Monikulttuurisuuspiknik

Espoon Vihreiden naisten monikultturisuuspiknik Aurora Karamzinin jalanjäljissä muuttui huonon sään vuoksi hieman koulupainotteisemmaksi torstaina, jolloin iloinen moninainen retkiseurue söi eväänsä Karamzinin koululla ennen kävelyretkeä tihkusaiteisessa Träskändan puistossa. Kuvassa kansanedustaja Johanna Karimäki esittäytyy kansainväliselle naisjoukolle. Vieraanamme oli kirjallisuuspiiritoiminnasta kiinnostuneita latvialaisnaisia, ja kaukaisin vieraamme oli Suomeen vastikään avioitunut brasilialaisnainen.

BIBin kansainväliseen komiteaan

Sain tänään tiedon, että minut on nimetty BIB-lastenkirjakuvitusnäyttelyn kansainväliseen komiteaan. BIB järjestetään Slovakian pääkaupungissa Bratislavassa joka toinen vuosi.


ÚČASTNÍCI MEDZINÁRODNÉHO KOMITÉTU BIB 2009
INTERNATIONAL COMMITEE BIB 2009 MEMBERS




Mr. Toin Duijx - Holandsko / Netherlands

Mrs. Christine Hollinger - Švajčiarsko / Switzerland

Mr. Kestutis Kasparavičius - Litva / Lithuania

Ms. Sae Hee Kim - Južná Kórea / South Korea

Ms. Maria Kulik - Poľsko / Poland

Mr. Steffen Larsen - Dánsko / Denmark

Ms. Diatsenta Parissi - Grécko / Greece

Ms. Yumiko Bando - Saito - Japonsko / Japan

Ms. Teresia Volotinen - Fínsko / Finland

UNICEF-kävelypäivä

"Portti elämään" jatkaa maailman lasten auttamista lukuvuonna 2008-2009

Karamzinin koulussa UNICEF-kävelystä on tullut perinne. Tänään 22.5. reippailemme taas avustushenkisesti teemalla Portti elämään!

UNICEF-kävely on alakouluille suunnattu ulkoilutapahtuma, jolla autetaan maailman lapsia. Edellisenä lukuvuonna 2007-2008 kävelyissä reippaili lähes 180 000 oppilasta, noin 950 koulusta ympäri maata. Elokuussa 2008 UNICEF-kävelyt käynnistyivät jo 10. kerran.

Puoluevaltuuskunta

Puoluevaltuuskunta 2009-2011

Valtuuskunta on valittu puoluekokouksessa 17.5.2009 ja sen toimikausi on kaksi vuotta.

Suluissa henkilökohtaiset varajäsenet.

Puheenjohtaja

Kristian von Essen, Sjundeå/Siuntio


Varapuheenjohtajat

Martti Halme, Salo
Amu Urhonen, Tampere
Jäsenet (järjestöittäin/piireittäin):

Uusimaa

Laura Kekäläinen, Hyvinkää (Timo Raivio, Siuntio)
Anna-Kaarina Kippola, Ruotsinpyhtää (Terho Pursiainen, Järvenpää)
Veera Lampi, Espoo (Riikka Åstrand, Vantaa)
Anna-Stiina Lundqvist, Vantaa (Jari Jyrkänkoski, Vantaa)
Juhana Malme, Espoo (Teresia Volotinen, Espoo)
Kaisa Saarikorpi, Järvenpää (Taina Pikkupeura, Kerava)

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto

Eekku Aromaa, Espoo (Kimmo Kyrölä, Espoo)
Tapio Laakso, Helsinki (Jaakko Stenhäll, Tampere)
Laura Nordström, Helsinki (Erkki Perälä, Helsinki)
Heikki Sairanen, Tampere (Martti Wallasvaara, Turku)
Salla Sinkkonen, Tampere (Simo Tuppurainen, Tampere)

Helsinki

Emma Kari (Saara Ilkka)
Marko Kosunen (Timo Pyhälahti)
Hanna Sauli (Lotta Kortteinen)
Timo Riitamaa (Vesa Virri)

Vihreät Naiset

Terhi Ek, Laukaa (Tuula Sykkö, Kemi)
Irene Gröhn, Helsinki (Mette Hyytiäinen, Turku)
Tuuli Kousa, Helsinki (Aija Salo, Tukholma)
Minna Sorsa, Ylöjärvi (Paula Pohjanrinne, Kempele)

Pirkanmaa

Leo Lähde, Nokia (Eveliina Asikainen, Sastamala)
Rosa Meriläinen, Tampere (Tuomas Rinne, Tampere)

Varsinais-Suomi

Ville-Veikko Mastomäki, Turku (Laura Rantanen, Taivassalo)
Elina Rantanen, Turku (Mari Saario, Kaarina)

Häme

Kristiina Liinaharja, Tammela (Anita Kokkonen, Lahti)
Petri Ojanen, Janakkala (Petri Honkanen, Lahti)

Oulun piiri

Jukka Keski-Filppula, Oulu (Miia Hirsikangas, Oulu)
Aimo Piirainen, Ylivieska (Eva Heiman, Kajaani)

Kymi

Hanna Holopainen, Lappeenranta (Niina Jukkara, Imatra)
Pertti Pänkäläinen, Kouvola (Anna Voipio, Kouvola)

Keski-Suomi

Nico Holmberg, Jyväskylä (Ari Jäntti, Laukaa)
Panu Piirtola, Jyväskylä (Layla Ahonen, Äänekoski)

Vaasan piiri

Outi Pantsar, Vaasa (Ingela Wikman, Vörå-Maxmo/Vöyri-Maksamaa)

Etelä-Savo

Marja Pulkkinen, Mikkeli (Mikko Siitonen, Ristiina)

Pohjois-Savo

Terhi Räsänen, Nilsiä (Valtteri Suonmaa, Kuopio)

Satakunta

Reetta Parvikko, Rauma (Mia Fagerlund, Pori)

Lappi

Sari Ylipulli, Rovaniemi (Mervi Tuohimaa, Kemi)

Pohjois-Karjala

Ville Elonheimo, Joensuu (Minttu Massinen, Joensuu)

Kaupungin tiedote ja kultturilautakunnan pöytäkirja

Ajanmukaisen, tieteellisen Espoon historiateoksen kirjoittaminen saa kannatusta

Kultturilautakunta kannattaa Espoon historian kirjoittamista ja historiatoimikunnan perustamista asiasta tehtyyn valtuustoaloitteeseen antamassaan lausunnossa.

Lautakunnan mukaan oman kaupungin historian tuntemus on yksi kuntalaisten ja kaupungin identiteetin rakentumisen tekijöistä. Espoon historian tutkimus- ja kirjoitustyön aloittaminen on tarpeen, sillä Espoolta puuttuu uuteen tietoon perustuva kaupungin historia. Lautakunta puoltaa myös historiatoimikunnan perustamista, tähän rahoitus tulisi varata jo vuoden 2010 alusta. Espoon kaupunginmuseo on halukas laatimaan yksityiskohtaisemman esityksen historiahankkeen aikatauluksi ja sisällöksi. Espoon historian tutkimustyötä voidaan hyödyntää myös kaupunginmuseon uuden, kaupungin historiasta kertovan näyttelyn suunnittelussa.

Lisäksi lautakunta esittää, että samassa yhteydessä käynnistetään koulujen historian opetusta ja kotiseutuopetusta tukevan sähköisen oppimateriaalin kokonaisuuden suunnittelu ja että historiatoimikuntaan valitaan yksi jäsen kulttuurilautakunnasta.

Kulttuurilautakunnan avustusperiaatteet

Tämä oli lautakunnan kokouksen tärkein asia. Lautakunta päätti yksimielisesti esittelijän muutetun esityksen mukaisesti kehottaa vapaan sivistystyön ja kaupunkikulttuurin tulosyksiköitä valmistelemaan avustusperiaatteet siten, että ne ovat keskenään yhteensopivia ja ottavat huomioon tulosyksiköiden ominaispiirteet. Asian valmistelua varten perustetaan työryhmä, jossa on kokonaisuuden kannalta riittävä asiantuntemus ja joka työskentelynsä aikana kuulee asianosaisia. Esitys työryhmän kokoonpanoksi tuodaan lautakunnan hyväksyttäväksi kesäkuun kokoukseen.

Lautakunta päätti pienin muutoksin myöntää kohdeavustuksia espoolaisille yhteisöille ja työryhmille sekä lasten ja nuorten taidekasvatusprojekteihin.

Muut asiat lautakunta päätti esityksen mukaan.

Kulttuurilautakunnan esityslista löytyy osoitteesta: www.espoo.fi > Hallinto ja päätöksenteko > Päätöksenteko > Lautakunnat > Kulttuurilautakunta > Esityslista ja pöytäkirjat.

Espoon kaupunki Pöytäkirja TARKASTETTU
Kulttuurilautakunta 4 / 2009

Kokousaika
14.05.2009 torstai, klo 17.20 - 20.25

Kokouspaikka
Työväenopisto Leppävaara, Vanha maantie 9, 02650 Espoo

Saapuvilla olleet jäsenet

Lumme Jasminiitta , puheenjohtaja
Falkenstedt Kristina
Garam Lajos
Grönholm Bo
Mattila Veli-Pekka
Balk Mirjami
Schröder-Wikberg Gunn-Britt
Siberg Heli, poissa klo 17.55 - 18.35 § 6 käsittelyn ajan,
poistui klo 20.20 § 7
Suntio Hannu
Tiainen Jani
Toltti-Loikkanen Arja
Volotinen Teresia , poissa klo 17.55 - 18.35 § 6 käsittelyn ajan
Yusuf Said

Muut saapuvilla olleet

Pitkälä Aulis, sivistystoimen johtaja
Rantala Piia, vapaan sivistystyön tulosyksikön johtaja
Dolivo Georg , kulttuurijohtaja
Sormunen Sini, kulttuurilautakunnan tiedotuksesta vastaava
Junnila Hannele, sihteeri

PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja tarkistettu ja hyväksytty 19.5.2009 Veli-Pekka Mattila

Pöytäkirjan nähtävänäolo

31.12.2008 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 22.5.2009 sivistystoimessa osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8. krs, Espoon keskus.

Puheeni Anni Swan -mitalijuhlassa

Hyvät Anni Swan -mitalijuhlavieraat!

Viime päivinä on pohdittu, mikä saa valtaväestöön kuuluvan aikuisen sysäämään junaan nousevan maahanmuuttajatytön asemalaiturille ja nimittelemään häntä. Osa nuorista kokee päivittäin vihamielistä suhtautumista. Näkyviin vähemmistöihin kuuluvilla onkin selvästi suurempi riski joutua häirinnän ja väkivallan kohteiksi. Erilainen ihonväri ja pukeutuminen aiheuttavat helposti kielteistä käyttäytymistä. Meidän on edistettävä suvaitsevuutta ja puututtava syrjintään ja rasismiin.

Oma kansallinen kulttuurimmekin on syntynyt vuosisatojen aikana eri suunnilta tulleiden vaikutteiden seurauksena ja ulkomainen vaikutus siihen jatkuu voimakkaasti yhä edelleen. Maastamme kehittyi viime vuosituhannen loppupuolella entistä monikulttuurisempi yhteiskunta. Suomessa on nykyisin 34 000 toisesta ympäristöstä muuttanutta alle 18-vuotiasta lasta ja nuorta, kun vuonna 1990 heitä oli alle 5000.

Suomeen on viime vuosina saapunut enenevässä määrin alaikäisiä turvapaikanhakijoita. Marja-Leena Tiainen, jolle IBBY Finland tänään ojentaa arvostetun Anni Swan –mitalin, on tarttunut tähän ajankohtaiseen aiheeseen Tammen julkaisemassa romaanisarjassa Alex ja pelon aika (2006), Alex, Aisha ja Sam (2007) ja Alex, Aisha ja toivon aika (2008).

IBBY Finland jakaa joka kolmas vuosi Anni Swan -mitalin korkeatasoiselle lasten- tai nuortenkirjalle. Hopeisen mitalin on suunnitellut akateemikko Wäinö Aaltonen. Aiemmat mitalisaajat ovat nykyajasta taaksepäin lueteltuina: Jukka Itkonen, Sinikka ja Tiina Nopola, Jukka Parkkinen, Asko Martinheimo, Tuula Kallioniemi, Hannele Huovi, Eeva Tikka, Kaarina Helakisa, Anna-Liisa Haakana, Leena Krohn, Hannu Mäkelä, Margareta Keskitalo, Oili Tanninen, Esteri Vuorinen, Tove Jansson ja Merja Otava, joka sai mitalinsa vuonna 1961.

Anni Swan –mitalisti Marja-Leena Tiainen,
Olet valinnut tärkeän ja haasteellisen aiheen trilogiallesi, joka lisää moninaisuuden kunnioittamista, hyväksymistä ja arvostamista. Teossarjan huolellisen taustatyön ansiosta olet onnistunut kuvaamaan realistisesti, monipuolisesti ja eläytyvästi toiseutta, tutun ja turvallisen vastakohtaa, jotain uutta, vierasta ja usein hieman pelottavaakin - sekä suomalaisten että pakolaisnuorten näkökulmasta.

Kirjoitat pienistä asioista syntyvästä ilosta ja toivosta. Valat niiden avulla uskoa parempaan tulevaisuuteen, vaikka kuvaat ristiriitaisia ja vaikeita asioita, nuoren turvattomuutta ja syrjäytymisvaaraa. Kerrot todentuntuisesti Suomeen saapuneiden Alexin, Aishan ja Samin vaikeuksista ja sopeutumisesta yhteiskuntaamme sekä heidän erilaisista taustoistaan.

Anni Swanin Iris rukalle ja Tottisalmen perilliselle perimä oli portti parempaan elämään, mutta kirjasarjasi nuorille perimä on muuta: he elävät oman perinteen ja uusien tapojen ristiriidassa. Jokainen heistä kantaa myös huolta kateissa, vankilassa tai pakolaisleireillä olevista omaisistaan. Kirjasarjan päähenkilökolmikolla onkin rankkoja kokemuksia sodasta, pelosta ja hädästä.

Kaikki Alex-sarjan henkilöt eivät ole vastuuntuntoisia tai ahkeria. Perheryhmäkodissa asuvien joukossa on myös epärehellisyyttä ja keinottelua. Samoin on ympäröivässä maailmassa, mutta osaat kertoa vaikeat asiat osoittelematta ja syyllistämättä.

Marja-Leena Tiainen! IBBY Finland on toiminnassaan edistänyt laadukasta lasten- ja nuortenkirjallisuutta sekä monin tavoin tuonut esiin monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä. Siksi tahdomme erityisesti kiittää kykyäsi edistää suvaitsevaisuutta. Tämän romaanitrilogian avulla saat lukijat ymmärtämään ja eläytymään maahanmuuttajanuorten iloihin ja suruihin. Olemme ylpeitä, että saamme ojentaa sinulle tänään Anni Swan –mitalin!




Elina Raitasalon artikkeli Kohtaamisia kirjan kanssa -seminaari Kirjativolissa. Kasvatus & Aika:

http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=201

Vihreät terveiset Jyväskylästä

Ennen puoluekokousta Espoon Vihreät Naiset tekivät reippaan kävelyretken

Tarja Cronberg pitää jäähyväispuhetta


Vihreiden puolukokous pidettiin 16. - 17.5. Jyväskylän normaalikoulussa.
Anni Sinnemäki valittiin puolueen puheenjohtajaksi ja Panu Laturi puoluesihteeriksi ilman vaaleja, mutta varapuheenjohtajista, puoluehallituksen ja -valtuuskunnan edustajapaikoista käytiin vaalit ja muutenkin äänesteltiin aina silloin tällöin. Huikean jännittävässä varapuheenjohtajavaalissa puolueen vpj:ksi valittiin Vihreiden Naisten ehdokas Mari Puoskari, Oras Tynkkynen ja Jyrki Kasvi.

Tulin itsekin valituksi Uudeltamaalta puoluevaltuuskuntaan Juhana Malmen varajäseneksi.

Mukavaa oli jo edeltävänäkin päivänä Vihreiden Naisten koulutuksessa.

IBBY Finland nimesi Hannu Mäkelän ja Jacqueline Wilsonin Alma-palkinnon ehdokkaiksi

Lastenkirjallisuutta edistävä IBBY Finland -järjestö on nimennyt suomalaisen ja ulkomaisen lastenkirjailijan ehdolle vuonna 2010 jaettavan ALMAn eli Astrid Lindgren Memorial Award -palkinnon saajaksi. Arvostetun kansainvälisen palkinnon suomalaisehdokkaaksi on asetettu kirjailija Hannu Mäkelä (s.1943) ja ulkomaiseksi ehdokkaaksi brittikirjailija Jacqueline Wilson (s.1945).

Hannu Mäkelä

IBBY Finlandin palkintolautakunta toteaa, että Hannu Mäkelällä on pitkä ja monipuolinen kirjailijaura lasten- ja aikuistenkirjojen tekijänä sekä ansiokkaana elämäkertakirjailijana. Hänen laajasta lastenkirjatuotannosta tunnetaan erityisesti jo klassikon asemaan kohonneen Herra Huun sympaattisen itserakas hahmo, jonka edesottamuksia on voitu seurata vuosikymmenten ajan myös laulujen, elokuvien, kuunnelmien ja teatteriesitysten kautta. Uusiutumiskykyisen Hannu Mäkelän lastenkirjoista nousee esille humaanius, herkkyys ja huumori. Teoksista välittyy erilaisuuden hyväksymisen sekä yhteisöllisyyden ja ihmettelyn tärkeys.
Hannu Mäkelän lastenkirjatuotantoa on käännetty monille eri kielille: englanniksi, islanniksi, japaniksi, puolaksi, ranskaksi, ruotsiksi, saksaksi, slovakiksi, tanskaksi, tšekiksi, unkariksi, venäjäksi ja viroksi.
IBBY Finland on myös vastikään nimennyt Hannu Mäkelän samoin perustein ehdolle vuonna 2010 IBBYn kansainvälisessä kongressissa Santiago de Compostelassa jaettavan H. C. Andersen –mitalin saajaksi. Toisena suomalaisena H. C. Andersen - mitalistiehdokkaana on kuvittaja Salla Savolainen.

Jacqueline Wilson

IBBY Finlandin palkintolautakunta toteaa, että Jacqueline Wilson on jatkanut Louisa May Alcottin ja L. M. Montgomeryn hengessä tyttökirjan perinnettä, ja tuonut realistisessa kerronnassaan rohkeasti esiin myös nykytyttöjen elämään liittyviä vakavia ongelmia. Wilsonin teoksia on käännetty yli kahdellekymmenelle kielelle, myös suomeksi. Hänet nimitettiin vuonna 2007 Roehamptonin yliopiston kunniatohtoriksi.

IBBY Finland

IBBY Finland on perustettu vuonna 1957 nimellä Suomen nuortenkirjaneuvosto - Finska Ungdomsboksrådet. Se kuuluu Suomen jaostona kansainväliseen IBBY-järjestöön. IBBY Finland on yhdistys, jonka jäseniä yhdistää kiinnostus lasten- ja nuortenkirjoihin sekä suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden edistämiseen ja tunnetuksi tekemiseen sekä kotimaassa että ulkomailla.

Jäseninä on muun muassa kirjastonhoitajia, opettajia, tutkijoita, kirjailijoita, kuvittajia, kääntäjiä, toimittajia, kustantajia ja opiskelijoita. IBBY Finlandin palkintolautakuntaan kuuluvat kirjastonhoitajat Susanne Ahlroth, Marketta Könönen ja Tytti Tuunanen, lehtori Marja Suojala sekä erityisopettaja Teresia Volotinen. Palkintolautakunnan konsultoivana opiskelijajäsenenä toimii fil.yo Myry Voipio.

Lisätietoa:
Teresia Volotinen teresia.volotinen(at)kolumbus.fi +358503413784
www.ibbyfinland.fi
www.alma.se
www.ibby.org

Lisää kansanäänestyksiä

Yli 13 000 vastaajan kuntalaistutkimus:
Kuntalaiset haluavat vaikuttaa kotikunnassaan kansanäänestyksillä
(Kuntaliitto tiedottaa 6.5.2009) Runsaat puolet kuntalaisista haluaa, että tärkeimmistä asioista järjestetään kunnallinen kansanäänestys. Kansanäänestyksen kannatus on vahvistunut vuodesta 2004 selkeästi, selviää Kuntaliiton Kuntalaistutkimuksesta.

Kansanäänestyksiä kannatetaan kaikissa ikäluokissa ja kaiken kokoisissa kunnissa.

– Kannatuksen kasvu voi selittyä Paras-uudistuksen tuomilla muutoksilla. Kuntalaiset haluavat olla yhä enemmän itse vaikuttamassa kunnassa tehtäviin päätöksiin. Myös tähänastiset toteutetut neuvoa-antavat kansanäänestykset on pääsääntöisesti järjestetty juuri kuntaliitosasioista, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoo.

Lähes kaksi kolmasosaa kunnallista kansanäänestystä kannattavista kuntalaisista kannattaa myös kunnanjohtajan valintaa suoralla kansanvaalilla. Kaikista kyselyyn vastanneista hieman vajaa puolet kannattaa kunnanjohtajan valintaa vaaleilla.

Kuntaliiton syksyllä 2008 tekemään kyselytutkimukseen vastasi 13 051 kuntalaista eri puolilta Suomea.

Usko vaikuttamisen tehoon kasvanut
Kyselyn mukaan äänestäminen nähdään edelleen keskeisimmäksi vaikuttamistavaksi. Hieman vajaat kaksi kolmesta kuntalaisesta on sitä mieltä, että kunnallisvaaleissa äänestäminen on tärkein keino vaikuttaa kuntansa asioihin.

Vaaliosallistumisen rinnalle on noussut muita, vaalien välillä käytettäviä täydentäviä vaikuttamiskanavia. Käytetyimmät vaikuttamiskanavat vaihtelevat erikokoisissa kunnissa.

Tällä hetkellä kuntalaiset vaikuttavat yleisimmin käyttäjäkyselyihin vastaamalla, vanhempainiltoihin ja talkoisiin osallistumalla sekä ottamalla suoraan yhteyttä kunnan viranhaltijaan. Näitä eniten käytettyjä vaikuttamistapoja pidetään myös tehokkaimpina.

Viidennes kuntalaisista ilmoittaa osallistuneensa kunnan järjestämään keskustelutilaisuuteen ja kunnanosa- tai kylätoimintaan. Kuntalaisaloitteen tekeminen on sitä vastoin hyvin vähän käytetty vaikuttamistapa.

Vähiten kuntalaiset arvioivat pystyvänsä vaikuttamaan yleisönosastokirjoittelulla, vetoomuksen allekirjoittamisella ja lahjoituksen antamisella.

Erilaisten suorien vaikutuskanavien käyttö on pääsääntöisesti hieman vähentynyt vuoteen 2004 verrattuna. Erityisesti yhteydenotot kunnan luottamushenkilöön, käyttäjäkyselyihin vastaaminen ja puoluetoimintaan osallistuminen ovat laskussa.

Toisaalta vaikuttamistapoja pidetään kautta linjan aikaisempaa tehokkaampina. Vertailussa on kuitenkin syytä huomioida, että vuosien 2004 ja 2008 tutkimuksiin osallistuneet kunnat eivät ole samoja.

Passiivisimpia nuoret, aktiivisimpia hyväosaiset
Passiivisimpia vaikuttajia kunnissa ovat alle 30-vuotiaat, vähän koulutetut, yksinasuvat ja pienituloisimmat. Aktiivisimpia vaikuttamaan ovat puolestaan 40–59 -vuotiaat, korkeammin koulutetut, perheelliset, suurituloiset, pitkään kunnassa asuneet ja haja-asutusalueilla asuvat.

Sukupuoli ei yleisellä tasolla erottele aktiivisuutta. Alle 50-vuotiaista naiset ovat aktiivisempia ja yli 60-vuotiaista miehet. Ruotsinkieliset ovat jonkin verran aktiivisempia kuin suomenkieliset. Kaiken kaikkiaan osallistuminen näyttää edelleen kasautuvan hyväosaisille ja yhteiskunnallisesti muutenkin aktiivisille kansalaisille.

Yli puolet osallistuu järjestötoimintaan
Reilusti yli puolet kuntalaisista osallistuu vähintään yhden yhdistyksen tai järjestöön toimintaan. Neljännes kuntalaisista osallistuu liikunta- tai urheiluseuran toimintaan ja runsas viidennes asukkaista osallistuu myös ammattiyhdistyksen toimintaan.

Yhdistysten toimintaan osallistumista arvioitiin melko hyvänä tapana vaikuttaa, myös niiden keskuudessa, jotka eivät itse osallistu yhdistystoimintaan.

Kuntalainen on ennen kaikkea suomalainen
Kolme neljästä kuntalaisesta kertoo tuntevansa yhteenkuuluvuutta ennen muuta Suomeen. Myös Pohjolaan samaistutaan hieman enemmän kuin kotikuntaan.

Runsaat puolet kuntalaisista samaistuu vahvasti kotikuntaansa. Maakuntaan ja lääniin samaistui lähes 40 prosenttia vastanneista. Luvut ovat nousseet selvästi vuodesta 2004.

Vain runsas viidennes mieltää samaistuvansa Euroopan unioniin. Sen sijaan Eurooppaan samaistuu yhtä suuri joukko vastaajia kuin maakuntaan.

Kuntaansa samaistuvat eniten alle 30-vuotiaat ja yli 60-vuotiaat, naiset, ruotsinkieliset ja johtavassa asemassa olevat. Eniten kotikuntaan samaistutaan pienimmissä, alle 2000 asukkaan kunnissa ja toisaalta suurimmissa, yli 50 000 asukkaan kaupungeissa.

Kuntakeskuksessa asuvilla korostuu muita enemmän samastuminen kotikuntaan, kun taas haja-asutusalueiden asukkaat samaistuvat enemmän asuinalueeseensa tai kyläänsä.

Kuntalaistutkimus osa laajaa Paras-uudistuksen arviointitutkimusohjelmaa
Kuntalaistutkimus on osa kunta- ja palvelurakenneuudistusta arvioivaa laajaa arviointitutkimusohjelmaa (ARTTU). ARTTU-tutkimusohjelmassa kartoitetaan kunta- ja palvelurakennemuutoksen aikana tapahtuvia muutoksia kunnissa. Nyt käsillä olevassa tutkimuksessa selvitetään uudistuksen lähtötilannetta. Tutkimus toistetaan vuonna 2011, jotta saadaan käsitys siitä, miten Paras-hanke on vaikuttanut kuntalaisten käsityksiin esimerkiksi palveluista.

Tutkimuksessa on mukana nykyisen kuntajaon mukaan yhteensä 40 kuntaa. Kysymyksiin vastattiin syksyn 2008 aikana myös niissä 25 kunnassa, jotka tämän vuoden alussa yhdistyivät varsinaisiin ARTTU-tutkimuskuntiin.

Vappuviikoloppuna Comenius-vierailulla Virossa

Suomalaisen, katalonialaisen, skontlantilaisen, islantilaisen ja virolaisen koulun Comenius-hanke nimeltään Culture Connects Children kokosi viikonloppuna näiden maiden opettajat Kambjan kunnan Pangodin kylään.

Setumaalle matkatessamme näimme Väinämöisenkin!

Pääsimme tutustumaan luonnonsuojelualueeseen. Monille suolla liikkuminen oli ainutlaatuinen elämäys.

Tartossa oli mukavaa osallistua nähtävyyskisaan. Meidän islantilais-suomalainen joukkueemme sai kultaa!

Tartossa sijaitseva ainutlaatuisista terrakottaveistoksistaan kuuluisa Jaani kirik on vuosien remontoinnin jälkeen otettu käyttöön. Tutustuimme kirkkoon ja virolaiset isäntämme järjestivät siellä mahtavan konsertin laulamalla kunkin maan lauluja.

Pangodin koulun oppilaiden tanssiesitykset olivat hurmaavia. He olivat harjoitelleet kaikkien hankkeessa mukana olevien maiden kansantanssin!

Unipihan kirkkaanvihreä koulurakennus keskellä keväistä vehreyttä!


Kyläkoulussa on kolmetoista oppilasta. Kuuntele heidän lauluaan!