Reilumpi Espoo

Espoon Vihreät Naiset tarjoavat tilaisuuksissaan reilun kaupan tuotteita, kuvassa kirjallisuuspiiri tutustuu Hösmärinpuiston kouluun

ESPOO PÄÄTTI HAKEA REILUN KAUPAN KAUPUNGIN ARVONIMEÄ


Valtuusto päätti kokouksessaan 19.1. hakea Espoolle Reilun kaupan kaupungin arvonimeä. Vuoden 2009 talousarvioon on varattu määräraha Reilun kaupan kahvin ja teen hankinnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Espoo Catering käyttää tänä vuonna ainoastaan reilun kaupan kahvia ja teetä.

Reilun kaupan kaupungin arvonimen saaminen edellyttää kaupungilta aktiivista otetta Reilun kaupan tuotteiden käytön lisäämiseksi. Kaupungin on nimettävä edustaja Reilun kaupan kaupungin kannatustyöryhmään ja järjestettävä info-piste esimerkiksi kirjastoon tai yhteispalvelupisteeseen. Jatkossa kaupunki osallistuu myös Reilun kaupan viikkoihin kerran vuodessa.

Kaupungin toimien lisäksi arvonimen saaminen edellyttää, että 50 espoolaista yritystä tai yhteisöä sitoutuu käyttämään reilun kaupan kahvia ja teetä.

Reilu Espoo –kampanjaryhmä jatkaa työtään, jotta myös tämä kriteeri täyttyisi kevään aikana. Yritysten ja yhteisöjen haastaminen reilun kaupan kahvin ja teen käyttäjiksi on nyt helpompaa, kun kaupunki on päätöksellään näyttänyt hyvää esimerkkiä.

Reilun kaupan kahvia ja teetä käyttävät espoolaiset yritykset ja yhteisöt voivat ilmoittautua mukaan Reilu Espoo –kampanjan verkkosivuilla www.repu.fi/espoo. Sivuille on koottu lista jo mukana olevista tahoista. Tervetuloa mukaan tekemään Espoosta reilumpi kaupunki!

Taitoluistelun tähtihetkiä

Kuluneena viikonloppuna on ollut ilo seurata suomalaisen taitoluistelun juhlaa. Taitoluistelun euroopanmestaruuskisat ovat tarjonneet jännityistä ja iloa erityisesti meille espoolaisille, jotka olemme pitäneet peukkuja upealle tähtiluistelijallemme Laura Lepistölle. Uskon, että saavutettu euroopanmestaruus on erityisen mieleenpainuva myös Lauralle, kun hän sai voittaa mestaruuden suomalaisyleisön raikuvien kannustushuutojen tahdittamana.

Minulla on ollut suuri ilo seurata Laura Lepistön kehitystä jo pitkään, sillä olin Espoon Jäätaiturien hallituksessa silloin, kun Laura aloitti pikku tenavana pitkän tiensä taitoluistelun huipulle. Muistan oikein hyvin hänen ensi liukunsa jäällä. Olen myös ollut Lauran tuutorina ala-asteen oppilaiden espoolaiskoulujen Netlibris-kirjallisuuspiirissä.

Taitoluistelun euroopanmestaruus on vaatinut mielettömän määrän treeniä, ja tiedän, että Lauralla on ollut tukenaan taitoluisteluun vahvasti sitoutunut perhe, innostava ja taitava valmentaja, yhteiseen hiileen puhaltava taitoluisteluseura Espoon Jäätaiturit sekä taitoluisteluliitto, joka tukee lahjakasta luistelijaa.

Silloin, kun olin 90-luvulla Espoon Jäätaiturien hallituksessa, saimme jatkuvasti taistella jäävuoroista, vaikka meillä jo tuolloin oli seurassa taitoluistelun naisten sarjan suomenmestareita. Toivottavasti ei enää! Huippuluistelijat tarvitevat harjoitteluunsa paljon jäätä, ja seuran on pystyttävä tarjoamaan jäävuoroja kaiken tasoisille luistelijoille.

Ja tietenkin tarvittaisiin paljon enemmän yleisöluisteluaikojakin, kun ulkojäitä voi käyttää entistä vähemmän.

Onnittelut Laura Lepistölle ja Espoon Jäätaitureille!

Suomi lukee yhä

On ilahduttavaa huomata, että SUOMI LUKEE -tutkimuksen mukaan Internet ei vähennä lukemista. Siitä on todisteena tieto, että kirjojen kappalemääräinen myynti on kasvanut 10 % viimeisen viiden vuoden aikana. Yksityiset henkilöt ostavat omalla rahalla vuodessa peräti 22 miljoonaa kirjaa. Jopa 77 % aikuisista ostaa joka vuosi vähintään yhden kirjan. Kirjojen ostaminen on kasvanut merkittävästi 2000-luvulla, eikä internet tai sähköisten tuotteiden tuleminen näyttäisi tutkimuksen valossa vähentävän kirjojen hankkimista.

Kirjoja ostetaan yhä enemmän itselle, kertoo tuore tutkimus. Omaksi ostettujen kirjojen osuus on kasvanut viidessä vuodessa 58 %:sta 63 %:iin. Lahjaksi samaan talouteen menee tutkimuksen mukaan kirjahankinnoista 17 % ja lahjaksi sukulaisille tai ystäville 20 %. Alle puolet kirjan ostajista tietää etukäteen, minkä kirjan aikoo ostaa. Suuri osa kirjavalinnoista tehdään vasta myymälässä, ja myös puhtaiden heräteostosten merkitys suuri.

Tiedot perustuvat Kirjakauppaliiton ja Suomen Kustannusyhdistyksen teettämään Suomi lukee -tutkimukseen. Tutkimus on teetetty säännöllisesti vuodesta 1989 alkaen, ja edellinen tutkimus on toteutettu vuonna 2003. Tutkimuksessa on selvitetty yksityisten ihmisten omalla rahalla tekemiä kirjahankintoja.


Oppilaitteni tekemät Pikku Naisia -kirjan nukkehahmot

Uuden vuoden kunniaksi: tulipaloja, silmävammoja, turhia päästöjä

Lasten ilotuliteleikeistä syttynyt koulupalo on järkyttänyt monia. Mietityttää, miksi papatit tai ilotulitteet tungetaan paperisäiliöön sen sijaan että ne päästettäisiin taivaan tuuliin? Tuusulan Vaunukankaan alakoulun palo aiheutti mittavat aineelliset vahingot. Sunnuntai-iltana päivystävä palomestari Arto Latvala arveli, etteivät koululaiset pysty palaamaan opinahjoonsa lainkaan tällä kevätlukukaudella.

Tutkimustietoa ilotulitteista

Tukesin kyselytutkimuksen mukaan 70 % 15–60-vuotiaista suomalaisista käyttää ilotulitteita uudenvuodenaattona tai osallistuu ilotulitukseen joko perheen tai ystävien kanssa. Lähes puolet väestöstä paukuttelee ihan joka vuodenvaihteessa ja 22 % silloin tällöin. Kyselyyn vastanneista 51 % on sitä mieltä, että ilotulittamisesta on haittaa. Suurimpana haittana pidetään ihmisille aiheutuneita vammoja ja toiseksi suurimpana roskaamista. Hieman yli puolet vastanneista haluaisi kieltää ilotulittamisen kaupunkien keskustoissa ja 75 % toivoo kuntien osoittavan ilotulittamiselle sallitut turvalliset paikat.

Nettihakuja tehdessäni sain myös selville, että ilotulitteissa käytetyt raskasmetallien määrät ovat yllättävän suuria. Ruotsissa rakettien metalleja kartoittaneet ympäristötutkijat varoittavat raportissaan luontoon päätyvien metallien - erityisesti lyijyn - ympäristöhaitoista.
Ruotsissa uudenvuoden ilotulitus tuottaa 3 000 kiloa lyijyä. Tämä on liki yhtä paljon kuin Ruotsin lentoliikenteen vuodessa tuottamat lyijypäästöt. Suomessa tilanne on suhteessa vielä kehnompi. Ympäristöministeriö arvioi, että raketeista irtoaa vuodessa jopa 2 000 lyijykiloa. Lentoliikenne puolestaan tuottaa "vain" 1 070 kiloa lyijyä.Metallien lisäksi taivaalta putoaa rakettien pahvikuoria, keppejä ja muovinuppeja. Kuoret ja kepit maatuvat, mutta muovi ei.(Myös uudenvuoden "tinat" ovat 95-prosenttisesti ongelmajätelyijyä. Niistä löytyy muitakin haitallisia aineita, kuten sinkkiä ja kadmiumia.)

Olenko kateellinen ilonpilaaja?

Espoon 550-vuotisjuhla huipentui uudenvuodenaattona ilotulituksiin Leppävaarassa, Espoonlahden urheilupuistossa ja Matinkylän Jäähallilla. Kaupungin ilotulituksia ehtivät katsomaan perheen pienimmätkin, sillä jokaisessa kolmessa paikassa räiskyntä alkoi kuudelta illalla, kerrottiin uutisissa.

Itseäni harmitti kovasti, että espoolaiskouluilta leikattiin yhtäkkiä käyttörahat, mutta juhlavuoden taivaan tuuliin lentäneisiin ilmansaastemenoihin ei näköjään koskettu.

Espoon kulttuuria 2008

Paikallislehdessämme Länsiväylässä Heikki Merihaara loi artikkelissaan Kulttuurivuosi huipentui Espoon juhliin mielenkiintoisen katsauksen Espoon viime vuoden kulttuuritarjontaan. Espoolaisia hellittiin kirjoittajan mukaan vuoden 2008 aikana poikkeuksellisen paljon kulttuurilla. Menohaluisille riittikin monia vaihtoehtoja näyttelyistä festivaaleihin ja lauluesityksistä performansseihin. Espoolaiset menestyivät myös monissa kilpailuissa.

Musiikkiteoksen lisäksi saimme myös oikean vanhan kivirakkentamisperinteen mukaisen sillan, jonka vaiheita oli mukava seurata. Espoon hieno kivisilta on tässä kuvassa vielä rakenteilla

Espoo juhli artikkelin mukaan 550-vuotista taivaltaan näkyvästi ja kuuluvasti. Tarjolla oli muun muassa musiikkia – huipentumana tilausteos Silta, joka kantaesitettiin Espoo-päivän pääjuhlassa elokuussa kolmen kuoron voimin. Timo-Juhani Kyllönen sävelsi juhlavuoden kunniaksi Missa Festiva op. 78 -messun, jonka ensiesitys oli Urkuyö ja Aaria -festivaalilla. Kuorojen kevät -konserttisarja täytti Sellosalin.

Kevyempääkin musiikkia oli tarjolla. Kaupunginkirjasto julkaisi levyllisen Espoo-aiheisia lauluja. Espooseen linkittyvät laulut olivat aiheena myös Espoo Top 20 -konsertissa Sellosalissa ja April Jazz -teltassa. Tapiola Sinfonietta tahditti lukiolaisten vanhojen tansseja Länsiauto-areenalla.

Kuvataide näkyi Kivenlahden Kuvataideryhmän ja Soukan taideseuran ympäristötaidepolulla Espoonlahden urheilupuiston tuntumassa sekä työväenopiston kuvataideopiskelijoiden 550 tarinaa -näyttelyssä Espoon kulttuurikeskuksessa. Luontokuvakilpailu huipentui Villa Elfvikin Kevätkarkelot-näyttelyyn. Espoolaiset kameraseurat järjestivät kilpailun teemalla Elämää Espoossa 2008.

Nuorten 550 -tapahtuma toi Weegee-talolle beatboxausta, hip hopia ja jonglöörausta. Juhlavuosi päättyi näyttäviin ilotulituksiin 31. joulukuuta Matinkylässä, Leppävaarassa ja Espoonlahdessa. Näiden ilotulitusten osalta olin kyllä vähän nyreissäni: kaupungin loppuvuoden säästötoimet ja rahan käyttökiellot eivät näköjään ulottuneet tähän tapahtumaan.

Espoon kaupunginmuseo järjesti Paljon annettavaa – 50 vuotta espoolaisten hyväksi -näyttelyn sekä Museotyön juhlaa -teemaviikon. Samanikäinen Gallen-Kallelan museosäätiö järjesti juhlavuoden kunniaksi Esiripun takaa – löytöretki Gallen-Kallelan taiteilijaperheen elämään –näyttelyn sekä julkaisi Tarvaspäästä kertovan kirjan.



Artikkelissa ei mainittu mainioita Gallen-Kallelan Seitsemän veljeksen kuvitusnäyttelyä, joka minulle oli elämys. Gallen-Kallelan museossa oli esillä Mon cher ami – Henry de Vallombreuse, ystävä Pariisista -näyttely.

Tapiolan kirjasto täytti sekin 50 vuotta, ja toi yleisön eteen kirjailijoita ja musiikkiesityksiä. Tapiolan nuoret sinfonikot täytti 45 vuotta, samoin Tapiolan kuoro. Tapiola Sinfonietta sai täyteen kaksi vuosikymmentä ja juhli sitä Hava- sekä Juhlafanfaari-kantaesityksillä. Sellosali järjesti juhlaviikot viiden toimintavuoden kunniaksi.


Claude Monet

Espoon modernin taiteen museo esitteli Claude Monet´n taidetta, puunäyttelyä, kiinalaista teekulttuuria ja Ole Kandelinin maalauksia. Kirjailija ja kuvataiteilija Hannu Väisänen vastasi Saastamoisen säätiön taidekokoelman uudesta ripustuksesta Koiran ja suden välissä. Monet kiinnosti erityisesti siksi, että matkustin kesälomalla ystäviensi kanssa hänen uskomattaman kauniiseen puutarhaansa (Giverny).

Suomen Kellomuseossa oli esillä lasten kelloja Lapsuuden aika -näyttelyssä. Mikki Hiiri juhli 80-vuotista taivaltaan Leikkilinnan näyttelyssä. Mikki Hiiren jatkona oli legopalikoista kertova näyttely.
Espoon kaupunginmuseossa avautui Kylä – keskiaikaa Itämeren rannalla -näyttely, joka perustui arkeologisiin kaivauksiin. Se on saanut paljon kiitosta niin oppilailta kuin opettajiltakin.

Weegeen pihan valtasivat museoajoneuvot kesäkuussa. Mukana oli muun muassa Mannerheimin edustusauto.

Espoolaisteattereiden monipuolisuutta ei voinut artikkelin kirjoittajan mukaan olla huomaamatta. Espoon kaupunginteatteri houkutteli esimerkiksi Waltarin Myöhästyneellä hääyöllä. Kaupunginteatteri kokeili ensi kertaa kesäteatteria, tosin sisätiloissa. Esityksenä oli Histan häät Honkamajalla. Vierailuteattereita kävi runsaasti.
Tanssiteatteri Glims & Gloms esitteli syyskaudella kaksi tanssiteosta: Riittoisa kuu ja Lunta pakaroilla. Pienemmät teatterit antoivat myös parastaan; Masalan nuorisoteatterissa (jonka esityksiä minulla on ollut ilo seurata) esitettiin Isin talviunta, Teatteri Joriinissa Luulosairasta ja Totem-teatterissa Fillarikellarirumpalia. Viimeksi mainitun teatterin modernia ja osin pantomiimin keinoin toteutettua esitystä pidin oikein virkistävänä.

Erityisopettajana olen erityisen iloinen, että Teatteri Totti sai valmiiksi kaikkien aikojen ensimmäisen viittomakielisen oopperanäytelmän Kaarle-kuninkaan metsästys. Unga Teaternin ohjelmistossa olivat Lilla Robinson – Jorden runt på 80 dagar, Kun joku lähtee sekä Joulupukki ja Noitarumpu.

Valtakunnallisilla Lasten ja nuorten teatteripäivillä Oulussa Espoota edusti kolme teatteria: Teatteri Hevosenkenkä, Tanssiteatteri Glims & Gloms sekä Unga Teatern. Kansainvälinen lasten ja nuorten teatterifestivaali Bravo! järjestettiin viidettä kertaa; tapahtumia oli myös Espoossa.

Espoo Ciné tarjosi Tapiolassa dokumentteja, festivaaleilla palkittuja elokuvia ja uutta kotimaista. Kuukauden leffa -sarja toi Louhisaliin draamaa ja Sellosaliin musiikkidokumentteja. Dokkino-elokuvasarja esitti lasten ja nuorten dokumenttielokuvia Sellosalissa ja Espoon kulttuurikeskuksessa. Teemana oli Isoksi yhdessä yössä. Kino Tuomarilan teemaviikolla katsottiin Keski-Espoon alueella kuvattuja elokuvia. Elokuvarintaman kohahduttavin uutinen oli artikkelin mukaan Kino Tapiolan konkurssi.

Espoon kulttuuripalkinnon sai tänä vuonna Tapiola Sinfonietta. Espoon Kulttuuriketju valittiin parhaaksi hallinnollisten innovaatioiden sarjassa; kilpailun järjesti Eurocities-järjestö.

Laulaen menivät voittoon muun muassa Sulasolin Uudenmaan piirin laulukilpailun voittanut espoolaisopiskelijoiden Utu-yhtye ja Kuorotellen-viihdekuoropäivien Soivimmaksi sakiksi valittu Espoon Laulu. Musiikkisektorilla menestyi kitaristi Otto Tolonen, joka voitti espanjalaisen Andres Segovia -kitarakilpailun.

Espoolainen Reima Nevalainen voitti The Art of Basware 2008 -kuvataidekilpailun teoksellaan Vanki ja suihkulähde. Valokuvaaja Tage Strandström sai Esbo svenska kulturföreningin jakaman Pro Cultura Esbo -kulttuuripalkinnon.

Modernin taiteen museo Emma ja Helinä Rautavaaran museo olivat ehdolla Vuoden eurooppalainen museo -kilpailussa. Valinta osui kuitenkin virolaiseen Kumuun. Todella vierailun arvoinen museo!

Vuoden teatteri 2009 -ehdokkaiksi nimettiin Espoon kaupunginteatteri ja Unga Teatern.
Festivaalit olivat musiikkipainotteisia. Keväällä soi April Jazz, Kivenlahti Rock toi musiikin huippunimiä klubeille ja lavoille kesäkuussa. Kylkiäisenä järjestettiin Pikkukivirokki.

Espoon kansanmusiikkiviikkoa eli Juurijuhlaa vietettiin Sellosalissa, Lagstads hembygsgårdissa ja Tapiolan kirkossa. Sellosalissa KuoroEspoo-festivaalilla korostettiin kuorojen yhteisöllisyyttä; kuoromusiikki soi myös Grani KuoroFestillä Kauniaisissa.

Muita tapahtumia olivat Kannusillan teatterisalin Ääni ja vimma, ravintola Basen ja Ratsutorin Base Blues, (kirkkonummelaisen) Masalan koulun Melu-festivaali, Honkamajan Kaamosrock, Alvarin aukion Alwari-rock ja Pikku-Auroran Vasikkarock.
Espoon kulttuurikeskuksessa ja Weegee-talossa vietettiin Cartes Flux -uusmediataidefestivaalia, jossa esiteltiin lyhytfilmejä ja installaatioita.

Kulturen vid ån -tapahtuma toi musiikkia, työpajoja, taikoja ja teatteria sekä 550 ankkaa Espoonjokeen. Finns sommarteater tarjosi Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset -musiikkiteatteriesityksen ruotsiksi.

Video- ja performanssitaiteilija Tomasz Szrama kutsui ihmiset katsomaan maisemaa Kanneltalon galleriaan ja syömään kaksitoista kiloa makeisia. Espoon kulttuurikeskuksessa järjestettiin Suomen ensimmäinen live-looping festivaali. Muumit valtasivat estradeja Pikku-Aurorasta Kannusillan musiikkisaliin. Ohjelmassa oli esimerkiksi näyttelyjä, elokuvia ja yhteislauluja.

Koreografi Eeva Muilu haki ikäihmisiä taideprojektiinsa eli Jossain on jotain -tanssiteokseen. Ihmiset olivat lähtökohtana myös Galleria Aarnissa Inka Niemisen näyttelyssä, tosin muotokuvat oli tehty puusta ja kumista. Ruskaryhmän Mummot-näytelmässä Kalajärven palvelukeskuksessa ikänaiset tarttuivat kuvitteellisiin konekivääreihin ja tekivät laukkuvarkaista ketsuppia ja hakkelusta.(!)

Eli tarjolla oli todella monenlaista ja monipuolista kulttuuria! Artikkeli antoi mukavan kokonaisnäkemyksen Espoon vuoden 2008 tarjonnasta.

Hyvää uutta vuotta!