Teresia Volotinen

Ajankohtaisia ajatuksia

torstai 27. syyskuuta 2012

Espoon Vihreiden ehdokkaat kunnallisvaaleissa 2012


Espoon Vihreät lähtevät vaaleihin täydellä 112 henkilön listalla.
Espoon Vihreiden ehdokkaat kunnallisvaaleissa 2012
350 Aarrekivi Pia, opettaja, liikuntalautakunnan varapuheenjohtaja
351 Alanen Leena, hortonomi AMK, lastenhoitaja
352 Asikainen Risto, yo-merkonomi, myyntineuvottelija
353 Brunni Antti, ratkaisupäällikkö, tait. yo.
354 Elo Tiina, MMM, toimistopäällikkö
355 Fellman Olavi, kuvataiteilija, filosofian maisteri
356 Forsberg Henrik, historiantutkija
357 Goshnaw Ahmed, puutarhuri
358 Grundfeldt Nanna, malli, modell
359 Hagerlund Tony, kaupunginhallituksen jäsen, verkkoviestintäpäällikkö
360 Halava Heli, nuorisopäällikkö, lähihoitaja
361 Heikkinen Rolf, valiokunta-avustaja, teologian ylioppilas
362 Heino Reeta, filosofian maisteri, yhteiskuntatieteiden kandidaatti
363 Helenius Jani, palveluneuvoja
364 Hento Marko, toiminnanjohtaja
365 Hertell Sirpa, pääsihteeri
366 Hofström Tiina, valtiotieteen maisteri, erityisasiantuntija
367 Hokkanen Teemu, vanhempi rikoskonstaapeli
368 Hopsu Inka, opettaja
369 Hyrkkö Saara, projektipäällikkö, opiskelija
370 Ihonen Jari, tekniikan tohtori
371 Inkala Arto, tekniikan tohtori
372 Inomaa Eeva-Helena, nuoriso-ohjaaja
373 Jakupovic Asmir, myyjä
374 Jensen Patrick, opiskelija
375 Kainulainen Antti, filosofian maisteri, historian opettaja
376 Kalanne Hanna, toimitusjohtaja
377 Kansanen Helena, yhteiskuntatieteilijä
378 Karimäki Johanna, kansanedustaja, valtuutettu
379 Karreinen Lari, järjestöpäällikkö, valtiotieteen maisteri
380 Kaseorg Egle, KTM, opettaja
381 Kasvi Jyrki, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, tutkimus- ja kehittämisjohtaja
382 Kaukinen Miia, hankintapäällikkö, yo-merkonomi
383 Kivelä Marko, tietotekniikka-asiantuntija
384 Kivivuori Esa, valokuvaaja, ark. yo
385 Knuutila Marko, diplomi-insinööri, projektipäällikkö
386 Koivisto Janna, YTM, kansainvälisten asioiden suunnittelija
387 Koponen Leila, kasvatustieteen maisteri, työryhmän johtaja
388 Korpela Johanna, diakonissa, sairaanhoitaja AMK
389 Koskenniemi Janne, hallintopäällikkö
390 Koura Vera, opiskelija, yrittäjä
391 Kyrölä Kimmo, toiminnanjohtaja, opiskelija
392 Kytö Juhani, diplomi-insinööri
393 Lahikainen Riitta, johdon sihteeri, eläkeläinen
394 Lahti Katja, tuottaja, toimittaja
395 Lahti Rainer, diplomi-insinööri, ylitarkastaja
396 Lahti Timo, filosofian maisteri, tuulivoiman kehityspäällikkö
397 Lahtinen Mikko, kiinteistönvälittäjä
398 Lappalainen Ville, nuorisotyönohjaaja
399 Le Clech Rodolphe, ranskan kielen opettaja, oppikirjan tekijä
400 Lehtonen Maija, pankkitoimihenkilö, eläkeläinen
401 Leppänen Teemu, diplomi-insinööri, yrittäjä
402 Levänen Mika, insinööri
403 Lindroos Sirkka, KTM, ekonomi
404 Lithovius Liisa, toimittaja, valtiotieteen maisteri
405 Loman Teuvo, sisustaja
406 Louhelainen Kirsi, diplomi-insinööri
407 Majumdar Himadri, docent, senior scientist
408 Malme Juhana, sosionomi, perhepäivähoitaja
409 Matikka Marjo, suunnittelija, merkonomi
410 Mehinovic Atif, yrittäjä
411 Merikoski Hannele, puheterapeutti, FM
412 Meriluoto Jouni,  VTT, palvelujohtaja
413 Mikkola Merva, VTM, valtuutettu
414 Myllärniemi Joona, invataksin kuljettaja
415 Myllärniemi Jyrki, Diakoni, sosionomi (ylempi)
416 Nevalainen Mari, valtiotieteen maisteri, tiedottaja (Mti)
417 Nevanlinna Risto, toimittaja
418 Nieminen Pinja, projektipäällikkö, filosofian maisteri
419 Niinivaara Saku, merkonomi
420 Niiranen Seppo, arkkitehti SAFA, TaM
421 Norra Peter, yhteiskunnallinen yrittäjä, opiskelija
422 Nuora Marja, filosofian maisteri, agrologi
423 Paatero Hanna, tuottaja, teatteriohjaaja
424 Partanen Henna, arkkitehti
425 Pietilä Sampsa, opiskelija
426 Pistemaa Kari, vuoroesimies
427 Pitkänen Ali, kirjailija
428 Poikolainen Klara, puutarha-agronomi
429 Puustinen Merja, Kuvataitelija, tutkija
430 Pöyhönen Heikki, technical support, consultant
431 Rahkonen Susanna, varatuomari, entinen kansanedustaja
432 Railo Tuomo, koreografi
433 Raittila Saana, opiskelija
434 Ranne Kirsi, tradenomi
435 Raudasoja Satu, käytettävyysasiantuntija
436 Rosenlund Milla, valtiotieteen maisteri, suunnittelija
437 Ruohonen Merja, kirjapainoteknikko
438 Ruusu Henna, diplomi-insinööri, teologian kandidaatti
439 Räsänen Heikki, opiskelija
440 Röholm Johanna, opiskelija, yrittäjä
441 Saariaho Aki, opettaja
442 Salah Abdullahi, mielenterveyshoitaja
443 Salli Päivi, yhteiskuntatieteiden maisteri, johtava sosiaalityöntekijä
444 Saloniemi Tuomas, kulttuurituottaja
445 Saraste Taru, opiskelija
446 Siirala Maisa, TaiK, TKK Arkkitehti (kaavoitus, ympäristö)
447 Sirén Minna, tulliylitarkastaja, valtiotieteen maisteri
448 Soininen Mika, lastenpsykiatri
449 Surakka Kimmo, diplomi-insinööri, ohjelmistosuunnittelija
450 Sykäri Jaana, opettaja, lärare
451 Tenkanen Marjut, erityisopettaja, rehtori
452 Wahlstén Hanna, työtön
453 Vauhkonen Sami, yrittäjä
454 Viitanen Erno, koti-isä tradenomiopiskelija
455 Vilén Seija, kirjailija, sairaanhoitaja
456 Visakova Marika, MMM (ympäristötiede), projektipäällikkö
457 Volotinen Teresia, erityisopettaja
458 Vyskubov Dmitry, opiskelija
459 Väisänen Ari, kansanedustajan avustaja
460 Ylitalo Ville, HuK
461 Yusuf Said, tulkki, konsultti

sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Vieläkö on aikaa opettaa?


Eteläisen Suomen eritysopetus ry ja Espoon ja Kauniaisten opettajien ammattiyhdistys eli EKOAY järjestivät keskustelutilaisuuden Aikaa työlle - vieläkö ehdimmekö opettaa?  tiistaina 18.9. kello 17.30 - 20.00 Espoon kaupungin valtuustosalissa.  Minullakin on siellä puheenvuoro ala-asteen erityisopettajan työn jakautumisesta.

Tilaisuudessa puhui kansanedustaja Sanna Lauslahti, joka lähestyi perusopetuslain muutosta sivistysvaliokunnan pyrkimyksistä käsin. Keskiössä oli uuden kolmiportaisen tuen eli yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tuoma muutos opetustyöhön.

Matinkylä-Olarin ja Keski- ja Pohjois-Espoon peruskoulujen rehtoreiden esimies, hallintopäällikkö Tapio Erma kuvasi omassa alustuksessaan, mitä työnantaja odottaa opettajilta. Odotukset tiivistyivät neljään pääasiaan: Oppimiseen ja sen tukeen, kasvattamiseen ja  kasvun tukeen, yhteisöllisyyteen ja hyvään opettajuuteen.

Opettajien työajasta alusti EKOAY:n varapuheenjohtaja, erityisluokanopettaja Mervi Mattila ja erityisopettajien luottamusmies, erityisopettaja Sari Karjalainen. Yläkoulun erityisopettajan huikeasti kasvanutta työmäärää esitteli Minna Grönblom ja minä lähestyin aihetta alakoulun ELAn näkökulmasta. Yllä olevassa kuvassa näkyy myös tilaisuuden moderaattori, rehtori Martti Hellström.

Vantaan kokonastyöaikakokeilusta kertoi pääluottamusmies Pirita Hellberg. Vuosityöaikamallissa pitää tehdä töitä 1600 tuntia, joista koulussa 1200.  Tavoite on rajoittaa työn määrää ja nostaa palkkaa.

Tilaisuus oli suunnteltu interaktiiviseksi siten, että valtuutettujen äänestyskortteja sai käyttää eri asioista äänestämiseen ja puheenvuorojen pyytämiseen. Moderaattorin oli lopulta rajoitettava puheenvuoropyyntöjä, koska oli niin paljon keskusteltavaa ja kysyttävää. Toivottavasti vastaavanlaisia tilaisuuksia järjestetään lisää.

Toinen viiime viikolla järjestetty mielenkiintoinen tilaisuus oli espoolaiskoulujen vanhempainyhdistysen yhteiselimen KoKo Espoon järjestämä kiinostava vaalipaneelikeskustelu Ruusutorpan koululla. Keskustelijoina oli opetuslautakunnan edustajia sekä rehtori Martti Hellström demareiden edustajana. Yleisö pääsi tässäkin tilaisuudessa äänestämään, nyt eri värisillä lapuilla. Uusien puhujien lisäksi edellisestä tilaisuudesta tutut Sanna Lauslahti ja Mervi Mattila esiintyivät täälläkin.

Yleisön joukosto nousi myös oman kouluni entisen oppilaan äidin esiin tuomana tärkeä keskustelunaihe ammattitaitoisten koulunkäyntiavustajien  työn tarpeellisuudesta ja arvostuksesta.




torstai 6. syyskuuta 2012

Raittikarnevaaleilla kuntavaalitunnelmissa


Osallistuin tänään Leppävaarassa perinteisiin Raittikarnevaaleihin Vihreiden teltalla. Olin jakamassa Vihreää Lankaa ja kuntavaaliesitteitä yhdessä Tiina Elon ja Teemu Hokkasen kanssa. Tästä se lähtee!




maanantai 3. syyskuuta 2012





Lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulu 2012 - 2016

Toimin lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden puolesta siten, että

1. YHDENVERTAINEN KOHTELU: KETÄÄN EI KIUSATA
- Lapsia ja nuoria ei syrjitä eikä kiusata heidän kielensä, etnisen taustansa, ihonvärinsä, uskontonsa, vammaisuutensa, seksuaalisen suuntautuneisuutensa tai minkään muunkaan syyn takia.
MITÄ TEEN? TUTUSTUN KUNNASSA TEHTÄVÄÄN PÄIVÄKOTI- JA KOULUKIUSAAMISEN EHKÄISYYN.
2. LAPSET JA NUORET VOIVAT OSALLISTUA JA VAIKUTTAA
- Lapset ja nuoret saavat mielekkäitä ja todellisia vaikuttamisen paikkoja ja välineitä päivähoidossa, koulussa ja vapaa-ajan toiminnassa.
- Lasten ja nuorten vaikuttajaryhmät ovat mukana laajasti kunnan päätöksenteossa.
- Lapsille ja nuorille tiedotetaan kunnan asioista ja palveluista ymmärrettävällä tavalla.
- Lasten ja nuorten kokemuksia palveluista kartoitetaan ja hyödynnetään.
- Kunnan aikuiset arvostavat lasten ja nuorten mielipiteitä.
MITÄ TEEN? TUTUSTUN KUNTANI NUORTEN VAIKUTTAJARYHMIIN JA NIIDEN TOIMINTAAN.
3. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTETÄÄN
- Neuvolan sekä oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut vastaavat säännösten vaatimuksia.
- Perheet saavat ajoissa tukea - esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelua.
- Kouluterveyskyselyn tuloksia hyödynnetään lasten ja nuorten hyvinvoinnin seurannassa.
- Järjestöt, vanhemmat ja kunnan palvelut tekevät hyvää yhteistyötä.
MITÄ TEEN? PEREHDYN KOULUTERVEYSKYSELYN KUNTA- JA KOULUKOHTAISIIN TULOKSIIN.
4. SUUNNITTELU YLITTÄÄ HALLINNONALOJEN RAJAT
- Kaikki hallinnonalat osallistuvat valtuustolle valmisteltavan lastensuojelulain
12 §:n mukaisen lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman valmisteluun.
- Lapset ja nuoret ovat mukana ohjelman valmistelussa.
- Kunnan päätösten vaikutukset lapsiin ennakoidaan ja arvioidaan.
- Eri hallinnonalat toimivat sujuvasti yhdessä lasten ja nuorten hyvinvoinnin hyväksi.
MITÄ TEEN? OTAN SELVÄÄ JA OSALLISTUN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIOHJELMAN LAADINTAAN.
5. AIKUISILLA ON AIKAA LAPSILLE
- Päiväkotien ja koulujen ryhmät ovat riittävän pieniä ja aikuisilla on tarpeeksi aikaa lapsille.
- Kuntani tarjoaa lasten kokopäivähoidon lisäksi riittävästi myös osapäiväistä varhaiskasvatusta.
- Kunnassa on riittävästi koulujen kerho- ja iltapäivätoimintaa.
MITÄ TEEN? VIERAILEN PÄIVÄKODISSA JA KOULUSSA, KESKUSTELEN LASTEN JA NUORTEN SEKÄ HEIDÄN KANSSAAN TOIMIVIEN AIKUISTEN KANSSA.

6. LAPSET SAAVAT HYVÄÄ RUOKAA
- Päiväkoti- ja kouluruokailuun on varattu riittävästi määrärahoja ja ruokahetkeen
riittävästi aikaa.
- Lasten ja nuorten mielipiteitä ruokailusta selvitetään ja ne otetaan huomioon
päätöksenteossa.

MITÄ TEEN? KÄYN KOULUSSA SYÖMÄSSÄ.

7. NUORTEN OHJAUS TOIMII
- Yläkouluissa, lukioissa ja ammattikouluissa on riittävästi resursseja opinto- ohjaukseen.
- Etsivää nuorisotyötä, moniammatillista yhteistyötä, nuorten työpajoja tuetaan.
- Tarjotaan palveluja, joilla varmistetaan jokaisen nuoren pääsy peruskoulun jälkeiseen koulutukseen.

MITÄ TEEN?
TUTUSTUN KUNTANI TYÖPAJATOIMINTAAN JA ETSIVÄÄN NUORISOTYÖHÖN.

8. MONIPUOLISIA JA EDULLISIA HARRASTUKSIA ON TARJOLLA
- Jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus ainakin yhteen mielekkääseen harrastukseen.
- Kuntani nuorisotyölle sekä nuoriso- ja liikuntajärjestöille on riittävät resurssit.
- Järjestöjen, nuorisotyön ja koulun välistä yhteistyötä lisätään.
- Kunnassa on toimivat lähiliikunta- ja leikkipaikat, koulujen pihat sekä puistot.
- Lasten ja nuorten liikunta on kunnan liikuntatoimen painopisteenä.
- Kirjasto on lapsia ja nuoria lähellä.

MITÄ TEEN? TUNNEN KUNTANI LIIKUNTA- JA NUORISOTYÖN SEKÄ JÄRJESTÖTOIMINNAN RESURSSIT.

9. AIKUISTEN ASENNE ON KOHDALLAAN
- Lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä ja päättäjiä koulutetaan,
niin että heidän kykynsä lasten ja nuorten kohtaamiseen paranevat.
- Ystävällinen ja arvostava kohtelu on lasten ja nuorten oikeus.

MITÄ TEEN? OSALLISTUN LASTEN JA NUORTEN KOHTAAMISTA JA OSALLISTUMISTA EDISTÄVÄÄN KOULUTUKSEEN.

10. PALVELUT OVAT LÄHELLÄ JA LIIKENNE TOIMII
- Palvelut ovat lähellä niin, että lapset ja nuoret voivat itse liikkua turvallisesti kouluun ja harrastuksiin.
- Kevyen liikenteen väylien rakentamiseen investoidaan.
- Kunnassa on riittävästi edullista joukkoliikennettä lasten ja nuorten tarpeisiin.
- Kaavoituksessa ja yhdyskuntasuunnittelussa otetaan huomioon
lasten ja nuorten tarpeet.

MITÄ TEEN? OSALLISTUN LASTEN KOULUTIEN TURVALLISUUDEN ARVIOINTIIN.

11. LASTEN SUOJELU ON LAADUKASTA

- Lastensuojelu on kunnassa laadukasta ja suunnitelmallista:
osaavia sosiaalityöntekijöitä on riittävästi.
- Lastensuojelun painopiste siirretään korjaavasta ehkäisevään lastensuojeluun.
- Varmistetaan kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten perhehoidon toimintaedellytykset.

MITÄ TEEN? TUTUSTUN KUNTANI LASTENSUOJELUN TILANTEESEEN.

12. TYÖ JA PERHE SOVITTUU YHTEEN
- Oma kunta on esimerkillinen perheystävällinen työnantaja,
jossa mahdollistetaan monipuolisesti erilaiset joustomahdollisuudet työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi.

MITÄ TEEN? OTAN ASIAN ESILLE KUN KUNNAN HENKILÖSTÖSTRATEGIAA KÄSITELLÄÄN.