Teresia Volotinen

Ajankohtaisia ajatuksia

tiistai 30. joulukuuta 2008

Puheenaiheena Sofi Oksasen Puhdistus

Sofi Oksasen Puhdistus on jo päässyt sarjakuvaan!

Espoon Vihreiden Naisten kirjallisuuspiiri kokoontuu seuraavan kerran Hösmärinpuiston koulussa (Hösmärinahde 5) tiistaina 27.1. klo 18.30 keskustelemaan Finlandia-palkinnon saaneen Sofi Oksasen teoksesta Puhdistus. Ohjelman alussa rehtori Marjut Tenkanen esittelee Hösmärinpuiston koulua.

Tervetuloa mukaan – ja tuo ystävättäresikin! Espoon Vihreiden Naisten kirjallisuuspiirissä mukana olo ei edellytä Espoon Vihreiden Naisten jäsenyyttä.

Tilaisuuksissamme tarjoillaan reilun kaupan tuotteita. Ilmoittautuminen tarjoilujen järjestämiseksi 23.1. mennessä: teresia.volotinen(at)kolumbus.fi

maanantai 22. joulukuuta 2008

Joulusinapin tarinaa

Valmistan jo toista joulusinappisatsia. Tästä sinapista on vuosien varrella syntynyt varsinaine perhetraditio, ja sinappi tunnetaan "Volotisen joulusinappina".

Sinappi on kylläkin aivan toisen suvun sinappi, ja kerron mielelläni tämän tarinan, koska se tekee sinapistamme entistä herkullisemman. Sain sen ohjeen miesopiskelijalta, joka opiskeli kanssani yhtaikaa erityisopettajaksi Joensuun Yliopistossa. Keräsimme varoja Gruusiaan tehtävää opintomatkaa varten, ja järjestimme myyjäiset. Epämääräisesti viilipurkkeihin pakattu sinappi ei oikein käynyt kaupaksi, ja ostin alennettuun hintaan purkillisen vahvaa sinappia, joka oli valmistettu vanhan venäläisen ohjeen mukaan. Se oli perheeni mielestä TODELLA HYVÄÄ! Niinpä pyysin ohjetta, mutta sinapin tekijä empi, koska se oli heidän suvussaan kulkenut ohje. No, koska olimme kumpikin myös kirjallisuuden opiskelijoita, pystyin vetoamaan myös siihen, miten tärkeää minulle olisi saada kirjallinen sinappiohje, sillä sinapintekijän isä oli kuuluisa kirjailija, Simo Puupponen eli Aapeli. Itse kutsumme tätä herkkua "puupposeksi".

lauantai 20. joulukuuta 2008

"Lahjat peittyy kääröihin"



Nyt on mukava pakkailla pikku lahjoja erilaisiin kääröihin. Tämä lahjapaperi on aivan ihana keräilyharvinaisuus: Seitsemän veljestä -lahjapaperia! Sitä ja kaikenlaista muuta Seitsemän veljeksen legendaariseen kuvitukseen liittyvää on esillä Espoon Tarvaspäässä, Akseli Gallen-Kallelan museon näyttelyssä!
Suosittelen ihailtavaksi!

perjantai 19. joulukuuta 2008

Vaikuttava Joulupatja!

Karamzinin koulussa kokoonnuimme henkilökunnan yhteiseen kahvitilaisuuteen. Huomenna lauantainahan me opettajat vielä olemme töissä. Rehtori siteerasi kiitospuheessaan Heli Laaksosen runon mainioita ajatuksia. Piti oikein googlata teksti ja laittaa se tänne muidenkin jouluiloksi!

Joulupatja eli ohje kummottos viätetä hiano joulu:

Joulupatja o mu omakeksimä perinne, mink mää tahtoissin lanseerat niil ihmisil, ketkä tahto viättä lepojoulu.

Joulupatja tehrä nii, et jouluaattoaamun sänkyst raahata patja keskel olohuane lattia peittoines tyynyines päivines. Ympärs asetella ruakka (mitä ei ol itte tehty vaa myyjäisist ostettu taik jonku ahkeran jouluihmisen laittama), namei ja uussi kirjoi ja mitä muit paketei onka sattunu saama.

Siäl peito al sit maatta uuttevuatte saak, käännetä välil kirja sivui taik kylkke ja ojenella kätt kohren konvehtei. Viarai ei saa tul käymä, eikä itte kuulu käyrä missä.

Ei ol väli onk yksinäine, pariline taik perheline – joulupatja o joustava ratkaisu. Ko siit nousse, o niin kyllästyny makkamisse ja niin täys tyäntouhu ja toiminna ilo, et sitä riittä pitkäl kevässe."
- Heli Laaksonen, Sanamaija

keskiviikko 17. joulukuuta 2008

Viestit kauden 2009-2012 monikulttuuriasiain neuvottelukunnalle


Espoon monikulttuuriasiain neuvottelukunta, jonka jäsenenä olen ollut tällä kaudella, nosti esille seuraavat asiat, joita se pitää tarkeinä sekä ohjelmatyössä että tulevan neuvottelukunnan työskentelyssä:


· kansalaisjärjestöjen roolista keskusteltava - miten
täydentävät kaupungin toimintoja ja missä foorumeissa tästä neuvotellaan
paikallisesti

· vuorovaikutuksen, kontaktien lisääminen maahanmuuttajien ja
kantaväestön välille (esim. järjestöjen avulla), kotoutuminen muutakin
kuin työllistymistä

· myös helpotettava töihin pääsyä, koska työelämässä kotoutuu -
työvoimaa tuodaan ulkomailta, saatava myös täällä jo olevat töihin,
yhteyshenkilö työnantajan ja työnhakijan välille

· resurssit henkilökohtaiseen ohjaukseen mm. työvoimatoimistossa

· töiden kielitasovaatimusta madallettava, mutta vähimmäistaso
oltava

· neuvonta sekä oikeudellinen ja henkinen tuki rasismin ja
syrjinnän kokeneille

· toimenpiteiden ja palveluiden tehokkuutta ja vaikuttavuutta
seurattava - valtio mukaan mittaamis- ja arviointityöhön

· ongelmat ja haasteet esille

· espoolaiset yritykset mukaan ohjelmaan, yritysten
monikulttuurisuuskoulutus

· kansainvälisten opiskelijoiden asema ja kiinnittyminen
yhteiskuntaan (oleskelulupa on opiskelun ajaksi, jatko-oleskeluluvat
monimutkaisempia)

· uskontodialogin edistäminen - uskontokeskustelu luonnolliseksi
osaksi arkea

· nuorille kokoontumispaikkoja ja yleensäkin yhteisöllisiä
tiloja

· uutta tutkimustietoa, mm. Liisa Kososen vietnamilaisten
nuorten hyvinvointia käsittelevän väitöskirjan esittely

· MOVE-tapahtuma isommalla panostuksella

· laajapohjainen neuvottelukunta tarpeen, jotta saadaan arjen
näkemykset ja kokemukset keskusteluun = neuvottelukunnan päätehtävä on
keskustelu ja tarpeiden esittäminen eteenpäin


MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN JÄSENET 2007-2008
Tilanne 2.12.2008


Luottamushenkilöjäsenet Varajäsenet
Mari Nevalainen (Kok.), puheenjohtaja Nur Mohamed (Kok.)
Mika Helander (SDP), varapuheenjohtaja Kaveh Mirfakhraei (SDP)
Teresia Volotinen (Vihr.) Irma Soiniemi (Vihr.)
Lasse Hoffman (Rkp) Östen Sjöholm (Rkp)
Päivi Käri-Zein (Kesk.) Ljudmila Paajanen (Kesk.)
Soile Järvelä (Vas.) Merja Jokela (Vas.)
Jouko Pirttimäki (Sit.) Tuomo Ahola (Sit.)
Godwin Ikegwuonu (KD) Jyrki Halonen (KD)

Yhteisöjen asiantuntijajäsenet Varajäsenet
Roosa Åkerlund / Espoon romaniyhdistys Paula Åkerlund
Sirkka Wiman / Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Päivi Saari
Juha-Pekka Rissanen / Espoon seurakuntayhtymä
Anna Isiguzo / Espoon työvoimatoimisto Marja Suominen
Teemu Kuusisto / Espoon Viittomakieliset ry
Shimelles Tenaw / Helsingin ortodoksinen seurakunta
Ali Mohamud Ali / Iftin Seura ry Mohamud Abshir Abdulkadir
Ilir Avdiu / Albanien yhdistys Kosova ry Afrim Salihi
Melissa Hardén / Otaniemen kehitys Oy
Natalia Kozlova / Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto ry (FARO ry)
Sari Vuorinen / Espoon poliisi
Vesa Kukkamaa / Suomen Punainen Risti
Tan Nguyen / Vietnamilaiset opiskelijat ry Phong Huynh

Kaupungin asiantuntijajäsenet Varajäsenet
Outi Ervasti / Keskushallinto Kari Ruoho
Tarja Lang / Sivistystoimi Jaro Uosukainen
Raija Övermark / Sivistystoimi Leena Kuru
Katri Rannisto / Sosiaali- ja terveystoimi Marja Dahl
Kaisu Junnila / Tekninen ja ympäristötoimi


Esittelijät Varajäsenet
Riitta Hurme / Sivistystoimi Irene Surakka
Katri Rannisto / Sosiaali- ja terveystoimi Marja Dahl

Sihteeri Varajäsen
Liisa Kosonen / Sosiaali- ja terveystoimi Leena Oksanen

maanantai 8. joulukuuta 2008

Lapsiperheiden hyvinvointia edistämässä


Espoon Essissä eli intrassa on artikkeli hankkeesta, jossa olen mukana.

Päivähoidon, perhe- ja sosiaalipalvelujen ja suomenkielisen opetuksen yhteisessä Verkostot lapsen siirtymävaiheissa - hankkeessa on keskitytty vahvistamaan 5-8 -vuotiaiden lasten ja heidän vanhempiensa osallisuutta lastensa päivähoidon ja koulun arjessa. Lisäksi on luotu mahdollisuuksia vanhempien keskinäiseen vertaistukeen ja kiinnitetty huomiota lapsiperhepalveluissa toimivien työntekijöiden väliseen sujuvaan yhteistyöhön.

Verkoston vahvistuminen

Verkostot lapsen siirtymävaiheissa -hanke on toiminut vuosina 2007–2008. Se on jatkoa Perhekeskus kumppanina -hankkeelle (2005–2007), jossa perhekeskustoimintatapaa kehitettiin ja juurrutettiin sosiaali- ja terveystoimen sisällä. Verkostot lapsen siirtymävaiheissa -hanke laajensi perhekeskustoimintatapaa yli hallintokuntarajojen, suomenkielisen opetuksen tulosyksikköön.

– Pyrkimyksenä on ollut rakentaa ja vahvistaa kasvatuskumppanuuden toimintatavan mukaista yhteistyötä vanhempien ja toimijoiden välillä lapsen siirtyessä varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja kouluun. Hankkeessa on kuvattu myös lapsen asiakirjat, jotka siirtyvät lapsen mukana toimijalta toiselle, kertoo projektipäällikkö Sari-Nina Kaidesoja.
– Hankkeessa on tehty näkyväksi laaja-alainen alueellinen yhteistyö, joka on kuvattu vuosikellon muodossa. Vuosikello sisältää lapsen siirtymäpalaverit, osallistavat vanhempainillat, koulutulokkaiden tapahtumat, varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen arviointikeskustelut, vanhempaintapaamiset, terveystapaamiset sekä seurakunnan, iltapäivätoimijoiden ja vanhempainyhdistysten tapahtumat perheille, jatkaa Kaidesoja.
Tavoitteena on vanhempien ja eri toimijoiden keskinäisen verkoston vahvistaminen. Monissa paikoissa tässä onkin onnistuttu. Uusia toimintatapoja kehittämällä on päästy vanhempien keskinäisen vertaistuen ja turvallisuudentunteen vahvistumiseen, esimerkiksi silloin, kun lapsi siirtyy päiväkotihenkilökunnan kanssa solmittujen kiinteiden suhteiden parista kouluun, jossa opettajan ja vanhempien välinen yhteistyö on erilaista kuin päiväkodissa. Lisäksi isiä on sitoutettu enemmän osaksi lapsen kouluarkea.

Hallintorajat ylittävät pilottiryhmät hankkeen toteuttajina

Hanketta toteutettiin pilottiryhmissä. Pilotteina toimivat yhteensä 5 koulua ja 7 päiväkotia Espoon keskuksen, Espoonlahden ja Leppävaaran alueilta. Ryhmät koostuivat koulun rehtorista ja opettajista, oppilashuoltoryhmän jäsenistä, päiväkodin johtajasta, lastentarhanopettajista, esiopettajasta, terveydenhoitajista, iltapäivätoiminnan järjestäjästä, seurakunnasta edustajasta sekä vanhempainyhdistyksen jäsenistä. Pilottiryhmissä kehitettiin ja kokeiltiin hyviä käytänteitä ja luotiin uusia toimintamalleja. Karamzinin koulu ja Puutarhurin päiväkoti olivat yhtenä pilottiryhmänä mukana hankkeessa.

Karamzinin koulun ja Puutarhurin päiväkodin hedelmällinen yhteistyö

Karamzinin koulun erityisopettaja Teresia Volotinen ja Puutarhurin päiväkodin lastentarhanopettaja Seija Nurminen kertovat, että päiväkodin ja koulun välisen tiiviimmän yhteistyön kautta saatiin mm. turhaa byrokratiaa kitkettyä pois. Hankkeen rukkasryhmissä toimi pilottialueiden työntekijöitä, joiden toimesta syntyi perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön materiaalia.

– Vuorovaikutteiset vanhempainillat saivat erinomaista palautetta, kertoo Volotinen.
Hankkeen aikana kokeiltujen vanhempainiltojen ohjelman mukaan vanhemmat kokoontuvat ryhmä-/luokkakohtaisesti keskustelemaan opettajan että muiden vanhempien kanssa. Vanhemmat pohtivat pienissä ryhmissä yhteisiä kysymyksiä. Oppilashuoltoryhmän jäsenet kiertävät luokissa keskustelemassa vanhempien kanssa. Näin tutustutaan luokan muihin vanhempiin, opettajaan sekä päiväkodin ja koulun muuhun henkilökuntaan. Joskus vanhempainiltoihin on saanut tuoda lapset mukana, mikä on taannut sen, että molemmat vanhemmat ovat päässeet osallistumaan.
Lisäksi on perustettu vanhempainryhmiä, esimerkiksi isä-lapsi -salibandyryhmiä, jotka kokoontuvat itsenäisesti ilman koulun toimijoita.
– He ideoivat ja kehittävät myös kunnan toimijoiden ja vanhempien välistä toimintaa, mainitsee Karamzinin koulun rehtori Jouni Hörkkö, ja iloitsee, että vanhemmilta on saatu hienoja ideoita.
Hörkkö on jäsenenä isätyöryhmässä, jonka avulla vahvistetaan isien osallistumista lastensa päiväkoti- ja kouluarkeen.

Esiopetus tapahtuu siirtymävaiheessa

Esiopettaja Helena Heinonen jakaa muiden karamzinilaisten mielipiteen hankkeen tarpeellisuudesta. Hän tosin mainitsee, että yhteistyö Puutarhurin päiväkodin kanssa on aina ollut sujuvaa. Yhteistyöhön on kuitenkin hankkeen myötä saatu uusia toimintatapoja ja suhteesta on muodostunut oikein hyvä. Kaikkialla ei yhteistyö välttämättä ole yhtä sujuvaa, joten hankkeessa kehitetyt hyvät käytännöt tulevat tarpeeseen.
Hörkkö, Volotinen, Nurminen ja Heinonen ovat yhtä mieltä siitä, että hankkeen käytännönläheiset menetelmät ovat olleet oikea ratkaisu; ideoita on saatu testattua arjessa, ja ne on voitu ottaa pysyvästi käyttöön. Esiopetus tapahtuu tärkeässä siirtymävaiheessa, joten muun muassa sitä on tarkasteltu pilottiryhmissä.
Espoossa annetaan esiopetusta niin päivähoidon kuin peruskoulun puolella. Tiedon siirtymiseen päiväkodista kouluun vaikuttaa se missä paikassa esiopetusta annetaan. Tähän on haluttu tehdä muutos Karamzinin koululla.
– Käyn fyysisesti keskustelemassa siellä, mistä lapset esiopetukseen tulevat, sanoo esiopettaja Heinonen ja jatkaa, että joidenkin lasten kohdalla tästä on erityistä hyötyä. Niin vanhemmat kuin yhteistyökumppanit ovat suhtautuneet hyvin uuteen käytäntöön.

Uusien toimintatapojen juurruttaminen

Karamzinin koulun ja Puutarhurin päiväkodin sekä muiden pilottiryhmien kehittämiä uusia toimintatapoja on tarkoitus laajentaa Espoon muihin päiväkoteihin ja kouluihin mm. tuutoroimalla. Muita juurruttamisen keinoja ovat yhteiset koulutukset ja toimintaohjeiden muutokset sekä lapsen asiakirjoihin liittyvä kehittämistoiminta.
Verkostot lapsen siirtymävaiheissa -hankkeen keskeisenä sisältönä on ollut kasvatuskumppanuuden sekä eri yhteistyömuotojen ja rakenteiden luominen ja kehittäminen. Yhteistyöllä on haluttu varmistaa lapsen kasvatuksellinen ja opetuksellinen jatkumo yhteistyössä vanhempien, varhaiskasvatuksen, opetustoimen, terveydenhoidon ja muiden toimijoiden kanssa.

torstai 4. joulukuuta 2008

Menestyvät maahanmuuttajanaiset


Eilen olin Espoon monikultturiasiain neuvottelukunnan vuoden viimeisessä kokouksessa. Edellisessä kokouksessa käsiteltiin teemaa Naiset - menestyvät maahanmuuttajanaiset, naisten ja tyttöjen lukutaitokampanja.

Menestyvät maahanmuuttajanaiset

Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen johtaja Ismo Söderling esitteli Marja Tiilikaisen tutkimusta koskien työelämässä menestyneitä maahanmuuttajanaisia.

Menestystä tukevia tekijöitä olivat
· vahva sosioekonominen tausta
· korkea koulutustaso
· hyvä tai erittäin hyvä suomen kielen taito
· Suomeen tultu suhteellisen nuorina
· verkostot, satunnainen "hyvän ihmisen" kohtaaminen
· henkilökohtaiset ominaisuudet: oman onnensa seppiä
· suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakenteelliset edut:
edullinen päivähoito, ilmainen koulutus
· suomalaisen naisen asema esimerkkinä: kahden työssäkäyvän
palkansaajan malli, suomalaisen työssäkäyvän naisen malli, sukupuolten
välinen tasa-arvo

Menestystä haittaavia tekijöitä olivat
· akateemisesti koulutettujen, omassa maassaan korkeassa
asemassa olleiden tippuminen työttömyyteen
· aikaisempaa koulutusta tai kokemusta ei arvosteta,
erilaisuutta pelätään
· suomen kieli koettiin ongelmaksi, mm. työpaikan vaihtoa
rajoittavaksi: erityisesti parempaa kirjoittamistaitoa kaivattiin
· työnantajilla korkeat suomen kielen osaamisvaatimukset ennen
työhön ottamista, mutta naisilla kielitaito oli karttunut usein juuri
työssä ja työkavereiden kanssa
· etninen hierarkia: suomalaisten suhtautuminen tummaihoisiin,
venäläisiin ja aasialaisiin erityisen torjuvaa
· puhetta rasismista ja syrjinnästä kuitenkin melko vähän
· ei varaa virheisiin: osoitettava oma pätevyys ja ahkeruus
moninkertaisesti, haavoittuvaisuus työntekijänä

Menestymiseen liittyviä tekijöitä
· Uramenestys ei ole vain vertikaalista, vaan myös
horisontaalista, monitaitoisuutta edellyttävää ja lisäävää
· Työssä ja työyhteisössä viihtyminen
· Perheen ja uran yhteensovittamisen tärkeys ja niiden toisiaan
tukeva ominaisuus

Keskeiset johtopäätökset
· työn rooli kotoutumiselle ja Suomeen jäämiselle on keskeinen,
myös puolisoina Suomeen tulleilla naisilla
· suomen kieli "sudenkuoppa"
· mahdollisuus suomen kielen opiskeluun ja kielitaidon
parantamiseen työn ohessa, jopa työajalla tärkeä
· työllistymisen ei tulisi rajata pois mahdollisuutta esim.
kotoutumiskoulutukseen kuuluviin ilmaiskursseihin
· suomen kielen osaamisvaatimukset eri työtehtävissä?
· englannin kielen käyttömahdollisuus työssä ja palveluissa
· korkeasti koulutettujen, motivoituneiden muuttajien päästävä
nykyistä nopeammin kiinni työelämään
· neuvonnan tehostaminen työvoimatoimistoissa
· tutkintojen rinnastamisen helpottaminen
· työnantajien asenteisiin vaikuttaminen
· ajattelutavan muutosta tarvitaan työyhteisöjen, työkulttuurin
ja yhdenvertaisuuden kehittämiseksi
· maahanmuuttajat ovat resurssi
· täydellisyyttä tavoittelemalla suljetaan pois päteviä
työntekijöitä
· jo maassa olevien maahanmuuttajanaisten ja -miesten
tavoittaminen ja työllistäminen

Luetaan yhdessä -kampanja

Ulla Salonen, Zonta-naisten ja Unifemin Luetaan yhdessä -kampanjan kampanjapäällikkö ja Raija Kalimo Espoo-Kauniainen Zonta-kerhosta kertoivat vuosi sitten alkaneesta ja ensi vuoden vielä jatkuvasta "Luetaan yhdessä" -kampanjasta. Kampanjan missio on löytää ne maahanmuuttajanaiset, jotka ovat pudonneet koulutuksen ulkopuolelle tai
joiden kielitaito ei ole riittävä arkielämässä selviytymiseen.

Toimintaa on 20 paikkakunnalla ja Espoossa kolmessa monikulttuurisessa toimintakeskuksessa: Espoon keskuksen Veturissa, Leppävaaran Almassa ja Matinkylän laiturissa. Vapaaehtoiset opettavat naisille suomen kieltä ja luku- ja kirjoitustaitoa, yhteensä viidessä ryhmässä, kaksi tuntia kerralla, ja yleensä kerran viikossa. Lapsia saa olla mukana. Oppilaita riittää (yhteensä 65), opettajista taas on pulaa (nyt on 9 -15). Toimintakeskukset ovat hoitaneet tiedotuksen. Puutetta on naisen arkea kuvaavasta suomen kielen materiaalista (mm. "Eila ja Ossi" on soveltuva).

Keskustelussa tuli esille, että

· NUMAn opetusmateriaalia voisi käyttää (15 - 25 -vuotiaille),
tarvitaan motivoivaa materiaalia, jossa välittyy äitien arvostus,
eivätkä he joudu lasten asemaan
· avoimen varhaiskasvatuksen mahdollisuuksia käyttöön - samalla
yhteys kantaväestöön, esim. äitien ryhmä ja lapsille askartelua
· teemoja, esim. ruuanlaitto, tiettyä sanastoa
· opiskelijoiden ohjausta yhteistyössä työväenopiston kanssa
· opittava sanoja ensin, sitten lukemaan
· naisissa piilevää osaamista
Lisätietoa: www.luetaanyhdessa.fi

Muuta:

Jenni Lemercier maahanmuuttajapalveluista esitteli pääkaupunkiseudun
kehittämishankkeen Espoon osuuden, Naisten kotopolku -hankkeen, jonka
tavoitteena on tehdä pakolaisina hiljattain Espooseen tulleet äidit
näkyviksi:

· äidit; nuoret äidit, monilapsiset perheet, yksinhuoltajat
· luku- ja kirjoitustaidottomuus, heikko koulutus
· kotona lapsiaan hoitavat äidit jäävät helposti palveluiden
ulkopuolelle ja heidän kiinnittymisensä yhteiskuntaan viivästyy
· toimintaympäristön niukkuus
· alun "herkkyysvaihe" hyödynnettävä

Joukossa on 84 yli 17-vuotiasta naista, joista 24 ovat luku- ja kirjoitustaidottomia tai heillä on heikko koulutustausta. Näillä naisilla on yhteensä 84 lasta, joten äidin koulutustausta vaikuttaa hyvin moneen lapseen.

Naisten aktivoimiseksi tarvitaan toiminnallisia pari kertaa viikossa kokoontuvia suomen kielen kursseja, joiden aikana lastenhoito on järjestetty.

Anne Rasskasov työväenopistosta kertoi, että syksyllä 2008 on ollut Leppävaaran Almassa hitaasti etenevien suomen kielen kurssi, ja samanlainen pidetään Matinkylän Laiturissa keväällä 2009. Keväällä 2009 tulee opetushallituksen opetussetelikurssi hakuun. Suunnitteilla on syksyksi 2009 täysviikkoinen kurssi.

Äiti voi osallistua 9 kertaa kuukaudessa kerhotoimintaan menettämättä kotihoidontukea.

Työvoimatoimisto järjestää työvoimapoliittisia lukutaitokursseja.

Keskusteltiin myös oman äidinkielen tukemisesta. Päivähoidossa luetaan lapsille omakielisiä satuja ja loruja. Vanhemmille menee tiedote koskien oman äidinkielen tukemista kotona.

Sovittiin, että päivähoito, maahanmuuttajapalvelut ja työväenopisto jatkavat yhteistyön suunnittelua koskien äitien suomen kielen opetusta ja lasten hoitoa.