Älä osta mitään -päivän ajatuksia

Älä osta mitään -päivänä halutaan kiinnittä huomiota siihen, että shoppailun aiheuttamsta nopeasta mielihyvän tunteesta päästäisiin ja löydettäisiin ympäristölle ystävällisempiä keinoja mielihyvän saavuttamiselle. Todellisia tarpeitaan tulisi lähestyä arkipäivässä viisaammin ja kestävämmin. Oma hyvinvointi on jokaiselle tärkeä asia eikä sen hoitamista kannata ohittaa köykäisesti ostosreissulla. Tapaa ystävääsi, mene luonnon helmaan tai lähde jumpparyhmään perjantaina! Äläkä osta mitään!

Viime vuonna olin mukana Älä osta mitään päivä julisteessa. Tänä vuonna julkistetaan erilaisia antimainoksia.
http://www.alaosta.fi/

Pikku-Aurora lastenkulttuurikeskukseksi

Espoon kulttuurilautakunta, jonka jäsen olen, hyväksyi tarveselvityksen Pikku-Auroran taidetalon laajentamisesta L3 lastenkulttuurikeskukseksi. Meijerirakennusryhmä on kuulunut Aurora Karamzinin aikana Träskändan kartanon tiluksiin. Espoon kaupungin omistamat rakennukset on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi kokonaisuudeksi.

Nyt perustettavan lastenkulttuurikeskuksen laajennus parantaa mahdollisuuksia tarjota lastenkulttuuria. Suunnitelmien mukaan keskuksessa yhdistyvät taide, tiede ja teknologia digiajan leikkikulttuuriin. Yhteistyötä rakennetaan muiden kulttuuritoimijoiden ja Aalto-yliopiston kanssa.

Koko kulttuurilautakunta oli erittäin tyytyväinen selvitykseen. Itse pidin sitä hieman liian tekniikkapainotteisena, mutta olin tyytyväinen, kun esittelijä hyväksyi tekstiin tekemäni lisäyksen, joka kuuluu näin:

"Lastenkulttuurikeskus sijaitsee Träskändan kartanopuiston ja luonnonsuojelualueen välittömässä läheisyydessä, jonka vuoksi sen toiminnassa on mahdollista hyödyntää ympäristökasvatusta järjestämällä taidekasvatusprojekteja. Aurora Karamzin oli aikansa ainutlaatuinen suurnainen. Siksi kulttuurikeskuksen on mahdollista tehdä tunnetuksi hänen henkilöhistoriaansa, henkistä perintöään ja monipuolista toimintaansa."

Lastenkirjallisuuskirpparilla

Olin tänään Helsingissä Villa Kivessä, jossa järjestettiin Pro lastenkirjallisuustalo -yhdistyksen kiva kirppistapahtuma. Nautin kahviossa korvapuustia ja kahvia lastenkirjallisuudesta kiinnostuneiden ihmisten parissa. Seurasin myös mielenkiinnolla kuvittaja Jukka Lemmettyä, joka teki ihania muotokuvia paikalla olleista lapsista.
Kirjakirppiksellä järjestettiin myös arpajaiset, jossa onni suosi: VOITIN sekä lastenkirjan että postikortin.
http://kotisivukone.fi/files/lastenkirjallisuus.kotisivukone.com/kirjakirpputori.jpg

"Nututusta!"

Työpaikallani on yksi ja toinen tarttunut puikkoihin. Tavoitteena on tukea neulenutuilla etiopialaista synnytyssairaalaa, joka tarjoaa "äitiyspakkauksena" tällaisen nutun sairaalassa synnyttäneille äideille. Itse olen väsännyt vasta kolme nuttua, mutta neljäs alkaa olla jo kohta pääntievaiheessa.

Nuttuhankkeesta lisää: http://www.tuppurainen.fi/blogit/category/nuttu/
Tänään nuttuja on saatu jo 25.020 kpl ja lisäksi pikkuisia sukkia 4479 kpl!

Nutun ohje on Nalle-langalle, mutta muutakin lankaa voi käyttää, kuten Novitan Tennessee puuvillalankaa.

* Luodaan 70 silmukkaa.
* Kudotaan kaksi oikein kaksi nurin yhteensä 22 cm.
* Sen jälkeen kudotaan aina oikein neulosta 24 silmukalla, kaksi oikein kaksi nurin 22 silmukalla ja aina oikein 24 silmukalla yht. 3 cm
* Kolmen sentin jälkeen päätetään keskimmäiset 22 silmukkaa ja kudotaan kumpikin olka erikseen aina oikein neuletta, noin kolme senttiä etukappaletta + kolme senttiä takakappaletta.
* Seuraavalla kerroksella 24 s oikein ja sen jälkeen luodaan 22 uutta silmukkaa keskelle ja taas kudotaan 24 s oikein.
* Seuraavilla kerroksilla 24 silmukkaa aina oikein, 22 silmukkaa kaksi oikein kaksi nurin ja 24 silmukkaa aina oikein, yhteensä 3 cm.
* Sitten siirrytään kokonaan takaisin kaksi oikein kaksi nurin neuleeseen, jota tehdään taas 22 cm.
* Tuloksena on siis pitkä pätkä, jossa nelikulmainen pääaukko keskellä.
* Viimeksi ommellaan sivusaumat yhteen. Käsille jätetään aukot.

Malli on yksinkertainen, se sopii aloittelijoillekin.

Toivottavasti monet muutkin innostuvat tästä!

Esite:
http://www.slideshare.net/TyttiS/nuttuesite

Teemu Railo: 100. Galleria Espoonsilta

Olin tänään Tuomo Railon akvarellinäyttelyn avajaisissa Espoonsillan Galleriassa. Näyttelyn tekee ainutlaatuiseksi se, että Tuomo Railo lahjoitti sata akvarelliaan Espoon Vihreiden eduskuntavaalikampanjaan. Lahjoituksellaan hän haluaa kommentoida vaalirahoitussotkujen synnyttämää keskustelua sekä tarjota yksityisille ihmisille mahdollisuuden tukea Espoon Vihreiden eduskuntavaalikampanjaa.

Kaikki Railon maalaussarjan työt ovat samankokoisia (40 cm x 30 cm) vesivärimaalauksia paperille. Ne myydään kehystämättöminä 100 euron kappalehintaan. Railon ajatus lahjoituksesta syntyi viime keväänä, kun Kokoomus julkisti mainoskampanjansa, jossa puoluetta pestiin urakalla vihreäksi. Tuomo Railo ehdotti taidelahjoitusta Espoon Vihreille. Sarjan työt ovat syntyneet kevään, kesän ja alkusyksyn aikana. Teossarja sisältää maisemia, asetelmia, abstraktioita, tanssillisia omakuvia ja onpa mukaan lennähtänyt muutama öljyn tahrima pelikaaniinikin. Railon näyttely ”100” on esillä Galleria Espoonsillassa 12. – 29. 10. 2010. Galleria sijaitsee Espoonsillalla, Espoon keskuksessa, osoitteessa Virastopiha 3. Galleria on avoinna tiistaista perjantaihin klo 10 – 15. Espoonsillan näyttelyn teokset ovat myös esillä myös internet-osoitteessa www.flickr.com/railo. Teoksia voi varata sekä myyntinäyttelyssä että netissä, jossa ostaminen onnistuu myös Vihreiden verkkokaupan kautta.


Tuomo Railo (1967) on espoolainen koreografi, joka johtaa yhdessä Simo Heiskasen kanssa Tanssiteatteri Glims & Glomsia. Railo ja Heiskanen perustivat G&G:n Espooseen 1999. Kuluneen kymmenen toimintavuoden aikana G&G on noussut suomalaisten tanssiteattereiden eturiviin. Viime vuonna G&G:lle myönnettiin Tanssin valtionpalkinto. Railon viimeisimmät koreografiat G&G:lle ovat Pessi ja Illusia (-09), Lunta pakaroilla (-08) ja Suurperhe (-06).

Tuomo Railo valmistui Kansallisbaletin koulusta 1987. Railo on toiminut tanssijana Kansallisbaletin lisäksi mm. Helsingin Kaupunginteatterissa ja Kenneth Kvarnström & Co:ssa. Railo on tehnyt koreografioita tanssiteattereille, tilausteoksia festivaaleille, televisioon, puheteattereille Suomessa ja ulkomailla. Railo on toiminut myös koreografian ja tanssijantyön opettajana, tuottajana sekä näyttelijänä. Railolle on myönnetty viisivuotinen taiteilija-apuraha kausille 2000-2004 ja 2006-2010.

Kuvataitelijana Railo on pitänyt yksityisnäyttelyn Galleria Espoonsillassa vuonna 2009 ja osallistunut yhteisnäyttelyyn Galeria Coloridassa, Lissabonissa keväällä 2010. Parhaillaan Railo opiskelee kuvataidetta Avoimessa taidekoulussa.

Muumien matkantekoa

Kaikki muumit laaksossa!

Lokakuun 6. päivä alustan Tove Jansson -seuran tilaisuudessa Suomalainen satu -teokseen kirjoittamani artikkelin pohjalta. Siteeraan suoraan Tove Jansson -seura ry:n uutiskirjettä 5/2010:

Ensimmäinen luku (jossa marssimme syysmatineaan)

Tänä kesänä muumi on muumiäidin luvalla nukkunut puutarhassa. Ja ihaillut ukkosia. Mutta muumilaakson lämpöaalto oli ohimenevä kuten Suomenkin. Kun illat sammuvat, lämpöä ja iloa on tarjolla kylmään hämäryyteen. Keskiviikkona 6. lokakuuta kannattaa suunnata Rikhardinkadun kirjastoon, jossa meitä ilahduttaa erityisopettaja FM Teresia Volotinen. Hän pitää alustuksen klo 18 aiheena "Muumien matkantekoa". Teresia Volotinen on tänä vuonna ilmestyneessä suurteoksessa Suomalainen satu esitellyt Tove Janssonin.

Tule hyvä kakku!

Etsiskelin netistä kesäkurpitsakakkuohjetta. Ohjeen lähettäjä oli maistanut aivan ihanaa kesäkurpitsakakkua. Hän oli saanut ohjeen ihanalta "vanhalta" rouvalta, joka toi kakun palstaviljelijöiden syysjuhlaan. Koska itse olen ennen vanhaan asunut Espoossa Puutarhurintiellä, tämä ohje tuntui erityisen houkuttelevalta.

Puutarhurin kesäkurpitsakakku

- 2 munaa
- 2 dl sokeria
- 125 gr sulatettua voita
- 3 dl raastettua kesäkurpitsaa
- 1 tl kanelia
- 2 tl kardemummaa
- 2 tl leivinjauhoa
- 1 dl hasselpähkinöitä


Onneksi huomasin leipomisvaiheessa, että tästä ei tule hyvää kakkua, koska ohjeesta on unohtunut jotain hyvin tärkeää: jauhot.

Niinpä lisäsin itse 3 dl vehnäjauhoja taikinaan.

Ohjeessa neuvotaan vaahdottamaan munat ja sokeri. Lisää sulatettu rasva. Lisää kurpitsaraaste. Sekoita mausteet, leivinjauhe, vehnäjauho ( tässä kohtaa siis kuitenkin mainitaan sellainenkin aines!) ja pähkinät ja lisää taikinaan. Ohjeen kirjoittaja neuvoo: Paista 175 % (sopivaksi katsomasi aika).

Korjaus: Kakkua ei siis ei siis paisteta 175-prosenttisesti vaan 175:ssä asteessa !!!

Itse jätin pähkinät pois.

Tuli hyvä kakku!

Kulttuurin pariin

Lomailu alkaa olla jo loppusuoralla. Espoon kulttuurilautakuntakin kokoontui syyskauden aloittavaan seminaariin, joka järjestettiin Träskändan kartanon päärakennuksessa. Tilaisuudessa käytiin läpi kulttuurikuulumisia ja laadittiin lautakuntasopimusta. Paikalla oli vain osa kulttuurilautakunnan jäsenistä, joten sopimus on vielä luonnos.

Träskändan kartano on hieno rakennus, nykyisin koululaisten iltapäiväkerhokäytössä. Ihan mukavaa oli päästä kurkistamaan!

Terveiset Haukkavuorelta

Haukkavuori on historiallinen maisema- ja luontokohde Ruokolahden ja Rautjärven rajalla Etelä-Karjalassa. Minulle oli mukava elämys kiivetä pari viikkoa sitten tälle 171 metriä korkealle upealle näköalapaikalle, josta on äkkijyrkkää pudotusta alhaalla kimmeltävälle Sarajärvelle peräti 80 metriä.

Haukkavuori on historiallinen turistikohde erityisesti siksi, että sen laelle on kallioon hakattu Uudenkaupungin rauhan (1721) rajapyykki, jonka luona tämä lomakuvakin on ikuistettu. Löysimme pienen etsiskelyn jälkeen kallioon hakatun rajaviivan, jonka itäpuolella on tähti ja länsipuolelle kruunu sekä vuosiluku 1722. Samaa linjausta noudattivat jo Pähkinäsaaren (1323) ja Täyssinän (1595) rajat, mutta niistä ei kalliossa ole merkintää.

Toivottavasti Rautjärven seudulla riehunut Asta-myrsky ei ole kaatanut puita tältä ainutlaatuisen upealta ja monimuotoiselta suojellulta alueelta, joka on osa suurempaa Natura 2000 -aluetta. Asta oli tehnyt pahaa jälkeä kyläpaikassani Simpeleellä, jossa kaunis koivukuja kaatui mökkitielle.

Ikärajat kirjoihin? Sensuuria?

Luin Helsingin Sanomien verkkosivuilta, että kansanedustaja haluaa estää nuorten fantasiakirjojen julkaisemisen. Kristillisdemokraattien Leena Rauhala on tehnyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen Sweep-kirjasarjasta. Näin hän kyllä tarjoaa juuri nuorille oivan tavan kiinnostua sensuroitavasta kirjasarjasta!

Sarja kertoo Rauhalan mukaan "wiccalaisuudesta" ja on "täysin sopimaton nuorille". Sarjassa käytetään huumeita ja poltetaan tupakkaa. Erään tytön kuvaillaan pukeutuvan kuin "sadomasokistinen prostituoitu". Rauhalan mielestä "tällaista materiaalia ei tulisi lainkaan julkaista Suomessa". Kuinkahan moni muu realistinen nuortenkirja joutuukaan kansanedustaja Rauhalan mustalle listalle pelkästään tupakanpolttokuvausten vuoksi?

Uutisesta ilmenee myös, että kansanedustajan avustaja on tehnyt kirjoista tutkintapyynnön poliisille. Poliisin mukaan kirja täytyy kuitenkin julkaista ennen kuin tutkintapyyntöä voi käsitellä.

Kansanedustaja Rauhala valmistelee parhaillaan lakialoitetta, jossa kirjoille säädettäisiin ikärajat samaan tapaan kuin elokuville ja peleille. Aikooko kasanedustaja avustajineen käydä läpi koko suomalaisten nuortenkirjatuotannon?

Maaemon lapset Tarvaspäässä

Sain mukavan kutsun Gallen-Kallelan museon Maaemon lapset -näyttelyn avajaisiin. Kirjoitin tapahtumasta Espoon Vihreiden blogiin, joten täältä omasta blogistani teen vaan viittauksen sinne:

http://www.espoonvihreat.fi/esvi/?q=node/800

Laajalahden Villa Elfvik, mainio retkikohde

Espoon Vihreiden Naisten kevätpiknik järjestetään tänä vuonna yhdistyksen syntysijoille, Villa Elfvikin ja Laajalahden maisemiin. Villa Bredvikin omisti 1800-luvun lopussa varakas Strandertskjöldien suku. Vapaaherratar Elviira Sofia Vilhelmiina Strandertskjold rakennutti huvilan tilalle uuden päärakennuksen. Kerrotaan, että talo sai nimensä Villa Elfvik sekä rouva Elviiran että häntä esittävän maalauksen mukaan, jossa keijukaiset (älva) kisailevat utuisella lahdella.

Sittemmin talo siirtyi valtiolle, joka myi sen myöhemmin Espoon kaupungille. Espoon kaupunki kunnosti huonokuntoisen huvilan ja avasi sinne ympäristökeskuksen 1990-luvun alussa. Siellä yleisöllä on tilaisuus tutustua erilaisiin luontonäyttelyihin.

Luontotalo sijaitsee vanhan rehevän puiston keskellä ja Laajalahden ruovikkorannat avautuvat heti puiston takaa. Leveä pitkospuista muodostettu luontopolku kiertää puiston ja rantaniityn kautta lintutornille, johon tutustumme tänään Villa Elfvikin sivurakennuksessa asuvan kansanedustajaehdokas Tiina Elon johdolla.

Metsähallitus ylläpitää yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa Laajalahden luonnonsuojelualuetta. Vain luontopolku on tarkoitettu ihmisten liikkumista varten, muu alue on rauhoitettu. Kesäisin voi nähdä nautakarjan laiduntavan niityillä. Laiduntamisen tavoitteena on avata uudelleen niittyjä, ruovikoita ja pusikoita ja sen ansiosta monien lintujen elinolosuhteet ovat parant uneet.

Laajalahden arvo lintulahtena tunnettiin asianharrastajien piirissä jo ennen sotia, mutta vasta 1950-luvulla sen rannoilla alkoi vaeltaa enemmän lintumiehiä ja suuren yleisön tietoon se tuli vasta myöhemmin. Laajalahden luontopolku ja luontotalon aktiviteetit ovat nykyisin ahkerassa käytössä. Lintutornit ovat tärkeä osa luontopolkua. Laajalahti mielletään vesilintujen paratiisiksi, mutta myös niityillä ja ruovikossa pesii paljon erilaisia lintuja.

Luonnonsuojelualueella on tähän mennessä havaittu yli 250 lintulajia. Nisäkkäitäkin liikkuu alueella runsaasti, ainakin 24 lajista on varmat havainnot. Alueen kasvillisuus on myös runsasta ja lajirikasta.

Arkipyöräily kunniaan

Vihreät haluavat luoda Suomeen uutta pyöräilykulttuuria. Pyöräilyä on ryhdyttävä pitämään ensisijaisesti liikennemuotona: kauan sitä on pidetty Suomessa liikuntamuotona. Siksi pyöräilyä ei ole otettu riittävän vakavasti liikennesuunnittelussa huomioon. Vihreät haluavat nostaa erityisesti arkipyöräilyn kunniaan; miltei 70 vihreää puoluekokousosallistujaa pyöräili puoluekokouspaikalle lauantai-aamuna pyöräilypoliitiikan suunnanmuutoksen kunniaksi.

Vihreiden pyöräilypoliittisessa manifestissa esitetään, että kaupungit
laativat pyöräilyn kokonaissuunnitelmat.

Vihreiden mielestä pyöräilyä ja kävelyä on tarkasteltava omina
liikennemuotoinaan, jotka on otettava liikennesuunnittelussa erikseen
huomioon.

Vihreiden pyöräilypoliittinen manifesti on Vihreiden
liikennepoliittisen työryhmän kannanotto.

Vihreiden pyöräilypoliittinen manifesti on verkossa osoitteessa
http://www.vihreat.fi/node/5055
Manifesti on liitteenä tiedoston alla.

Puheeni Vihreän liiton puoluekokouksessa 23.5.2010

Viime aikoina on yleisönosastoissa ja täällä Vihreiden puoluekokouksessakin keskusteltu poikien ja miesten syrjäytymisestä. Maalarilinjoille pyrkineet ”kympin tytöt” on syyllistetty – ja myös jopa opetushallituksen henkilökunta, koska se ei koostu virkamiehistä vaan –naisista.

Toimin itse erityisopettajana ja olen varhaisen tuen kannattaja kaikille lapsille, joilla on oppimisvaikeuksia tai jotka ovat vaarassa syrjäytyä. Tuen tarjonta tytöille ja pojille ei siis mene ”fifty fifty”, vaan pikemminkin yhdenvertaisuuslakiin perustuen – eli tuen tarpeen mukaan. Erityistukea saavista oppilasta on valtaosa poikia, arviolta noin 70 prosenttia tai enemmän.

Opetusta saa ja pitääkin arvostella. Sen laatu ei voi olla mitattavissa kuitenkaan opettajan sukupuolen perusteella, kuten joissakin kannanotoissa ja yleisönosastokirjoituksissa on esitetty. Kouluttautuminen on avain yhteiskunnan onneen. Elinikäinen oppiminen on tärkeää – myös meille onnellisuuspuolueen miehille ja naisille.

Lopettakaamme siis ”kympin oppilaiden” mollaaminen ja arvostelkaamme minkä tahansa ammattikunnan tekoja tekoina, ei tekijöiden sukupuolen perusteella!

Puoluekokousviikonloppu Turussa

Osallistun Vihreän liiton Turussa pidettävään puoluekokoukseen Vihreiden Naisten puoluekokousedustajana. Perjantaina on naisjärjestön koulutustilaisuus, johon matkustan junalla yhdessä Espoon Vihreiden Naisten edustajien kanssa.

Odotettavissa:
Avauspuheenvuorot
Poliittisen ohjelman käsittely
Sääntöuudistus
Aloitteet
Toimintasuunnitelma ja talousarvio
Tilinpäätös
meta

ja paljon mukavaa yhdessäoloa

Vihreiden seurakuntavaaliteesit

Vihreät niityt -seurakuntavaalilistojen vaaliteesejä on ollut hyväksymässä Vihreiden puoluevaltuuskunnan ev.-lut. seurakuntaan kuuluvia jäseniä (mukana minä!). Nämä kymmenen teesiä on hyväksytty Vihreiden puoluevaltuuskunnan kokouksen yhteydessä 9.5.2010.

1. Kirkko vahvaksi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi

Kirkon tulee ottaa tiukasti kantaa arvojensa mukaisesti, niin maahanmuutosta, ihmisoikeuksista kuin teologisista kysymyksistäkin. Seurakuntien tulee voida jatkossakin esimerkiksi tarjota suojaa epäoikeudenmukaisen karkotuspäätöksen saaneille.


2. Kirkko ympäristövastuun edelläkävijäksi

Kirkolla on vastuu ympäristöstä. Kirkon kaiken toiminnan tulee olla kestävää. Seurakuntien tulee kaikessa toiminnassaan pyrkiä vähentämään ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta ja huolehtia rakennuttamisensa, sijoitustoimintansa ja hankintapolitiikkansa ekologisuudesta ja eettisyydestä. Seurakuntien tulee ostaa vain vihreätä sähköä aina kun se on mahdollista. Jokaisen Suomessa olevan seurakunnan tai seurakuntayhtymän tulee tehdä ympäristöohjelma ja on haettava kirkon ympäristödiplomia. Kirkkojen tulee metsänomistajina toimia vastuullisesti luonnon
monimuotoisuuden säilymiseksi ja vanhojen metsien osalta suosia avohakkuiden sijaan hakeutumista Metso-ohjelmaan.

3. Kirkon tulee kantaa paikallista vastuuta

Kirkon tulee edelleen vastata ihmisten avun tarpeeseen. Nuoriso-, lapsi- ja diakoniatyö ovat olennaisia kirkon toiminnassa, ja kirkon tulee jatkaa vahvaa työtään näillä aloilla. Parisuhdeneuvonta, lapsi- ja perhetyö tarvitsevat resurssinsa. Työttömien ja päihdeongelmaisten tuki täydentää kuntien palveluita. Seurakuntien tulee lisätä ikäihmisille ja maahanmuuttajille suunnattua tukea.

4. Kirkon tulee kantaa globaalia vastuuta

Ihmisestä välittäminen on kirkon perustehtävä. Vastuu ulottuu myös Suomen rajojen ulkopuolelle ja kehitysyhteistyö on välttämätöntä. Seurakunnan tulee käyttää reilun kaupan tuotteita.


5. Kirkon on noudatettava ihmisoikeuksia

Kirkon tulee olla esimerkillinen ja oikeudenmukainen työnantaja.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöillä on oltava täydet oikeudet niin seurakunnan jäseninä kuin työntekijöinä. Kannatamme yleistä siviilivihkimistä, ja sitä, että kirkko siunaa kaikkien sitä toivovien liitot.

6. Kirkossa ei saa syrjiä

Sukupuoli, vamma tai muut ihmisen ominaisuudet eivät ole merkityksellisiä pappeudessa tai muiden tehtävien hoidossa. Kaikkeen syrjintään tulee puuttua välittömästi. Tilojen ja tapahtumien tulee olla esteettömiä.

7. Nuorten oikeuksia kirkossa on vahvistettava

On hyvä, että äänioikeusikäraja kirkollisvaaleissa on 16 vuotta. Nuorten osallistumista kirkon toimintaan ja päätöksentekoon tulee tukea. Nuorella tulisi olla myös mahdollisuus päättää jäsenyydestään kirkossa.

8. Kirkon päätöksenteon tulee olla avointa ja demokraattista

Seurakuntalaisten mielipiteitä tulee arvostaa tasavertaisesti ja vaalijärjestelmän tulee tukea demokratian toteutumista. Seurakunnallinen päätöksenteko tarvitsee avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, pappiskeskeisyyttä tulee vähentää.

9. Kirkon merkittävää yhteiskunnallista roolia tulee tukea

Mikäli kirkko jatkossakin hoitaa julkiselle vallalle kuuluvia tehtäviä, kuten hautaustointa, väestökirjanpitoa ja kulttuurikohteiden ylläpitämistä, tulee niihin varata riittävät resurssit, jotta epäoikeudenmukaiseksi koetusta kirkolle tulevasta yhteisövero-osuudesta voidaan luopua.

10. Kirkko on olemassa seurakuntalaisia varten

Seurakuntien tulee kuunnella jäsentensä tarpeita ja toiveita uskonelämän hoitamisessa. Jumalanpalveluselämää tulisi tuoda lähemmäs seurakuntalaisia, esimerkiksi aikatauluja muokkaamalla ja eri tyyppisiä messuja järjestämällä.

EI ydinvoimaa!

Launatai oli täynnä ydinvoiman vastasuutta. Yli 3000 henkeä osoitti mieltään Rautatientorilta Eduskuntatalolle johtaneessa kulkueessa.

Sananvapauspäivän ajatuksia

Kansainvälisen vapunpäivän vieton varjoon saattaa jäädä tänään 3.5. vietettävä merkkipäivä, YK:n yleiskokouksen julistama kansainvälinen sananvapauspäivä, jolla maailmanjärjestö korostaa kansalaisten oikeutta ilmaisun vapauteen kaikkialla maailmassa.


Suomen perustuslain toisen luvun 12. pykälässä sanotaan näin: "Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.
Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.»

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10. artiklan ensimmäisen kohdan mukaan »Jokaisella on sananvapaus. Tämä oikeus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten siihen puuttumatta.»

Sanotaan, että Suomessa sananvapaus toimii, mutta täälläkin on tärkeätä kiinnittää siihen jatkuvasti huomiota. Tiedämmehän, että maailmassa on yhä valtioita, joissa kansalaisten sananvapautta on suurestikin rajoitettu. Mielipiteen lausuminen saattaa johtaa monissa maissa vankilaan, jopa kuolemaan.

Sananvapauden rajoittamisen syitä on monia. Joissakin maissa mielipiteen ilmaisemisen rajoittamisen syyt ovat uskonnollisia, joissakin poliittisia. Niissä on yhteistä vallanpitäjien pelko omasta asemastaan.

Vanhemmat ihmiset muistavat sota-ajan sensuurin. Tällä hetkellä sananvapaus on viety Suomessa niin pitkälle, ettei edes sodan oloissa sallita sensuuria. Sensuuria ei ole se, kun lehden toimitus jättää jotakin julkaisematta. Kun sananvapaus toimii niin, että tiedotusvälineillä itsellään on lainsäädännöllä määritelty harkintavalta julkaisemaansa aineistoon, ne voivat säilyttää myös riippumattomuutensa ja uskottavuutensa. Mutta ohjaako lehden omistajataho kuitenkin lehden sisältöä?

Nykyisin yleistyvää loukkaavaa ja herjaavaa kirjoittelua ei sananvapauskaan salli. Kaikki bloggaajat eivät tätä tiedä tai muista. Jos kirjoituksessa rikkoo Suomen lakeja, syyllistyy esimerkiksi kiihotukseen kansanryhmää vastaan tai loukkaa yksilön kunniaa. Herjaaja joutuu siitä jälkikäteen vastuuseen.

Ystävien ja Slow Foodin ylistys

Slow Food on nautiskelijan yksinkertaista onnea

Wappu on parasta slow food -aikaa. Vietinkin ystävieni järjestämällä vappupäivän brunssilla lähes kahdeksan tuntia ihanien ruokien ja juomien parissa sekä ennen kaikkea iloisten lasten, nuorten aikuisten ja vähän varttuneempien ystävien kanssa mukavan viipyileviä riemunhetkiä :)

Slow Food puolustaa elämän pieniä nautintoja ja inhimillistä elämänrytmiä. Liike vastustaa ruokailun liiallista yksinkertaistamista. Se korostaa eri vuodenaikojen ja alueiden runsasta kirjoa ruoka-aineiden valikoimassa. On tärkeää muistaa, että ruoasta ja juomasta nauttiminen on aina ollut osa kulttuuriamme, ja vappuna juhlisien perinne on juuri sellainen! Slow Food -liike kannattaa hyvälaatuisten ruoka-aineiden valmistusta ja ekologisesti järkeviä tuotantotapoja sekä vastustaa turhaa ruoka-aineiden teknistä ja kemiallista käsittelyä. Slow Food haluaa vaalia paikallisia ja perinteisiä keittotaidon menetelmiä ja mielekkäitä hintoja.

Nettiä selaamalla sain myös selville, että Slow Food on kansainvälinen liike, joka puolustaa elämän pieniä nautintoja ja inhimillistä elämänrytmiä. Ruoka ja juoma ovat oleellinen osa kaikkia kulttuureja ja paikalliset perinteet ovat vaalimisen arvoisia. Yhteiset ruokailut ovat erinomaista kulttuurienvälistä kanssakäymistä ja herkullinen tapa tutustua uusiin kulttuureihin ja hankkia uusia ystäviä. Wappuperinteeseen kuuluu juuri mukavalla tavalla myös nyyttäriperinne.
Slow Food -liike on perustettu Italiassa, eurooppalaisen ruoka- ja juomakulttuurin kehdossa. Sieltä se on levinnyt yli 30 maahan, kaikkiin maanosiin. Liike jatkaa hidasta, mutta vastustamatonta leviämistään tässä pikaruoan ja kiireisen elämänrytmin uhkaamassa maailmassa.

Slow Food -liikkeen historiasta tiedetään, että se syntyi Italiassa vuonna 1986, kun Rooman Piazza di Spagnalle oltiin avaamassa Fast Food -hampurilaisravintola. Joukko ihmisiä karsasti ajatusta ja perusti pienen ruokayhdistyksen, joka laajeni nopeasti. Perustajat painottivat jo olemassaolevaa krouviperinnettä, “osteriaa”. He alkoivat etsiä nautiskelijan yksinkertaista onnea – lautasellista pastaa ja lasillista hyvää viiniä mukavassa seurassa. Vuonna 1989 liikkeestä tuli kansainvälinen, toimintaa on tällä hetkellä yli 30 maassa.

Eläköön Slow Food!

Luonnonvarojen kulutusta voi vähentää

Viime viikolla vietettiin Nuukuusviikkoa. Joka päivä on hyvä tarkastella kulutustottumuksiaan. Näillä toimilla voit vähentää merkittävästi luonnonvarojen kulutusta ympäri vuoden:

1. Yli puolet suomalaisen luonnonvarojen kulutuksesta syntyy arkiliikenteen ja matkailun kautta. Vältä kaukomatkoja, löydä lähikohteet. Ole mökillä kerralla pidempään. Suosi junaa, bussia ja lihasvoimaa.

2. Asumisesta kertyy toisiksi suurin luonnonvarataakka. Rajoita rojumäärääsi – et tarvitse niin suurta asuntoa. Vaihda tuulisähköön. Laske asuntosi lämpötilaa kaksi astetta.

3. Vähennä lihansyöntiä ja maitotuotteiden käyttöä. Jo muutamalla kasvisruokapäivällä viikossa on merkittävä vaikutus luonnonvarojen kulutukseesi.

4. Tavaran valmistuksen luonnonvarojen kulutus on kuluttajalle näkymätöntä. Tarvitsetko tavaraa todella? Löytyykö tarvitsemaasi käytettynä kaverilta tai kirppikseltä? Osta vähemmän, mutta laadukkaampaa.

5. Muista, että elämän tärkeimmät asiat eivät vaadi juurikaan luonnonvarojen kulutusta. Anna aikaa ja yhdessäoloa.

Kahvikassien ompelukurssi Leppävaaran koululla 26.4. klo 18.00

Kahvipakettien kuoria on kertynyt aikamoinen määrä, sillä Espoon Vihreät Naiset on pitkään koonnut kahvipakkauksia hyvään ja hyödylliseen tarkoitukseen.

Nyt niistä ommellaan kivoja kasseja, joten tervetuloa kahvikassien ompelukurssille!

Kahvikasseja tehdään yksinkertaisen mallin mukaan kokeneen kierrätyskassien valmistajan johdolla.

Kurssi on maksuton, eikä mukaantulo edellytä Espoon Vihreiden naisten jäsenyyttä.

Vapaaehtoisella materiaalimaksulla ja puhvetilla tuetaan kehitysmaiden lasten koulunkäyntiä. Erityisopettaja Elisa Vilpas esittelee avustuskohdetta.

Kahvikassien ompelukurssille ovat tervetullista sekä miehet että naiset.

Ilmoittaudu 23.4. mennessä teresia.volotinen(at)kolumbus.fi

Järj. Espoon Vihreät Naiset

Kurssipaikka: Leppävaaran koulu, päärakennus, käsityöluokka. (käynti
pihan puolelta). Veräjäpellonkatu 4, 02650 Espoo.

Yhteyshenkilöt Elisa Vilpas (046-877 2713) ja Teresia Volotinen
(050-3413784)

Suur-Leppävaaran asukasfoorumin valmisteluryhmä

Suur-Leppävaaran asukasfoorumin valmisteluryhmän toimintakertomus 27.8.2009 -28.3.2010
Suur-Leppävaaran valmisteluryhmän jäsenet:

Teija Koskinen puheenjohtaja
Matti Metsäranta varapuheenjohtaja
Riitta Pajari sihteeri
Pia Aarrekivi
Erkki Björnman
Antero Johansson
Anja Jelonen
Erkki Mattila
Annikki Pirnes
Juha Sarvaranta
Jorma Sinisalo
Raili Suitiala
Sinikka Väisänen
Teresia Volotinen


Asukasfoorumitoiminta käynnistyi Espoon kaupungin tiedotustilaisuudella Valtuustotalolla ja Suur-Leppävaaran asukasfoorumin järjestäytymiskokouksella 27.8.2009.

Valmisteluryhmän tehtävät

-valmisteluryhmä valitsee vuosittain keskuudestaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin ja ilmoittaa valinnoista asukasfoorumityöryhmälle.
-valmisteluryhmä pitää tarvittavan määrän kokouksia ja valmistelee ja toteuttaa asukasfoorumitilaisuuksien järjestämisen sovitun määrärahan puitteissa.
-laatii toimintaa koskevat ohjeet sekä oman että asukasfoorumien tehtävien osalta
-sopii perusteet ja ohjeet toimintaan myönnetyn vuosittaisen määrärahan käytöstä
-toimii linkkinä asukasfoorumien, asukasfoorumityöryhmän ja kaupungin välillä
-laatii vuosittain yhteenvedon edellisen vuoden asukasfoorumien toiminnasta ja avustusten käytöstä asukasfoorumityöryhmälle maaliskuun aikana.

Työkokoukset
Suur-Leppävaaran valmisteluryhmä on kokoontunut 28.9.2009, 30.11.2009, 25.1.2010, 8.2.2010 ja 8.3.2010 Ruusutorpan koululla.

Valmisteluryhmä on hyväksynyt tilinpäätöksen, joka jätetään Asukasfoorumityöryhmän rahastonhoitajana toimivan Raimo Kukon tarkastettavaksi kulutositteineen.

Asukasfoorumit
Asukasfoorumit ovat avoimia tilaisuuksia, joihin kaikki aiheista kiinnostuneet ovat tervetulleita kuuntelemaan ja keskustelemaan sekä esittämään mielipiteensä. Tarkoituksena on edistää Suur-Leppävaaran asukkaiden aktiivisuutta ilmaista näkemyksensä tärkeistä hankkeista ja suunnitelmista jo valmisteluvaiheessa. Tavoitteena on myös edistää asukkaiden omaehtoista toimintaa alueiden viihtyisyyden ja palvelujen kehittämiseksi. Foorumi on myös paikka, jossa suuraluetta puhuttaviin ongelmiin haetaan yhteistä näkemystä. Asukasfoorumin keskustelut raportoidaan Espoon kaupungin päätöksentekoon.


Verkostoituminen ja yhteistyö
Ryhmämme kutsui Espoon muiden suuralueiden valmisteluryhmät tutustumaan Säteilyturvakeskukseen 13.11.2009. Vierailun jälkeen päätettiin suositella Stukille ja Espoon kaupungille, että Espoo osallistuisi radontalkoisiin vuonna 2010-2011. Hanketta päätettiin työstää yhteistyössä muiden alueiden kanssa vuonna 2010. Yhteyshenkilönä toimii Suur-Leppävaaran asukasfoorumin valmisteluryhmästä Juha Sarvaranta.

Asukasfoorumin suunnittelua ja ajankohtaisten aiheiden valintaa varten kutsuttiin Suur-Leppävaaran alueen asukasyhdistyksiä verkostokokoukseen 25.01.2010. Ryhmäkeskustelun tuloksena palveluverkosto ja sen tulevaisuus nousivat ensimmäisen asukasfoorumin aiheeksi.

Lisäksi Suur-Leppävaaran valmisteluryhmä ideoi 4V-hankkeen edustajien Mervi Romppaisen ja Tuija Hyyrysen kanssa 25.1.2010 mahdollisista yhteistyöhankkeista.

Leppävaara-seura tuki asukasfoorumitoimintaa ilmaisella mainoksella Lepuski-lehdessä ja kannusti pääkirjoitusjutussa suurleppävaaralaisia osallistumaan asukasfoorumeihin.


Asukasfoorumitapahtuma
Ensimmäinen kaikille avoin asukasfoorumi pidettiin Ruusutorpan koulun auditoriossa 13.3.2010 klo 13-15.
Aiheena oli Espoon palveluverkoston uudistaminen.
Lähes sadan henkilön yleisökysymyksiin olivat vastaamassa perusturvajohtaja Juha Metso, sivistystoimen talousjohtaja Pirjo Mutanen sekä valtuustoryhmien edustajia Tommi Laakso (Kokoomus), Nina Knaapila (Vihreät), Anneli Kuusisto (Sosiaalidemokraatit) ja Jukka Karhula (Vasemmistoliitto). Asukkaiden kysymyksiä tuli etukäteen 36 kappaletta sähköpostiosoitteeseen suurleppavaaranasukasfoorumi@gmail.com sekä Sellon ja Viherlaakson kirjastoissa ja Viherlaakson apteekissa oleviin laatikoihin. Tilaisuuden juontajana toimi Raine Manninen. Tilaisuuden yhteistyökumppanina ja juontajan rahoittajana toimi 4V-hanke, buffetin järjesti Ruusutorpan vanhempainyhdistys ja tilaisuudessa esiintyi espoolaisten kehitysvammaisten Bem-bändi Erkki Vinkin johdolla. Osallistujilla oli mahdollisuus äänestää paikan päällä myös itselleen tärkeintä lähipalvelua.
Tilaisuus taltioitiin yhteistyössä Metropolia ammattikorkeakoulun kanssa.


Kannaotot
Valmisteluryhmän kokouksissa sovittiin seuraavista kannanotoista:
Myyränkallio - luonnontilaisen liukumäen säilyttäminen.
Vetoomus Espoon lähikirjastojen puolesta - Suur-Leppävaaran pienkirjastopalvelujen turvaaminen.
Palvelujen järjestäminen ja palveluverkon uudistaminen - yhteenveto Asukasfoorumin keskustelun pohjalta


Tiedottaminen
Suur-Leppävaaran asukasfoorumin valmisteluryhmällä on oma sähköpostiosoite ja Espoon internet-sivulla on tietoa alueen asukasfoorumeista. Asukasfoorumitilaisuudesta tiedotettin julistemainoksin ja lehtijutuin Suur-Leppävaaran alueella. Esse ja Lepuski kirjoittivat jutun Suur-Leppävaaran ensimmäisestä asukasfoorumista, Länsiväylä esitti tilaisuudesta tiivistelmän ja Espoonkruunu Oy:n Asukasviesti -niminen asiakaslehti julkaisi tilaisuuden esitteen.

Keskustelua perheiden ja lasten turvallisuuden varmistamisesta

Tänään järjestettiin Espoon Laurea-ammattikoululla kuntalaisten keskustelutilaisuus Perheiden ja lasten turvallisuuden varmistaminen Espoossa. Mukana oli oikeusministeri Tuija Brax.

Espoossa on tapahtunut muutaman vuoden sisällä useita henkirikoksia, joissa on taustalla parisuhde ja riitaisia ero. Näitä tapauksia ei voi pitää yksittäisinä ilmiöinä, vaan ne kertovat perhe- ja lähisuhdeväkivallan karusta arkipäivästä kaupungissamme. Perheiden sisäinen väkivalta on vakava asia, eikä siitä saa vaieta. Muutoksia tarvitaan!

Keskustelutiaisuudessa pohdittiin, miten saamme Espoosta kaupungin, jossa perheväkivallalle on nollatoleranssi. Keskustelutilaisuus littyy Anna lapselle väkivallaton koti -viikon tapahtumiin. Järjestelyistä vastasivat Espoon Vihreät Naiset ry ja Lapsen Oikeus Väkivallattomaan Elämään - LOVE ry.

Panelisteina esiintyivät oikeusministeri Tuija Brax, Lyömätön Linja Espoossa -toiminnanjohtaja Jari Hautamäki, Otsopalvelut oy:n kehitysjohtaja Tommi Nyström, rikosylikomisario Jukka Kaski, Laurea-ammattikorkeakoulun lehtori Juha Kreus, ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkija Venla Salmi. keskustelua johti lähisuhteissa ja perheissä tapahtuvan väkivallan ehkäisytyöryhmän puheenjohtaja, lasten erityispalvelujen päällikkö Marjatta Karhuvaara.

Asiantuntijapuheenvuorojen lisäksi asiaa lähestytttiin konkreettisesti LOVE ry:n valmisteleman todellisiin tilanteisiin perustuvan tapauskuvauksen perusteella. Kahvitauon aikana oli mahdollista tutustua Espoossa väkivallan vastaista työtä tekevien tahojen toimintaan. Toimintaansa esittelivät Amnesty International Suomi ry - Asenne esiin! -kampanja, Otsopalvelut Oy, Espoon sovittelutoimisto, Espoon turvakoti, Lyömätön Linja Espoossa, NNKY - Ruusukuja 76, Rikosuhripäivystys, Lapsen Oikeus Väkivallattomaan Elämään - LOVE ry ja Espoon Vihreät Naiset ry.

OAJ:n valtuustovaalit huomenna ja ylihuomenna

OAJ:n valtuusto valitaan järjestövaaleissa neljäksi vuodeksi kerrallaan. Valtuuston edellinen toimikausi päättyy 2010 ja seuraavan valtuuston toimikausi alkaa 2010-2014. Valtuuston jäsenet valitaan vaaleilla kevättalvella 2010. Vaalit perustuvat yhtäläisen ja suhteellisen vaalitavan pohjalle.

Kaikilla 31.12.2009 jäseninä olevilla jäsenmaksunsa suorittaneilla jäsenillä (pois lukien opiskelija- ja seniorijäsenet) on vaaleissa äänioikeus ja mahdollisuus asettua ehdolle.

Toimin oman kouluni vaalitoimikunnan puheenjohtajana.

Muistakaa äänestää, OAJ:n jäsenet! Ännestämällä voi antaa kasvot ajatuksilleen!

Hyvää Minna Canthin päivää, tasa-arvon päivää - God Minna Canth-dag, jämställdhetsdag!

Minna Canthin kunniaksi lyödään kympin kolikko

Minna Canthin päivä eli tasa-arvon päivä on yleinen liputuspäivä Suomessa joka vuosi 19. maaliskuuta. Kirjailija Minna Canth syntyi samana päivänä vuonna 1844. Sisäasiainministeriö suositteli ja määräsi valtion virastot ja laitokset liputtamaan tuona päivänä jo vuonna 2003. Yleiseksi liputuspäiväksi se tuli vuonna 2007. Liputuspäivän virallisena nimenä on Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suosituksen mukaan päivän ruotsinkielinen nimi on Minna Canth-dagen, jämställdhetsdagen. Päivän kunniaksi päätin tehdä muutaman ihan peruskysymyksen ja etsiä myös vastauksia...

Mitä on tasa-arvo?
Tasa-arvo (tasa-arvoisuus eli samanarvoisuus) tarkoittaa erityisesti kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä. Poliittisesti tasa-arvon vaatimus on tarkoittanut vaatimusta kansalaisten yhtäläisestä asemasta lain edessä (yhdenvertaisuusperiaate) sekä kansanvaltaisesta hallinnosta. Nykyisin yhdenvertaisuusperiaate on mainittu Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa.

Mitä Suomen laki sanoo tasa-arvosta?

Suomessa Perustuslain 6 § 2 momentti sanoo: ”Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”

Vuonna 2004 tuli voimaan yhdenvertaisuuslaki, joka kieltää muun muassa kansalliseen alkuperään, kieleen, vakaumukseen, mielipiteeseen, uskontoon, vammaisuuteen ja seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän. Lain soveltamisaloja ovat esimerkiksi työhönottoperusteet, uralla eteneminen ja koulutus. Syrjinnän rangaistavuudesta on säännökset rikoslaissa.

Miten tasa-arvoisia naiset ja miehet sitten ovat EU:ssa?

Tasa-arvon edistymistä mitataan vuosittain, ja tulokset esitetään erityisessä vuosikertomuksessa. Esimerkkejä tilanteesta:

* Naisten työllisyysaste on kasvussa mutta on edelleen miesten työllisyysastetta alhaisempi, vaikka valtaosa opiskelijoista ja yliopistotutkinnon suorittajista on naisia.
* Naiset saavat edelleen keskimäärin 17.4% pienempää palkkaa kuin miehet, eikä muutosta ole tapahtunut.
* Vaikka naisten osuus talouselämän ja politiikan päätöksenteossa on kasvanut viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana, he ovat edelleen aliedustettuja.
* Perheen sisäinen työnjako on edelleen hyvin epätasa-arvoinen.
* Naisilla on suurempi köyhyysriski kuin miehillä.
* Naiset ovat miehiä useammin sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreja, ja tytöt ja naiset ovat miehiä alttiimpia joutumaan ihmissalakuljetuksen uhreiksi.

Perheväkivalta puhuttaa Espoossa

Postikorttini Bookbirdissä

Olen toiminut jo vuosia IBBY Finlandin kansainvälisten asioiden sekä Bookbird-lehden yhteyshenkilönä. Uusimmassa Bookbirdissä on lähettämäni postikorttityyppinen kirjaesittely Hannu Mäkelän kirjasta Vauvaunia (Baby Dreams), kuv. Marika Maijala.
Lisää tietoa Bookbirdistä osoitteessa:
http://www.ibby.org/index.php?id=276

Reippaat hiihtolomaterveiset!

Talviuimari Näsijärven lumoissa

Hiihtelyä Kämmenniemen hangilla

2-luokkalaisten iltapäivätoiminta

Julkisuudessa on näkynyt huolestuneita kommentteja toisluokkalaisten iltapäiväkerhotoiminnan alasajosta Espoossa.

Kun säästää pitää, on hyvä etsiä säästökohteita. Tokaluokkalaisten iltapäivätoiminta ei ole lakisääteistä, mutta kun Espoon kaupunki on leikkiin ryhtynyt - se ei enää voi vetäytyä. Eli kun kerran on suostunut järjestämään sitä, ja kaupunki ottanut vastaan valtion tukea, on käsittääkseni asian kanssa jumissa. Ihmetyttää kaupungin virkamiesten tietämättömyys "leikkiin" ryhtymisen säännöistä. Hyvähän on, että ip-toimintaa järkätään, mutta säälittävää on nähdä lapset koulun tiloissa kahdeksasta viiteen. Aika rankka koulupäivä eka- tai tokaluokkalaiselle.

Mikä minua ihmetyttää tässä asiassa myös on se, että ip-toiminta ei ole pysynyt budjetissaan, vaan on ylittynyt rutkasti. Nyt sitten tämän "tuhlailun" vuoksi ja hommaan sitoutumisen vuoksi täytyykin leikata koulumenoista. Se vasta väärin on! Koululaisten ip-toimintaa ylläpitävät yhdistykset ( esim. MLL, kokoomus jne) tai firmat Kissankulman muksut, Tenava-konserni - kaupungin ostopalveluina. Miten budjetit ylittyvät "tosta noin"? Meillä koulupuolella on pakko pysyä budejetissa. Epistä, jos koulujen resursseista leikataan ylittyneen ip-bujetin ja näiden yhdistysten ja firmojen hyväksi.

Suomenkielinen opetuslautakunta on kokouksessaan 16.2.2005 hyväksynyt sekä 13.3.2006 hyväksynyt täsmennykset lakisääteisen koululaisten iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman osana valintaperusteet, joiden perusteella valitaan lapset lakisääteiseen koululaisten iltapäivätoimintaan. Valintaperusteet lukuvuodelle 2009-2010 ovat olleet seuraavat:

1. Lapsia valittaessa lakisääteiseen koululaisten iltapäivätoimintaan tulee 1. luokkien oppilailla olla ensisijainen mahdollisuus saada iltapäivätoimintapaikka.

2. Lapsen kehitykseen ja turvallisuuteen liittyvät tarpeet
- lapsen ja perheen päivittäinen tilanne
- kehitykselliset, lapsen kasvua tukevat tarpeet
- sosiaaliset tarpeet - ottaen huomioon mm. lapsen ja perheen elämäntilanne, muuttuneet olosuhteet tms.

3. Erityistä tukea tarvitsevat. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden sijoittamiseen iltapäivätoimintaan vaikuttavat:
- ryhmän koostumus ja dynamiikka
- toimintojen eriyttämisen ja integroinnin sekä erilaisten toimintamuotojen ja -mallien tarjoamat mahdollisuudet
- palveluntuottajan valmiudet ja palveluresurssit
- sijoitetaan alueellisen/keskitetyn koordinaation avulla

4. Huoltajien iltapäivätoimintapalveluja koskevat toiveet
- ensisijaisuus, toissijaisuus

Huolestuttavia tietoja helsinkiläiskouluista

Helsingin kaupungin opetusvirasto on lähettänyt noin 50 peruskoululle ja kaikille lukioille ryhmäkirjeen, jossa opetusvirasto pyytää koulujen johtokunnilta lausuntoa palveluverkon kehittämistarpeista, tilojen käytön tehostamisesta ja yhteiskäyttömahdollisuuksista. Aikaa johtokunnille annettiin tähän päivään asti. Käytännössä johtokunnilla on tässä aikataulussa mahdollisuus kertoa lähinnä se, että miksi juuri heidän kouluansa ei tulisi lakkauttaa, kertoo Helsingin Vihreiden Naisten puheenjohtaja Irene Gröhn blogissaan.

Opetusvirasto perustelee koulujen lakkauttamislistaa Gröhnin mukaan lasten määrän vähenemisellä väestöennusteissa. On kuitenkin huomattava, että opetusviraston laskelmat ”väljyydestä” perustuvat siihen, että kaupungin koulujen laskennallista kapasiteettia tarkastellaan +5 % ylitäytön mukaan. Helsingin koulujen kapasiteettia ja ”tarvetta” vähentää oppilaspaikkoja ei tarkastella siis koulujen normaalin täytön mukaan vaan sen mukaan, että koulut on ahdettu todella täyteen. Tämäkö on tavoittelemisen arvoinen tila Helsingin kouluissa? kysyy Irene Gröhn, Helsingin opetuslautakunnan jäsen. Olemmeko me menossa samaan suuntaan Espoossa? (kysyn minä).

0-6 vuotiaiden lasten määrä on nousussa Helsingissä, silti lakkautuslistalla on lähinnä ala-asteita. Listalla on gröhnin mukaan monia ”sijaiskärsijöitä” eli kouluja, joissa on oppilaita tupa täynnä, mutta toisaalla olevan ”väljyyden” vuoksi koulu on joutunut lakkautusuhan alle.

Gröhn toteaa, että jokaisen koulun lakkauttaminen on sosiaalinen, alueellinen ja yhteisöllinen kysymys. Jokainen koulu on työyhteisö, jolla on omat vahvuutensa ja oma paikkansa yhteisössään. Koulu ei ole yhtä kuin seinät, kaupungin sisäinen vuokra, sähkö ja kouluisännän kulut. Jokainen koulu on tärkeä ja sen arvo mitataan siinä, minkälaiset eväät lapsi ja nuori saa tässä yhteiskunnassa toimimiseen. Kaikki tutkimukset osoittavat, että ryhmäkoolla on väliä. Mikäli lasten ja nuorten pahoinvointia halutaan vähentää ja heidän hyvinvointiaan lisätä, on siihen paras lääke yksinkertainen: ryhmäkokojen pienentäminen. Jokaisen koulun tai sen osan lakkauttaminen tarkoittaa käytännössä ryhmäkokojen kasvamista joko vain siinä koulussa tai hyvinkin isolla alueella. Mikä on oppilaiden hyvinvointi, opettajien jaksaminen ja kouluyhteisön vointi sen jälkeen? kysyy Irene Gröhn.

Oleellisinta on kirjaoittajan mukaan pohtia mitä säästöä koulun tai sen osan lakkauttamisesta saadaan ja punnita siitä aiheutuvia haittoja. --. Jos alueelta poistuu koulu, samalla saatetaan käytännössä lakkauttaa myös alueen iltapäiväkerhot, leikkipuisto ja kirjastokin. Näin radikaaleja palvelujen heikentämisiä on punnittava alueellisesti – ei yksittäisen viraston säästönäkökulmasta. Hyvinvointia ei mitata rahassa.

Helsingin opetuslautakunnan jäsenet ovat käyneet tai tulevat käymään kaikissa niissä kouluissa, jotka ovat lakkautusuhan alla (24 kpl). Kouluvierailut ovat osoittautuneet tärkeiksi. Ilman paikan päällä käymistä on kirjoittajan mielestä mahdotonta arvioida koulun tilantarve, mahdollinen väljyys, erityisoppilaiden tilanne jne. Vierailuilla lautakunnan jäsenet ovat tavanneet myös oppilaskunnan ja johtokuntien edustajia, opettajien ja rehtorien lisäksi. Vierailut ovat päättyneet usein toiveeseen: ”tehkää viisaita päätöksiä”.

Entä miten meillä Espoossa?

Olen itse huolissani Espoossa siitä, että tuottavuusohjelman nimissä pakataan koulut ääriään myöten täyteen: esikouluryhmiä koulun tiloihin ja toisaalta taas siirretään viides- ja kuudesluokkalaisina yläkoulujen tiloihin. Toivottavasti huoleni on turha! Toivoisin myös, että suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta vierailisi enemmän kouluilla. En voi esimerkiksi käsittää, että esikouluryhmä väistää toisiin tiloihin koululaisten iltapäiväryhmän alkaessa.

Lautakunta on päättänyt tammikuun kokouksessaan suomenkielisen opetuksen palveluverkon kehittämisen periaatteista, jotka ovat nämä:

Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyy seuraavat periaatteet suomenkielisen opetuksen palveluverkon tehostamiseksi painottaen kuitenkin, että opetus ja opetustilat säilyvät laadukkaana ja monipuolisena:

- Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tiloja ja palveluja suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena. Lähekkäin sijaitsevien peruskoulujen ja päiväkotien peruskorjaushankkeet suunnitellaan yhdessä. Esiopetusta sijoitetaan sekä kouluihin että päiväkoteihin sen mukaan, miten alueellinen palvelutarve edellyttää ja tilat riittävät.

- Lähekkäin sijaitsevia kouluja liitetään yhtenäisen perusopetuksen kouluiksi, jolla on yhteiset tilat, hallinto ja oppilashuolto sekä yhteiset opettajat silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Muut ala- ja yläkoulut tekevät yhteistyötä kehittäen pedagogista koulupolkua ja yhtenevää toimintakulttuuria; näilläkin kouluilla voi olla osaksi yhteisiä tiloja ja opettajia.

- Tarkistetaan eri-ikäisten koulujen tilamitoitus: montako opetusryhmää niihin sopii ottaen huomioon nykyinen toimintatapa, tuntiresurssit ja teknologia. Mahdollinen tilojen väljyys otetaan käyttöön lisäämällä yleisopetusta, painotettua opetusta, esiopetusta, erityisopetuksen tai maahanmuuttajaopetuksen pienryhmiä tai muuta koulutustoimintaa.

- Koulujen tiloja voidaan luovuttaa muille sivistystoimen yksiköille, esimerkiksi työväenopistolle ja varhaiskasvatukselle, mikäli käyttö jatkuu niin pitkään, että tarvittavat muutostyöt ovat taloudellisesti kannattavia. Koulujen tilaväljyyttä hyödynnetään myös käyttämällä tiloja väistötiloina toisen koulun peruskorjauksen aikana.

- Valmistelu Matinkylä Olarin ja Tapiolan oppilasalueiden yhdistämiseksi yhdeksi oppilasalueeksi aloitetaan heti ja päätös asiasta tehdään kouluverkkoselvityksen yhteydessä.

- Koulujen ja päiväkotien kokonaisperuskorjausten järjestys ja aikataulu suunnitellaan 10 vuodeksi ottaen ensisijaiseti huomioon tilojen kunto ja väestöennusteet, mutta myös toimivien sekä kustannustehokkaiden väistötilojen järjestämisen mahdollisuudet.

- Ajoitetaan uusien koulujen valmistuminen siten, että alueella on lapsia riittävästi mutta koulu ei tule heti täyteen. Ennen koulun valmistumista järjestetään opetus väliaikaisissa tiloissa, esimerkiksi toisen koulun tiloja tai siirtokouluja käyttäen.

- Uudet koulutilat otetaan tehokkaasti käyttöön kehittämällä alueen muiden koulujen oppilasrakennetta ja toimintaa, muuttamalla esiopetuksen järjestämistä, luopumalla epätarkoituksenmukaisista tiloista sekä käyttämällä uutta koulua alkuvaiheessa väistötilana peruskorjausten aikana.

- Samassa kiinteistössä toimivien yläkoulun ja lukioiden osalta yläkoulun/lukion oppilasmäärää pienennetään mahdollisuuksien mukaan, jos toisessa koulumuodossa on kasvupaineita.

- Tilojen käyttöä ja riittävyyttä voidaan tasoittaa ja tehostaa siirtämällä luokkia tai luokka-asteita toiseen kouluun väliaikaisesti tai pysyvästi. Tavallisimmin alakoulun täyttyessä voidaan sieltä tarvittaessa siirtää oppilaita tulevaan yläkouluun jo 5. tai 6. luokalle, jos tilaa on. 5. ja 6. luokkalaisten siirtäminen yläkoulun tiloihin voidaan tehdä vasta vaihtoehtotarkastelun jälkeen. Yhtenäisessä perusopetuksessa ei ole rajaa 6. ja 7. luokan välissä.

- Uudistetaan koulujen rakennussuunnitteluohje. Suunnitteluohjeessa kiinnitetään huomiota erityisesti tilojen kustannustehokkaaseen ja monipuoliseen käyttöön sekä kustannustehokkaaseen rakentamiseen.

- Ennen uudiskohteiden ja peruskorjausten hankesuunnittelun aloitusta käydään rajaseudun kuntien kanssa neuvotteluita, jotta varmistetaan hankkeen laajuus ja tarpeellisuus.

Vihreät Naiset huolissaan erityisopetuksen alasajosta

Julkaisen tässä Vihreiden Naisten kannanoton erityisopetuksen alasajosta. Jo ennen uuden lain hyväksymistä on monessa kunnassa ryhdytty laatimaan erityiskoulujen lakkautuslistoja ja muita erityisopetuksen säästösuunnitelmia, koska erityisopetus on kallista. Olen itse myös huolissani yleisopetukseen integroitujen erityisoppilaiden tukiresursseista. Näin olen kirjottanut Vihreän valtuuskunnan nettikeskustelussa:

Itselläni on monta kysymysmerkkiä uuden lain toteuttamisesta. Pelkään
Irenen tavoin, että lakia luetaan niin, että se mahdollistaa tuntuvat
säästöt juuri erityistä tukea tarvitsevien lasten koulunkäynnin
järjestämisessä.
Olen oman kouluni opetussuunnitelmatyöryhmän vetäjä, joten olen
osallistuntut moniin koulutuksiin, jossa perehdytään uuden lain tuomiin
muutoksiin. Lain henki on hyvä, mutta luulen siinä olevan porsaanreikiä
juuri resussoinnissa. Kyllä tämä Helsingin erityiskoulujen alasajo
huolestuttaa kovasti, se antaa mallin luokkamuotoisen erityisopetuksen
alasajolle.



Vihreät Naiset:
Erityisopetusta ei saa ajaa alas säästöjen nimissä

Monissa kunnissa tarkastellaan parhaillaan säästöjen nimissä kunnan kouluverkkoa. Kouluverkon tarkastelun yhteydessä ollaan lakkauttamassa monia sellaisia kouluja, jotka ovat perehtyneet ja panostaneet erityisopetukseen. Vihreät Naiset vaatii, että kuntien taloudellisten vaikeuksien vuoksi kuntien eritysopetuksen verkkoa ei saa ajaa alas.

- Lakkautusuhan alla on sellaisia kouluja, joissa on monella tapaa erinomainen ja erityinen opetussuunnitelma, tapa ottaa erityisoppilaat huomioon, välittää ja huolehtia heistä. Näillä kouluilla erityisoppilas on "yksi meistä" eikä "joku muu, toinen" tai "erityinen, erilainen", Vihreiden Naisten hallituksen jäsen Irene Gröhn huomauttaa.

Esimerkiksi Helsingin opetusviraston lakkautuslistalla on useita nimenomaan erityisopetukseen erikoistuneita kouluja, joissa erityisoppilaita on 10-50 % oppilaista. Näissä kouluissa opettajien koulutukseen ja pedagogiseen osaamiseen on panostettu vuosia. Nämä koulut toimivat usein myös ns. resurssikeskuksina yleisopetuksen opettajien pedagogisen osaamisen kehittämisessä ja avustamisessa.

Myös mm. Tampereella ja Mikkelissä kaavaillaan erityisopetukseen panostaneiden koulujen lakkauttamisia ja oppilaiden siirtämistä ns. yleisopetusta antavien koulujen yhteyteen. Samalla näiden koulujen ainutlaatuiset opetuksen järjestämistä koskevat ratkaisut ja arjen käytännöt tulevat lakkautetuiksi. Tampereella ja monissa kunnissa asiaa on perusteltu säästöjen lisäksi hallituksen esityksellä perusopetuslain muuttamisesta (HE 109/2009 vp), joka on parhaillaan eduskunnassa
valiokuntakäsittelyssä.

Monissa kunnissa on tulkittu, että lakiehdotus "määrää", että kaikkia erityisoppilaita tulee opettaa vain omassa lähikoulussaan. - Tämä ei missään nimessä ole lain henki eikä tarkoitus, toteaa Irene Gröhn. Lakiehdotus ei edellytä kunnilta nykyisten erityisopetukseen panostaneiden koulujen lakkauttamista.

Erityisoppilaiden määrä kasvaa jatkuvasti. Näistä haasteista ei selvitä sillä, että lakkautetaan juuri ne yksiköt, joissa on osaamista, sydäntä ja välittämistä erityisoppilaita kohtaan. Myös näitä kouluja tarvitaan. Vihreiden Naisten mielestä kunnissa tarvitaan erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetukseen monipuolisten ja joustavien vaihtoehtojen kirjo: erityisluokkia yleisopetuksen yhteyteen,
integraatiota silloin kun sille on edellytyksiä, mutta myös erityisopetukseen erikoistuneita kouluja ja erityiskouluja.

Jos kunnasta löytyy erilaisia vaihtoehtoja, on todennäköisempää että opetus saadaan räätälöityä lapsen tuen tarpeen mukaiseksi. Yhdenvertaisuutta on se, että jokainen oppilas saa tarpeensa mukaisen tuen ja ympäristön koulunkäymiseen. Tärkeintä on aina lapsen etu, ja tätä lakiehdotus nimenomaan korostaa.

Lähikouluperiaate on Vihreiden Naisten mielestä tärkeä lähtökohta, mutta se ei voi olla perustelu lapsen edun kannalta tärkeiden erityisopetukseen erikoistuneiden yksiköiden lopettamiselle. Erityisoppilaat ja heidän opettajansa eivät saa olla heittopusseja tai säästöjen kohde.

Lisätietoja:
Irene Gröhn
Vihreiden Naisten hallituksen jäsen
Helsingin kaupungin opetuslautakunnan jäsen
p. 040 760 5021

* * *

HE 109/2009 vp

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta

"Tarkoituksena on vahvistaa lähikouluperiaatteen toteutumista siten,
että oppilaan tarvitsema tuki järjestettäisiin lähtökohtaisesti koulussa
tai muussa opetuspaikassa, joka oppilaalle osoitettaisiin muutoinkin
ilman tuen tarvetta. Tällöin tuen tarve ei välttämättä edellyttäisi
oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun.
Opetusjärjestelyissä lähtökohtana on lapsen etu. Esityksessä ehdotetaan,
että tukea tarvitsevalla oppilaalla olisi nykyistä selkeämmin määritelty
oikeus saada lyhytkestoisempaa tukea, kuten tukiopetusta, muun opetuksen
yhteydessä ja sen ohella. Tuen tarpeen kasvaessa oppilaalla olisi oikeus
saada suunnitelmallista, monimuotoista tai pitkäaikaista tehostettua
tukea oppimiseensa ja kehitykseensä. Jos tehostettu tukikaan ei riitä,
tehdään oppilaalle erityistä tukea koskeva päätös. Erityinen tuki
järjestetään pääsääntöisesti omassa koulussa, tai jos lapsen etu niin
vaatii, sellaisessa koulussa, jossa tuki voidaan antaa. Menettelyllä
vahvistetaan oppilaiden yhdenvertaisuutta tarvittavan tuen määrästä
riippumatta ja lisätään kaikkien oppilaiden osallisuutta omassa
yhteisössään."

Ajatuksiani ns. kumiperunoista ja kouluruokailusta

Olen seurannut mielenkiintoista verkkokeskustelua kouluruoasta, kasvisruoasta ja etenkin ns. kumiperunoista. Olen myös osallistunut keskusteluun, joten siteeraan tässä blogissani muutamia omia mielenilmauksiani:

”Kun kouluruokailussa oli kuoriperunoita, oppilaat eivät ottaneet niitä, koska eivät osanneet/halunneet kuoria niitä. Itse olen sitä mieltä, että nämä nykyisin tarjolla olevat perunat eivät ole mitenkään erityisen maukkaita, mutta en kuitenkaan kutsuisi niitä kumiperunoiksi. Ihan normaali laitosruokaperunaa.”

”On olemassa oppilaita, joille ei mikään koulussa tarjottu ruoka kelpaa. -- Olen myös vakuuttunut, että jotkut vanhemmat lietsovat lapsiaan kauhistelemaan kumiperunoita, joita oikeasti oli olemassa heidän kouluaikanaan – samoin kuin kaikkea kouluruokaa. On itsestään selvää, että koulussa tarjotaan tavallista tehdasvalmisteista arkiruokaa näillä budjeteilla.”

”Onneksi suurin osa lapsista syö ihan mielellään kouluruokaa, ei rohmua ja jätä, eikä varsinkaan leiki ruoalla. -- Ala-asteella on oikeasti iso haaste kasvattaa ja opettaa (joillekin) pöytätapoja, jos on tottunut syömään vain pizzaa. Luulisin, että valvonta ei oikein toimi, jos perunoita heitellään.-- Siitä kannattaisi mielestäni ottaa yhteys koulun reksiin.”


”Kala-kasvisruokavaliota noudattavana saan aina liha- ja kanapäivinä erinomaista vaihtoehto(laitos)ruokaa. Sitä saavat myös muutamat ala-asteen oppilaat, joiden vanhemmat ovat pyytäneet kasvisruokaa lapselleen. Harmi, jos tarjolla oleva kasvisruoka ei sitten kelpaa. Perunaa ei ole kaikkina päivinä, on makaronia, ohraa, riisiä jne. Ja aina erinomaisia raikkaita salaatteja - joten ihan turhaa lietsoa
hysteriaa myyttisistä kumiperunoista :) Lisäksi on kasviskastike ja kasvispihvejä tms.”

”Nykyisin kouluruoan kustannukset lasketaan lautasia laskemalla, ei ruoan kulutuksen mukaan. Niinpä linnunannokset maksavat saman verran kuin kunnon ruoka-annos. Lisäksi henkilökunnan ruokalippusia lasketaan moneen kertaan, sekin maksaa. On vaikea uskoa, että tästä syntyy oikeaa säästöä, vaikka niin vakuutetaankin.”

”Espoon koulussa otetaan mielestäni hyvin huomioon ruokakulttuuri: on hyviä juhlaruokia ja tavallista suomalaista arkiruokaa. On myös erilaisia teemoja ja terveellisen ruokailun tai hyvien käytöstapojen kampanjoita! Lisäksi on ollut lasten toiveruokapäiviä.”

”Kouluruokailun suhteen meillä on kuitenkin maa täynnä tunnelatautuneita asiantunijoita. Onhan kaikilla mielessään jotain kauhukokemuksia oman aikansa kouluruokailusta. Olenkohan jotenkin omituinen, kun olen aika tyytyväinen nykyiseen? Parannusehdotuksena kannatan, että kouluun saataisiin lisää kasvisruokaa kaikille, eikä vaan kasvisruokavaliota noudattaville!”

Tänään - Huomenna

Tänään menen teateriin, Espoon kaupunginteatteri esittää lempeän yhteiskunnallisen uutuusnäytelmän Huomenna.

Huomenna mä otan selvää näistä asioista.
Huomenna mä menen pankkiin ja ryhdyn lahjoittajaksi.
Huomenna otan sen kummilapsen.
Huomenna ryhdyn ajattelemaan.
Juuri nyt mulla on niin paljon tekemistä, etten ehdi tehdä yhtään mitään, sanotaan näytelman esitteessä. Kiinnostavaa nähdä Eija Ahvon ja Susanna Haaviston esitys Louhisalissa :)

Tieto kantaa tietokantaa päivittäessä

Tänään oli jo perinteiseksi muodostunut Espoon lastenkirjastonhoitajien ja Netlibris-mimmien yhteinen kirjatarjottimien tietokantojen päivittämispäivä. Teimme ahkerasti töitä Sellon kirjaston tietokonesalissa ja saimme aikaan monenlaisia uudistuksia, vaikka vielä jäi pajon töitä varastoon.

Huomasin itse, miten IBBY Finlandin lastenkirjallisuuden edistämistoiminnan kautta syntynyt tietotaito auttoi näissä talkoissa. Kun tutustuu laajasti koko lasten- ja nuortenkirjallisuuteen IBBY Finlandin arvostelulautakunnan työskentelyssä sekä Virikkeitä-lehden toimituskunnan jäsenenä sekä artikkeleiden että arvostelujen kirjoittajana, pystyy hyödyntämään osaamistaan myös Netlibriksen kirjatietokannan parantamisessa ja päivittämisessä.

Kävin sitten vielä hakemassa työterveysasemalta sikainfluenssarokotuksen. Ei jonoja, hienosti organisoitu piikityssessio. Tosin vielä parempi olisi ollut, että meidät opettajat olisi rokotettu kouluilla samaan aikaan kuin lapset. Nyt piti matkustella piikin perässä, menomatka kirjastonhoitajan kyydissä ja paluumatka VR:n lumen vuoksi huonosti kulkevilla junilla. Mutta onnistuihan sekin...

A-luokan asioille tilaa

Sain tässä viime viikolla hyvän neuvon:

Älä huiputa itseäsi. Kiireesi johtuu siitä,
että teet niin paljon C-luokan asioita, ei siitä,
ettei sinulla olisi aikaa A-luokan asioille.

Täytyy alkaa tarkkailla ja luokiltella toimiaan :)

Pöytään ja vuoteeseen

Lukeminen on lempipuuhiani. Huomenna saan sitten keskustella kirjallisuuspiirissä Laura Esquivelin kirjasta Pöytään ja vuoteeseen. Näin aikoinaan siitä tehdyn näytelmän Lillanissa. Romaani on käännetty 35 kielelle, ja se teki historiaa pysyttelemällä myyntilistojen kärjessä sekä englanniksi että espanjaksi. Kirjasta on tehty myös elokuvaversio Suklaata iholla.
Siksi kirjallisuusillassa on tarjolla luomusämpylöiden lisäksi luomusuklaata :)

Suomalaine satu - kirjoittajasopimus allekirjoitettu

Allekirjoitin tänään kirjoittajasopimuksen BTJ Kustannuksen kanssa. Minulta tulee kuusi artikkelia Kaarina Kolun toimittamaan Suomalainen satu I ja II -kirjaan, joka on IBBY Finlandin julkaisusarjaa.

Kirjoittamani artikkelit ovat:
Satu auttaa koululaisia kasvamaan
Jalmari Finne ja satu -satumaan ylistys
Tove Jansson - matkantekoa muumimaailmassa
Sadunkertoja Leena Laulajainen - vaaleanpunaisen jäniksen jalanjäljissä
Raili Mikkanen - klip, klop, sadun maailmaan!
Hannu Mäkelän saduissa mieli kevenee, kaikki muuttuu


Suomalainen satu I (Toimittanut Kaarina Kolu. Sidottu.)

Suomalainen satu esittelee ennennäkemättömän laajasti sekä suomen- että ruotsinkielisen sadustomme kehityslinjoja ja kehittäjiä. Teoksen kahdessa osassa esitellään yli kolmekymmentä kirjailijaa.

Ensimmäinen osa käsittelee suomalaisen sadun syntyaineksia, kansainvälisen ja kansallisen perinteen suhdetta sekä suomenruotsalaisen sadun ominaispiirteitä. Toinen osa esittelee sadun perinteitä, kulttuurifilosofiaa ja sadun moninaisia reittejä lukijan luo. Millainen on suomalainen satukuvakirja? Miten satu eroaa fantasiasta? Toisessa osassa käsitellään myös satujen käyttöä opetuksessa ja draamallisessa kirjavinkkauksessa.

Suomalaisen satukirjallisuuden historian kartoitus koostuu artikkeleista ja kirjailijaesittelyistä, joiden laatijat ovat kirjallisuudentutkijoita sekä kirjastoalan ja pedagogiikan ammattilaisia.

Veso-kolutus

14.4. kirjaa esitellään espoolaisopettajille vesossa. Teemana Sadun ja fantasian rajamailla. Kouluttajana aiheesta artikkelin kirjaan kirjoittanut kriitikko, tyttökirjallisuudentutkija Myry Voipio. Että sinne!

Kodin ja koulun kasvatuskumppanuuden kouluttajakoulutustodistus plakkarissa

Olen osallistunut Tukevasti alkuun -hankkeen kautta kodin ja koulun kasvatuskumppanuuden kouluttajakoulutukseen 1.12.2009-19.1.2010.

Kolmirannan kurssikeskuksessa toteutetussa koulutuksessa syvennyttiin kumppanuusperusteisen kasvatusyhteistyön, kasvatusvuorovaikutuksen, kasvattajuuden, vanhemmuuden sekä lapsen myönteisen vahvistamisen teemoihin kodin ja koulun yhteistyössä.

Koulutus (3,5 opintopistettä) perehdytti kasvatuskumppanuuden kouluttamiseen eritoten dialogisten ryhmäkeskustelujen, rooliharjoitusten ja opetusnäytteiden avulla. Näin tuli pätevyys kouluttaa kasvatuskumppanuuden peruskurssilaisia. Ihan antoisa koulutuskokonaisuus! Pääsen kurssilaisten edustajana esittelemmään kasvatuskumppanuuskoulutuksia myös Espoon rehtoreille.

Aladdinin lampun loistetta!

ALADDIN JA IHMEELLINEN LAMPPU

Suomenkielinen ensi-ilta on tänään Lillklobbin näytämöllä. Mukavaa mennä näkemään kiinnostavaa lastenteatteria Espoossa.

Christian Lindroos on dramatisoinut tutun tarinan "Aladdin ja ihmeellinen lamppu" hauskan raikkaalla tavalla! Dramatisoinnin on suomantanut Hannu Mäkelä.

Rooleissa nähdään Hanna Nyberg, Ingemar Raukola, Nina Jääskeläinen, Mika Fagerudd, Frank Skog ja Kristian Thulesius.

Kulttuurilautakunnan talousseminaari

Kulttuurilautakunnan talousseminaari järjestettiin tänään Espoon työväenopiston uusissa tiloissa osoitteessa Mäkkylän puistotie 1, 1. krs auditorio.

Ohjelma oli seuraavanlainen:

14.00 Seminaarin avaus, lautakunnan puheenjohtaja
14.15 Mitä kulttuurilautakunnan rahoilla saadaan aikaan?
VASI:
1. Kirjasto: palveluverkko ja palveluvalikoima, sähköiset palvelut
2. kulttuuripalvelut: omat tilat ja tuotanto, avustettava toiminta (toiminta-avustukset taiteen perusopetukselle ja kulttuuri-, sivistys- ja kotiseutuyhdistyksille, kohdeavustukset kulttuuriproduktioille)
3. Työväenopisto: kurssitoiminta, yleisöluennot, kulttuurinen toiminta
4. Yhteispalvelu: palvelupisteet, palveluvalikoima
KAUKU:
WeeGee
Kulttuurikeskus
Sello-sali
Avustettava toiminta: museot, teatterit, festivaalit, kuorot
16.15-16.30 Virkistystauko
16.30 Kulttuurilautakunnan talous pähkinänkuoressa
- talouden tunnuslukuja, vertailutietoja
- KULA:n käyttösuunnitelma
18.00 Seminaarin päätös

Seminaariin oli kutsuttu kulttuurilautakunnan jäsenet ja varajäsenet, tulosyksiköiden johtajat, palvelualueiden päälliköt ja toimialan talousjohtaja.

Espoon Vihreät Naiset: Pienten kirjastojen olemassaolo turvattava!

(Tiedote 13.1.2010)

Espoon uusiin kauppakeskuksiin on viime vuosina rakennettu suuria kirjastoja. Espoon Vihreiden Naisten puheenjohtaja Marja Nuora muistuttaa, ettei kaikilla kirjaston käyttäjillä ole mahdollisuutta matkustaa suuriin aluekirjastoihin. Erityisen tärkeää on, että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus kokoontua lähikirjastossaan, Nuora korostaa. - Samoin eläkeikäisten ja erityisryhmien edustajien on helpompi asioida pienemmissä kirjastoissa, joissa lainaus- ja kulttuuripalvelujen lisäksi on tarjolla henkilökohtaista tietokoneopastusta ja tukea kaikenikäisille. Lähikirjastot tarjoavat kuntalaisille yhteisen olohuoneen, jossa kirjojen lainaaminen ja lehtien lukeminen sekä mahdollisuus tietopalveluun lisäävät viihtyvyyttä ja vähentävät ihmisten syrjäytymistä.

Espoossa tehtiin vuonna 2005 kirjastoselvitys, jonka mukaan lähikirjastojen lakkauttamisella saavutetaan vain muutamien prosenttien säästöt kirjastojen kokonaismenoihin. - Tiukka karsintakaan ei selvityksen mukaan toisi säästöjä kuin vajaat kymmenen prosenttia, toteaa Espoon Vihreiden Naisten sihteeri Teresia Volotinen, Espoon kulttuurilautakunnan jäsen. - Kirjastoselvitys tarkasteli viittä eri vaihtoehtoa, joista kuitenkin vain yksi rakentui niin, että myös lähikirjastot säilytettäisiin. Selvityksen neljässä muussa vaihtoehdossa pienten kirjastojen olemassaolo on vaarassa, sillä palveluja pyritään keskittämään suuriin aluekirjastoyksikköihin, tähdentää Volotinen.

Espoon uusiin kauppakeskuskirjastoihin kuljetaan yleensä ostosmatkojen yhteydessä yksityisautoilla sen sijaan, että käytettäisiin harvemmin avoinna olevien pienten lähikirjastojen palveluja. - Keskittämällä kirjastopalveluja isoihin kirjastoihin Espoon kaupunki ei pienennä, vaan valitettavasti suurentaa hiilijalanjälkeään, kummastelevat Espoon Vihreät Naiset.


Espoon Vihreät Naiset ry

puheenjohtaja Marja Nuora, puh. 050 586 2697
sihteeri Teresia Volotinen, puh. 050 341 3784