Outstanding Books

IBBYn dokumentaatiokeskus on valinnut kaksi suomalaista lastenkirjaa kansainvälisiin Outstanding Books for Young People with Disabilities -kiertonäytteluihin. Selkoteokset ovat:

. Seija Samela ja Juha Samela: Valon ja värien maailma (Pieni Karhu)

. William Shakesperare/selkomukautus Mari Elomäki: Romeo ja Julia (Opike/Kehitysvammaliitto)

IBBY Finland, jonka erityispedagogisessa työryhmässä toimin puheenjohtajana, asetti ehdolle neljä suomalaista lasten- ja nuortenkirjaa vuoden 2013 kansainväliseen Outstanding Books for Young People with Disabilities -kokoelmaan, jota ylläpitää Norjan Baerumissa Haugin erityiskoulun ja resurssikeskuksen yhteydessä toimiva IBBYn dokumentaatiokeskus. Valinta oli osittain kaksivaiheinen. Kansalliset IBBY-järjestöt nimeävät omat ehdokkaansa, joista valitaan finalistit kahteen ympäri maailmaa kiertävään Outstanding Books 2013 -näyttelyyn. Kansainvälisiin näyttelyihin valituista teoksista tehdään myös englanninkielinen esittelykirja. Kaikki kansallisten IBBY-järjestöjen nimeämät ehdokkaat pääsevät kuitenkin mukaan IBBY:n dokumentaatiokeskuksen pysyvään peruskokoelmaan.

Tässä IBBY Finlandin Virikkeitä-lehteen numeroon 4/2010 kirjoittamani arvostelu:

Samela, Seija – Samela, Juha

Valon ja värien maailma. Fysiikkaa selkokielellä.

Pieni Karhu 2010

ISBN 978-952-5321-65-4

Valon ja värien maailma on selkokielinen kirja, jonka tarkoituksena on herättää kiinnostusta ympäristön ja luonnon tutkimiseen. Se on saanut valtion selkokielitukea.  Teoksen kirjoittajat, Seija ja Juha Samela, toteavat esipuheessaan, että kirja ei ole fysiikan oppikirja, mutta sitä voi käyttää luonnontieteen perusopiskelun tukena.   Asiat onkin esitetty siinä ilman matematiikkaa, joka helpottaa luonnontieteellisen tekstin ymmärtämistä.

Kirja lähestyy ansiokkaasti arkipäivän tuttujen ilmiöiden kautta valojen ja värien ominaisuuksia. Lukijaa kiehtovat teoksen ainutlaatuisen kauniit  Juha Samelan ottamat valokuvat. Kiitosta saakoon myös kirjan selkeä taitto sekä kirjoittajien kyky kiteyttää luonnontieteellinen teksti selkeästi avautuvaksi ja kiinnostavaksi. Tekijäkaksikolta on jo aiemminkin ilmestynyt kaunis luontoaiheinen selkokirja Neljä vuodenaikaa (Pieni Karhu, 2007), jossa kuvataan niin sanoin kuin kuvin uskomattoman hienosti suomalaista luontoa. Kirjan kirjoittajat korostavat luonnon tutkimisen heuristista näkökulmaa, lähestymistapaa luonnonilmiöiden ihmettelystä.

Suosittelen kumpaakin tietokirjaa lämpimästi. Toivoisin erityisesti, että ne hankittaisiin koulukirjastoihin eriyttäväksi materiaaliksi, koska kiinnostavat kuvat houkuttelevat etsimään tietoa kirjan tekstistäkin. Kun teksti osoittautuu helposti avautuvaksi, tiedonjano kiinnostavista ilmiöistä sen kun vain kasvaa! Erityisen kiitos kirjojen kustantajalle, Pienelle Karhulle suuresta teosta kustantaa näin hyvää ja tarpeellista tietoa!

Vihreiden naisten hallitukseen

Vihreiden Naisten syyskokouksessa Tampereella lauantaina 17.11 valittiin järjestölle viisi uutta hallituksen jäsentä ja saman verran varajäseniä. Hallitustyö houkutteli, sillä ehdokkaita hallitukseen oli pyrkimässä ennätysmäärä, yhteensä 17 naista! Hallitukseen valitut edustavat entistä kattavammin koko Suomea, varajäsenistä pohjoisimman Suomen edustajat tulevat Inarista ja Rovaniemeltä. Vihreät Naiset ry:n puheenjohtajana jatkaa Anna Moring Helsingistä.

Hallituksen jäsenet 2013:
Anna Moring, Helsinki
Henna Hakkarainen, Helsinki varajäsen Sonja Hofslagare, Inari
Karo Tammisto, Tampere varajäsen Marjo Harju, Tampere
Teresia Volotinen, Espoo - varajäsen Päivi Salminen, Rovaniemi
Kaisa Kutilainen, Helsinki Ida Välimaa, Huittinen
Hanna Kemppainen, Helsinki Amal Abri Ibrahim, Helsinki
Elina Koskinen, Helsinki Irene Hallamäki, Jyväskylä
Paula Pohjanrinne, Kempele Suvi Fried, Tampere

Espoon Vihreiden budjettiriihen satoa

Osallistuin tulevan valtuustoryhmän jäsnenenä ja siis varavaltuutettuna sunnuntaina Espoon Vihreiden budjettiriiheen, jossa puitiin Espoon budjetin vihreitä painotuksia. Olen iloinen, että Espoon Vihreiden keskeisimmät tavoitteet budjettineuvotteluissa ovat terveelliset ja turvalliset koulut ja päiväkodit, ennaltaehkäisevät palvelut sekä ympäristöystävällisen liikkumisen edistäminen.

Kouluihin ja päiväkoteihin tarvitaan lisää avustajia, jotta lapsilla ja henkilökunnalla on turvallinen arki ja hyvä työympäristö. Lisäksi Vihreät haluavat merkittävää lisärahoitusta terveelliseen kouluruokaan. Tällä hetkellä yhden kouluaterian raaka-aineisiin käytetään alakouluissa 91 senttiä.

Myös koulu- ja päiväkotirakennusten kunnosta ja terveellisestä sisäilmasta on pidettävä huolta. Sisäilmaongelmat ovat hälyttävän yleisiä ja kaupungin kiinteistöt rapistuvat käsiin. Tämä vaatii lisäpanostuksia rakennusten korjaukseen.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa Vihreät haluavat panostaa ennaltaehkäisyyn lisäämällä lapsiperheiden tukea ja kouluterveydenhoitajia. Lisäksi terveyskeskusten toimintaedellytyksiä on parannettava, jotta espoolaiset saavat tarvitsemaansa hoitoa ja lääkärit vapautetaan tekemään lääkärin työtä paperitöiden sijasta.

Kolmanneksi Vihreät haluavat edistää ympäristöystävällistä liikkumista vaatimalla lisää rahaa joukkoliikenteen sujuvuuden parantamiseen ja pyöräilyn edistämiseen. Myös viheralueiden ja puistojen hoitoon tarvitaan kasvavassa kaupungissa lisää rahaa.

Vaalitulos: Teresia Volotinen valittu varavaltuutektuksi Espoon kaupunginvaltuustoon

TUHANNET KIITOKSET ÄÄNESTÄJILLENI

Palvelut paremmaksi!

Varhainen tuki vähentää ongelmien syntymistä niin koulussa kuin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Vähemmän byrokratiaa ja enemmän aitoa auttamista ja yhteistyötä!

Viihtyisä ympäristö

Kauniit rakennukset sekä viihtyisät puistoalueet, lähimetsät ja vesialueet lisäävät hyvinvointimme. Matalan kynnyksen kulttuuritiloja kuten lähikirjastoja tarvitaan ympäri Espoota.

Vaikuttamisen kulmakiviä:

tasa-arvo, esteettömyys  ja osallisuus

Asukkaiden aktiivinen kuuleminen ja avoin päätöksenteko lisäävät espoolaisten viihtyvyyttä. Yhteisöllisyydestä voimaa!

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuskysymyksiä

 Omia vaaliteemojani on ollut varhainen tuki ja ennaltaehkäisy niin koulu- kuin sosiaali- ja terveystoimen alalla sekä kaikkinainen byrokratian vähentäminen.

Vihreiden lähtökohdat ja tavoitteet sote-uudistuksessa ovat olleet:

1. kavennetaan terveyseroja
2. vahvistetaan julkista terveydenhuoltoa
3. vahvistetaan perusterveydenhuoltoa (lähellä saavutettavat palvelut,
ennaltaehkäisy)

...ja siksi:

4. puretaan raja-aita perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliltä ja yhdistetään ne saman tahon järjestämis- ja rahoitusvastuulle. Siirtämällä resursseja kalliista erikoissairaanhoidosta ennaltaehkäisevään, matalan kynnyksen perusterveydenhuoltoon säästetään rahaa, turvataan katkeamattomat hoitoketjut ja parannetaan ihmisten terveyttä.

5. puretaan raja-aita sosiaali- ja terveydenhuollon väliltä
6. puretaan rahoituksen monikanavaisuutta

Näiden saavuttamiseksi tarvitaan seuraavia:

* Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio (ja terveydenhuoltoon tiiviisti kytkeytyvän sosiaalihuollon integroiminen samaan) - kaikki keskeiset palvelut saman organisaation järjestämis- ja rahoitusvastuulla jotta kokonaisuutta voidaan hallita ja suunnitella järkevästi.

* Integroidun sosiaali- ja terveydenhuollon antaminen kriteerit täyttävälle organisaatiolle. Kriteereistä keskeisin on väestöpohja: asiantuntijoiden näkemys on ollut että vähintään 200 000 asukasta.  Kyseessä on minimi, ei maksimi, so. esimerkiksi nykyistä HUSin aluetta ei kannattane pilkkoa. Sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavan yksikön on oltava riittävän suuri, jotta sama taho kykenee vastaamaan terveydenhuollosta erikoissairaanhoitoa myöten, ja siiihen kytkeytyvistä sosiaalipalveluista.

* Turvataan matalan kynnyksen lähipalvelut ja palveluverkko, niin että isompi yksikkö ei tarkoita palvelujen karkaamista kauas. Isomman yksikön on mahdollista myös luoda terveysbussien ja -kioskien kaltaisia uusia ja innovatiivisia tapoja, joilla tuoda palvelut lähelle.

Pukeuduimme tänään oranssiin

Kansanedustaja Pekka Haaviston kanssa Vihreiden vaalikahvilassa Isossa Omenassa


Espoon Vihreät Naiset ry haastaa kaikki mukaan lopettamaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa pukeutumalla oranssiin joka kuukauden 25. päivä. Tänään Espoon Vihreät Naiset pukeutuvat oranssiin  25.10. maailmanlaajuisen naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi suunnatun kampanjan puitteissa. YK:n pääsihteerin UNiTE- kampnjan ja UN Womenin Oranssi päivä -kampanjaa jatketaan joka kuukauden 25. päivä vuoden ajan. 

Kampanjan tarkoituksena on lisätä tietoisuutta tyttöihin ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta. YK:n pääsihteerin lanseeraasi UNiTE-kampanjan naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi vuonna 2008, jotta asia nostettaisiin jokaisen yksilön, valtion ja yhteisön poliittiseksi prioriteetiksi vuoteen 2015 asti, mutta tarpeeksi ei ole vieläkään tehty. Juuri naisia koskevat YK:n vuosituhattavoitteet uhkaavat jäädä toteutumatta.

Joka kolmas nainen maailmassa joutuu väkivallan kohteeksi. Sukuelinten silpominen, tyttöjen pakkoavioliitot ja seksuaalinen väkivalta ovat laajalle levinneitä ihmisoikeusloukkauksia. Yli miljardi ihmistä asuu maissa, joissa perheväkivalta ei ole rikos.

 Kaikki voivat osallistua tähän kampanjaan pukeutumalla oranssiin vaatteeseen joka kuukauden 25. päivä ja oranssi päivä-tapahtuma löytyyy Facebookista www.facebook.com/events/351674671576940 

 Kaikki mukaan lopettamaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa!

Tiedustelut:

Marja Nuora, ESVINAn puheenjohtaja marja.nuora(at)kurmakka.fi

Teresia Volotinen, ESVINAn sihteeri teresia.volotinen(at)vihreat.fi

Kävin tänään äänestämässä

Arvaa, ketä äänestin...

Vihreät valtasivat Sellon lavan

Vihreät järjestivät keskusteluja, kasvomaalausta, kierrätysleluongintaa ja monia hienoja musiikkiesityksiä Sellon lavalla lauantaina 20.10.  Kaverikuvassa hymyilen iloisesti kansanedustaja Johanna Karimäen kanssa.

 Kauppakeskuksen lavalla keskustelin psykiatri Mika Soinisen kanssa palveluista ja niiden parantamisesta. Meille oli erityisen tärkeää tarjota riittävästi resursseja ongelmien ennaltaehkäisyyn niin koulussa kuin terveyspalveluissa.

Keskustelun puheenjohtajana toimi Vihreiden kaupunginvaltuutettu Marjo Matikka.

OAJ:n paikallisyhdistyksen vaalikahvit

Tänään oli kauppakeskus Sellossa harvinaislaatuinen tilaisuus, OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistyksen tarjoamat vaalikahvit, jossa eri puolueiden opettaja-kuntavaaliehdokkaat tarjosivat kahvia ja pullaa sekä kampanjoivat näyttävästi näin kuntavaalien ennakkoäänestyksen ensimmäisenä päivänä.
Kiitokset EKPYlle tilaisuuden järjestämisestä!

Vaalimainontaa: Teresia Volotinen 457

Kunnallispolitiikka on tärkeä keino vaikuttaa oman asuinalueensa ja kuntansa asioihin. Erityisopettajan työssä olen oppinut, miten tärkeää on antaa mahdollisimman varhaista tukea apua tarvitseville lapsille. Parhaiten se onnistuukin moniammatillista yhteistyötä tekemällä. Haluankin tuoda rohkeasti oman kokemukseni ja taitoni Espoon kehittämiseen sekä olla vihreän vastuullisuuden ja tasa-arvoisuuden puolestapuhuja.

Kuntavaikuttajana olen toiminut Espoon kulttuurilautakunnassa ja monikulttuuriasiain neuvottelukunnassa. Haluan kunnalliset palvelut entistä paremmiksi! Varhainen tuki vähentää ongelmien syntymistä niin koulussa kuin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Olen työssäni havainnut, miten tärkeää on tehdä kodin ja koulun välistä yhteistyötä sekä ottaa siihen mukaan kaikki muutkin oppilaiden kanssa toimivat tahot. Vähemmän byrokratiaa ja enemmän avointa ihmisen kohtaamista, aitoa auttamista ja yhteistyötä!

Viihtyisä asumisympäristö on tärkeää. Kauniit ja hoidetut rakennukset sekä puistoalueet, lähimetsät ja vesialueet lisäävät hyvinvointimme. Matalan kynnyksen kulttuuritiloja tarvitaan ympäri Espoota. Hyvä esimerkki on Järvenperässä toimiva lasten taidetalo Pikku-Aurora, joka toimii historiallisesti arvokkaassa Aurora Karamzinin aikaisessa rakennuksessa lähellä luonnonsuojelualuetta ja kaunista kartanopuistoa.

Olen kulttuurilautakunnassa päässyt edistämän laajasti Espoon kulttuurin monimuotoisuutta, kaupunkimme vakiintunutta taiteellisesti korkeatasoista kaupunkikulttuuria sekä vapaan sivistystyön piiriin kuuluvaa toimintaa.  Sydäntäni lähellä on ollut etenkin lasten ja nuorten kulttuuritarjonta, kaupunginosayhdistysten järjestämät lähitapahtumat, pienten kirjastojen säilyminen sekä työväenopiston laaja toiminta.

Kaupunkimme kehittymisen ja vaikuttamisen kulmakiviä ovat tasa-arvo, esteettömyys ja osallisuus. Oikeudenmukaisuus, asukkaiden kuuleminen ja avoin päätöksenteko lisäävät espoolaisten viihtyvyyttä. Yhteisöllisyydestä saamme voimaa!

Tunnelmia Leppävaaran maalaismarkkinoilta

1. Haluamme asukkaistaan huolehtivan Espoon, jossa palveluista ei tingitä lyhytnäköisen taloudellisen hyödyn vuoksi.

2. Haluamme tiiviin, eheän, esteettömän ja ekologisen kaupungin, jossa palvelut ovat lähellä ja liikkuminen on helppoa.

3. Haluamme luontoa kunnioittavan kaupungin, joka huolehtii lähimetsistä, uhanalaisista eläimistä ja Espoon arvokkaasta saaristosta.

4. Haluamme toimivan ja kohtuuhintaisen joukkoliikenteen sekä entistä paremmat mahdollisuudet liikkua myös kävellen ja pyöräillen.

5. Haluamme metropolialueelle kaksitasoisen päätöksentekomallin sekä lisää avoimuutta ja paikallisdemokratiaa.

Kartanoelämää ja tyttöjenpäivää

 Träskändan kartano ennen ja nykyisin

Tänään, ensimmäisen kansainväisenä tyttöjenpäivänä Espoon Vihreät Naiset tutustui Träskändan kartanorakennuksen ja puiston historiaan. Kartanopäivän ohjelmaan kuului myös koota ajatuksia kartanon uudesta käytöstä. Espoon Vihreät Naiset toivoo, että historiallisesti merkittävä Träskändan kartano voitaisiin ottaa arvonsa mukaiseen käyttöön niin, että sen kuuluisimman omistajan, Aurora Karamzinin, toiminta tyttöjen ja naisten hyvinvoinnin parantajana pääsisi esille.

 Espoon Vihreillä Naisilla on ollut tapana kokoontua Träskändan puistossa keväisin. Tässä kuva vuodelta 2011. Tänään saimme vierainemme tutustua sekä taloon että puistoon Espoon kaupunginmuseon johtajan ja intendenttien opastuksella. Erityisen mielenkiinnon kohteena oli myös puistoalueelle syntynyt lähde.


Lokakuun 11. päivä juhlitaan tyttöjä joka puolella maailmaa, sillä YK on julistanut päivän kansainväliseksi tyttöjen päiväksi. Tavoitteena on maailma, jossa on yhtä arvokasta syntyä tytöksi kuin pojaksi. Espoon Vihreät Naiset toivottaa siis hyvää kansainvälistä tyttöjen päivää ja kannustaa tyttöjä kaikkialla  maailmassa osallistumaan aktiivisesti, tehokkaasti ja tasavertaisesti poikien kanssa koulutukseen, päätöksentekoon, urheiluun ja kulttuurielämään.

Hyvää kansainvälistä tyttöjenpäivää!

KOULUTUS- JA VAIKUTTAMISSEMINAARIN tunnelmia

Terveiset aurinkoisesta Tukholmasta! Espoon ja Kauniaisten opettajien ammattiyhdistys EKOAY järjesti 5.-7.10.2012 KOULUTUS- JA VAIKUTTAMISSEMINAARIN, johon osallistuin Karamzinin koulun yhteysopettajan roolissa sekä samalla kuntavaaliehdokkaana.      

Seminaanrin avajaissanat  lausui EKOAYn puheenjohtaja Heli Haaro. Seuraavaksi oli varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtajan, kokoomuksen Marika Niemen puheenvuoro, jossa hän toi esiin tulevan vuoden tiukan budjetoinnin haasteita. Hän ei monen muun Espoossa vaikuttavan valtuutetun tai opetuslautakunnan jäsenen tavoin osallistunut itse seminaarimatkaan, vaan tuli laivalle vain pitääkseen puheensa.

Työsuojeluvaltuutetut Jari Nummela ja Pekka Pikkarainen esittelivät Espoon koulujen sisäilmaselvitystä sekä puhuivat sairauspoissaoloista ja henkilöstöeduista. Onnistuin voittamaan kuvassa näkyvän hauskan lippiksen, koska tiesin mitä päivää perjantaina vietettiin, Maailman opettajien päivää! Lippalakissa lukee Älä jätä aivoja narikkaan (lisää tietoja www.viisaastivesilla.fi).

 

 Espoon opetustoimi nyt ja tulevaisuudessa oli opetustoimenjohtaja Kaisu Toivasen ja hallintopäällikkö Tapio Erman aiheena.

Periinteiseen päättäjädeittiin osalltuivat kaikki seminaarilaiset siten, että eri puolueiden päättäjät ja opettajaehdokkaat muodostivat eri puolella kokoussalia pisteitä, joissa koulujen yhteysopettajista koostuva seminaariväki kiersi keskustelmassa Espoon kouluihin tai opetukseen liittyvistä asioista SWOT-analyysin pohjalta kolmessa eri pisteessä. Lopuksi kukin ryhmä esitteli fläppejään. Itse olin Vihreiden pisteessä yhdessä kaupunginvaltuutettu Marjo Matikan sekä Espoossa kuntavaaliehdokkaina olevien opettajien Marjut Tenkasen ja Aki Saariahon sekä Helsingissä ehdolla olevan espoolaisopettaja Hannu Tuomisen kanssa.

Lauantaina laivan paluumatkalla kuuulimme OAJ-infoa otsikolla Keula kohti tulevaa: muuttuvan koulun edunvalvontakysymyksiä sekä keskustelimme ja kokosimme tietoa ja ajankohtaisista edunvalvontaan liittyvistä asioista luottamusmiespisteissä.  
Antoisa matka!

Espoon Vihreiden ehdokkaat kunnallisvaaleissa 2012

Espoon Vihreät lähtevät vaaleihin täydellä 112 henkilön listalla.
Espoon Vihreiden ehdokkaat kunnallisvaaleissa 2012
350 Aarrekivi Pia, opettaja, liikuntalautakunnan varapuheenjohtaja
351 Alanen Leena, hortonomi AMK, lastenhoitaja
352 Asikainen Risto, yo-merkonomi, myyntineuvottelija
353 Brunni Antti, ratkaisupäällikkö, tait. yo.
354 Elo Tiina, MMM, toimistopäällikkö
355 Fellman Olavi, kuvataiteilija, filosofian maisteri
356 Forsberg Henrik, historiantutkija
357 Goshnaw Ahmed, puutarhuri
358 Grundfeldt Nanna, malli, modell
359 Hagerlund Tony, kaupunginhallituksen jäsen, verkkoviestintäpäällikkö
360 Halava Heli, nuorisopäällikkö, lähihoitaja
361 Heikkinen Rolf, valiokunta-avustaja, teologian ylioppilas
362 Heino Reeta, filosofian maisteri, yhteiskuntatieteiden kandidaatti
363 Helenius Jani, palveluneuvoja
364 Hento Marko, toiminnanjohtaja
365 Hertell Sirpa, pääsihteeri
366 Hofström Tiina, valtiotieteen maisteri, erityisasiantuntija
367 Hokkanen Teemu, vanhempi rikoskonstaapeli
368 Hopsu Inka, opettaja
369 Hyrkkö Saara, projektipäällikkö, opiskelija
370 Ihonen Jari, tekniikan tohtori
371 Inkala Arto, tekniikan tohtori
372 Inomaa Eeva-Helena, nuoriso-ohjaaja
373 Jakupovic Asmir, myyjä
374 Jensen Patrick, opiskelija
375 Kainulainen Antti, filosofian maisteri, historian opettaja
376 Kalanne Hanna, toimitusjohtaja
377 Kansanen Helena, yhteiskuntatieteilijä
378 Karimäki Johanna, kansanedustaja, valtuutettu
379 Karreinen Lari, järjestöpäällikkö, valtiotieteen maisteri
380 Kaseorg Egle, KTM, opettaja
381 Kasvi Jyrki, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, tutkimus- ja kehittämisjohtaja
382 Kaukinen Miia, hankintapäällikkö, yo-merkonomi
383 Kivelä Marko, tietotekniikka-asiantuntija
384 Kivivuori Esa, valokuvaaja, ark. yo
385 Knuutila Marko, diplomi-insinööri, projektipäällikkö
386 Koivisto Janna, YTM, kansainvälisten asioiden suunnittelija
387 Koponen Leila, kasvatustieteen maisteri, työryhmän johtaja
388 Korpela Johanna, diakonissa, sairaanhoitaja AMK
389 Koskenniemi Janne, hallintopäällikkö
390 Koura Vera, opiskelija, yrittäjä
391 Kyrölä Kimmo, toiminnanjohtaja, opiskelija
392 Kytö Juhani, diplomi-insinööri
393 Lahikainen Riitta, johdon sihteeri, eläkeläinen
394 Lahti Katja, tuottaja, toimittaja
395 Lahti Rainer, diplomi-insinööri, ylitarkastaja
396 Lahti Timo, filosofian maisteri, tuulivoiman kehityspäällikkö
397 Lahtinen Mikko, kiinteistönvälittäjä
398 Lappalainen Ville, nuorisotyönohjaaja
399 Le Clech Rodolphe, ranskan kielen opettaja, oppikirjan tekijä
400 Lehtonen Maija, pankkitoimihenkilö, eläkeläinen
401 Leppänen Teemu, diplomi-insinööri, yrittäjä
402 Levänen Mika, insinööri
403 Lindroos Sirkka, KTM, ekonomi
404 Lithovius Liisa, toimittaja, valtiotieteen maisteri
405 Loman Teuvo, sisustaja
406 Louhelainen Kirsi, diplomi-insinööri
407 Majumdar Himadri, docent, senior scientist
408 Malme Juhana, sosionomi, perhepäivähoitaja
409 Matikka Marjo, suunnittelija, merkonomi
410 Mehinovic Atif, yrittäjä
411 Merikoski Hannele, puheterapeutti, FM
412 Meriluoto Jouni,  VTT, palvelujohtaja
413 Mikkola Merva, VTM, valtuutettu
414 Myllärniemi Joona, invataksin kuljettaja
415 Myllärniemi Jyrki, Diakoni, sosionomi (ylempi)
416 Nevalainen Mari, valtiotieteen maisteri, tiedottaja (Mti)
417 Nevanlinna Risto, toimittaja
418 Nieminen Pinja, projektipäällikkö, filosofian maisteri
419 Niinivaara Saku, merkonomi
420 Niiranen Seppo, arkkitehti SAFA, TaM
421 Norra Peter, yhteiskunnallinen yrittäjä, opiskelija
422 Nuora Marja, filosofian maisteri, agrologi
423 Paatero Hanna, tuottaja, teatteriohjaaja
424 Partanen Henna, arkkitehti
425 Pietilä Sampsa, opiskelija
426 Pistemaa Kari, vuoroesimies
427 Pitkänen Ali, kirjailija
428 Poikolainen Klara, puutarha-agronomi
429 Puustinen Merja, Kuvataitelija, tutkija
430 Pöyhönen Heikki, technical support, consultant
431 Rahkonen Susanna, varatuomari, entinen kansanedustaja
432 Railo Tuomo, koreografi
433 Raittila Saana, opiskelija
434 Ranne Kirsi, tradenomi
435 Raudasoja Satu, käytettävyysasiantuntija
436 Rosenlund Milla, valtiotieteen maisteri, suunnittelija
437 Ruohonen Merja, kirjapainoteknikko
438 Ruusu Henna, diplomi-insinööri, teologian kandidaatti
439 Räsänen Heikki, opiskelija
440 Röholm Johanna, opiskelija, yrittäjä
441 Saariaho Aki, opettaja
442 Salah Abdullahi, mielenterveyshoitaja
443 Salli Päivi, yhteiskuntatieteiden maisteri, johtava sosiaalityöntekijä
444 Saloniemi Tuomas, kulttuurituottaja
445 Saraste Taru, opiskelija
446 Siirala Maisa, TaiK, TKK Arkkitehti (kaavoitus, ympäristö)
447 Sirén Minna, tulliylitarkastaja, valtiotieteen maisteri
448 Soininen Mika, lastenpsykiatri
449 Surakka Kimmo, diplomi-insinööri, ohjelmistosuunnittelija
450 Sykäri Jaana, opettaja, lärare
451 Tenkanen Marjut, erityisopettaja, rehtori
452 Wahlstén Hanna, työtön
453 Vauhkonen Sami, yrittäjä
454 Viitanen Erno, koti-isä tradenomiopiskelija
455 Vilén Seija, kirjailija, sairaanhoitaja
456 Visakova Marika, MMM (ympäristötiede), projektipäällikkö
457 Volotinen Teresia, erityisopettaja
458 Vyskubov Dmitry, opiskelija
459 Väisänen Ari, kansanedustajan avustaja
460 Ylitalo Ville, HuK
461 Yusuf Said, tulkki, konsultti

Oranssi päivä!

Vieläkö on aikaa opettaa?

Eteläisen Suomen eritysopetus ry ja Espoon ja Kauniaisten opettajien ammattiyhdistys eli EKOAY järjestivät keskustelutilaisuuden Aikaa työlle - vieläkö ehdimmekö opettaa?  tiistaina 18.9. kello 17.30 - 20.00 Espoon kaupungin valtuustosalissa.  Minullakin on siellä puheenvuoro ala-asteen erityisopettajan työn jakautumisesta.

Tilaisuudessa puhui kansanedustaja Sanna Lauslahti, joka lähestyi perusopetuslain muutosta sivistysvaliokunnan pyrkimyksistä käsin. Keskiössä oli uuden kolmiportaisen tuen eli yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tuoma muutos opetustyöhön.

Matinkylä-Olarin ja Keski- ja Pohjois-Espoon peruskoulujen rehtoreiden esimies, hallintopäällikkö Tapio Erma kuvasi omassa alustuksessaan, mitä työnantaja odottaa opettajilta. Odotukset tiivistyivät neljään pääasiaan: Oppimiseen ja sen tukeen, kasvattamiseen ja  kasvun tukeen, yhteisöllisyyteen ja hyvään opettajuuteen.

Opettajien työajasta alusti EKOAY:n varapuheenjohtaja, erityisluokanopettaja Mervi Mattila ja erityisopettajien luottamusmies, erityisopettaja Sari Karjalainen. Yläkoulun erityisopettajan huikeasti kasvanutta työmäärää esitteli Minna Grönblom ja minä lähestyin aihetta alakoulun ELAn näkökulmasta. Yllä olevassa kuvassa näkyy myös tilaisuuden moderaattori, rehtori Martti Hellström.

Vantaan kokonastyöaikakokeilusta kertoi pääluottamusmies Pirita Hellberg. Vuosityöaikamallissa pitää tehdä töitä 1600 tuntia, joista koulussa 1200.  Tavoite on rajoittaa työn määrää ja nostaa palkkaa.

Tilaisuus oli suunnteltu interaktiiviseksi siten, että valtuutettujen äänestyskortteja sai käyttää eri asioista äänestämiseen ja puheenvuorojen pyytämiseen. Moderaattorin oli lopulta rajoitettava puheenvuoropyyntöjä, koska oli niin paljon keskusteltavaa ja kysyttävää. Toivottavasti vastaavanlaisia tilaisuuksia järjestetään lisää.

Toinen viiime viikolla järjestetty mielenkiintoinen tilaisuus oli espoolaiskoulujen vanhempainyhdistysen yhteiselimen KoKo Espoon järjestämä kiinostava vaalipaneelikeskustelu Ruusutorpan koululla. Keskustelijoina oli opetuslautakunnan edustajia sekä rehtori Martti Hellström demareiden edustajana. Yleisö pääsi tässäkin tilaisuudessa äänestämään, nyt eri värisillä lapuilla. Uusien puhujien lisäksi edellisestä tilaisuudesta tutut Sanna Lauslahti ja Mervi Mattila esiintyivät täälläkin.

Yleisön joukosto nousi myös oman kouluni entisen oppilaan äidin esiin tuomana tärkeä keskustelunaihe ammattitaitoisten koulunkäyntiavustajien  työn tarpeellisuudesta ja arvostuksesta.

Raittikarnevaaleilla kuntavaalitunnelmissa

Osallistuin tänään Leppävaarassa perinteisiin Raittikarnevaaleihin Vihreiden teltalla. Olin jakamassa Vihreää Lankaa ja kuntavaaliesitteitä yhdessä Tiina Elon ja Teemu Hokkasen kanssa. Tästä se lähtee!

Lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulu 2012 - 2016

Toimin lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden puolesta siten, että

1. YHDENVERTAINEN KOHTELU: KETÄÄN EI KIUSATA
- Lapsia ja nuoria ei syrjitä eikä kiusata heidän kielensä, etnisen taustansa, ihonvärinsä, uskontonsa, vammaisuutensa, seksuaalisen suuntautuneisuutensa tai minkään muunkaan syyn takia.
MITÄ TEEN? TUTUSTUN KUNNASSA TEHTÄVÄÄN PÄIVÄKOTI- JA KOULUKIUSAAMISEN EHKÄISYYN.
2. LAPSET JA NUORET VOIVAT OSALLISTUA JA VAIKUTTAA
- Lapset ja nuoret saavat mielekkäitä ja todellisia vaikuttamisen paikkoja ja välineitä päivähoidossa, koulussa ja vapaa-ajan toiminnassa.
- Lasten ja nuorten vaikuttajaryhmät ovat mukana laajasti kunnan päätöksenteossa.
- Lapsille ja nuorille tiedotetaan kunnan asioista ja palveluista ymmärrettävällä tavalla.
- Lasten ja nuorten kokemuksia palveluista kartoitetaan ja hyödynnetään.
- Kunnan aikuiset arvostavat lasten ja nuorten mielipiteitä.
MITÄ TEEN? TUTUSTUN KUNTANI NUORTEN VAIKUTTAJARYHMIIN JA NIIDEN TOIMINTAAN.
3. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTETÄÄN
- Neuvolan sekä oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut vastaavat säännösten vaatimuksia.
- Perheet saavat ajoissa tukea - esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelua.
- Kouluterveyskyselyn tuloksia hyödynnetään lasten ja nuorten hyvinvoinnin seurannassa.
- Järjestöt, vanhemmat ja kunnan palvelut tekevät hyvää yhteistyötä.
MITÄ TEEN? PEREHDYN KOULUTERVEYSKYSELYN KUNTA- JA KOULUKOHTAISIIN TULOKSIIN.
4. SUUNNITTELU YLITTÄÄ HALLINNONALOJEN RAJAT
- Kaikki hallinnonalat osallistuvat valtuustolle valmisteltavan lastensuojelulain
12 §:n mukaisen lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman valmisteluun.
- Lapset ja nuoret ovat mukana ohjelman valmistelussa.
- Kunnan päätösten vaikutukset lapsiin ennakoidaan ja arvioidaan.
- Eri hallinnonalat toimivat sujuvasti yhdessä lasten ja nuorten hyvinvoinnin hyväksi.
MITÄ TEEN? OTAN SELVÄÄ JA OSALLISTUN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIOHJELMAN LAADINTAAN.
5. AIKUISILLA ON AIKAA LAPSILLE
- Päiväkotien ja koulujen ryhmät ovat riittävän pieniä ja aikuisilla on tarpeeksi aikaa lapsille.
- Kuntani tarjoaa lasten kokopäivähoidon lisäksi riittävästi myös osapäiväistä varhaiskasvatusta.
- Kunnassa on riittävästi koulujen kerho- ja iltapäivätoimintaa.
MITÄ TEEN? VIERAILEN PÄIVÄKODISSA JA KOULUSSA, KESKUSTELEN LASTEN JA NUORTEN SEKÄ HEIDÄN KANSSAAN TOIMIVIEN AIKUISTEN KANSSA.

6. LAPSET SAAVAT HYVÄÄ RUOKAA
- Päiväkoti- ja kouluruokailuun on varattu riittävästi määrärahoja ja ruokahetkeen
riittävästi aikaa.
- Lasten ja nuorten mielipiteitä ruokailusta selvitetään ja ne otetaan huomioon
päätöksenteossa.

MITÄ TEEN? KÄYN KOULUSSA SYÖMÄSSÄ.

7. NUORTEN OHJAUS TOIMII
- Yläkouluissa, lukioissa ja ammattikouluissa on riittävästi resursseja opinto- ohjaukseen.
- Etsivää nuorisotyötä, moniammatillista yhteistyötä, nuorten työpajoja tuetaan.
- Tarjotaan palveluja, joilla varmistetaan jokaisen nuoren pääsy peruskoulun jälkeiseen koulutukseen.

MITÄ TEEN? TUTUSTUN KUNTANI TYÖPAJATOIMINTAAN JA ETSIVÄÄN NUORISOTYÖHÖN.

8. MONIPUOLISIA JA EDULLISIA HARRASTUKSIA ON TARJOLLA
- Jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus ainakin yhteen mielekkääseen harrastukseen.
- Kuntani nuorisotyölle sekä nuoriso- ja liikuntajärjestöille on riittävät resurssit.
- Järjestöjen, nuorisotyön ja koulun välistä yhteistyötä lisätään.
- Kunnassa on toimivat lähiliikunta- ja leikkipaikat, koulujen pihat sekä puistot.
- Lasten ja nuorten liikunta on kunnan liikuntatoimen painopisteenä.
- Kirjasto on lapsia ja nuoria lähellä.

MITÄ TEEN? TUNNEN KUNTANI LIIKUNTA- JA NUORISOTYÖN SEKÄ JÄRJESTÖTOIMINNAN RESURSSIT.

9. AIKUISTEN ASENNE ON KOHDALLAAN
- Lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä ja päättäjiä koulutetaan,
niin että heidän kykynsä lasten ja nuorten kohtaamiseen paranevat.
- Ystävällinen ja arvostava kohtelu on lasten ja nuorten oikeus.

MITÄ TEEN? OSALLISTUN LASTEN JA NUORTEN KOHTAAMISTA JA OSALLISTUMISTA EDISTÄVÄÄN KOULUTUKSEEN.

10. PALVELUT OVAT LÄHELLÄ JA LIIKENNE TOIMII
- Palvelut ovat lähellä niin, että lapset ja nuoret voivat itse liikkua turvallisesti kouluun ja harrastuksiin.
- Kevyen liikenteen väylien rakentamiseen investoidaan.
- Kunnassa on riittävästi edullista joukkoliikennettä lasten ja nuorten tarpeisiin.
- Kaavoituksessa ja yhdyskuntasuunnittelussa otetaan huomioon
lasten ja nuorten tarpeet.

MITÄ TEEN? OSALLISTUN LASTEN KOULUTIEN TURVALLISUUDEN ARVIOINTIIN.

11. LASTEN SUOJELU ON LAADUKASTA
- Lastensuojelu on kunnassa laadukasta ja suunnitelmallista:
osaavia sosiaalityöntekijöitä on riittävästi.
- Lastensuojelun painopiste siirretään korjaavasta ehkäisevään lastensuojeluun.
- Varmistetaan kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten perhehoidon toimintaedellytykset.

MITÄ TEEN? TUTUSTUN KUNTANI LASTENSUOJELUN TILANTEESEEN.

12. TYÖ JA PERHE SOVITTUU YHTEEN
- Oma kunta on esimerkillinen perheystävällinen työnantaja,
jossa mahdollistetaan monipuolisesti erilaiset joustomahdollisuudet työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi.

MITÄ TEEN? OTAN ASIAN ESILLE KUN KUNNAN HENKILÖSTÖSTRATEGIAA KÄSITELLÄÄN. 
 

Anni Swan -mitali Raili Mikkaselle
Suomen lasten linnakirjasta
Raili Mikkasen kirjoittama Suomen lasten linnakirja (2011, Minerva Kustannus) yhdistää taidokkaasti faktaa ja fiktiota. Laajassa tuotannossaan Mikkanen on ennenkin tarttunut suuriin historiallisiin tarinoihin ja henkilöihin ja onnistunut kertomaan menneestä elävästi ja koskettavasti.

Suomen lasten linnakirjan tarinat lähtevät liikkeelle historiallisista tapahtumista. Kaunokirjallisuuden ja tutkimustiedon yhdistäminen kiinnostavaksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi on haaste, jossa Mikkanen onnistuu - historia herää henkiin lukijan silmien edessä.

Lapsen ja nuoren näkökulmat tulevat tarinoissa ansiokkaasti esiin. Tietoa ja elämyksiä lukija saa paitsi Suomen linnoista, myös niin ylhäisten kuin alhaistenkin ihmisten elämästä ja kohtaloista. Kirjan on kuvittanut Laura Valojärvi. Suomen lasten linnakirja on erinomaista luettavaa niin lapsille kuin aikuisillekin.

IBBY Finland jakaa joka kolmas vuosi Anni Swan -mitalin korkeatasoiselle lasten- tai nuortenkirjalle. Hopeisen mitalin on suunnitellut akateemikko Wäinö Aaltonen. Mitali jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1961. Vuonna 2008 Anni Swan -mitalin sai Marja-Leena Tiainen Alex-trilogiastaan (Alex ja pelon aika (Tammi 2006), Alex, Aisha ja Sam (Tammi 2007) ja Alex, Aisha ja toivon aika (Tammi 2008).

IBBY Finland on yhdistys, jonka jäseniä yhdistää kiinnostus lasten- ja nuortenkirjoihin sekä suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden edistämiseen ja tunnetuksi tekemiseen sekä kotimaassa että ulkomailla. Jäseninä on muun muassa kirjastonhoitajia, opettajia, tutkijoita, kirjailijoita, kuvittajia, kääntäjiä, toimittajia, kustantajia ja opiskelijoita. Yhdistys on perustettu vuonna 1957 nimellä Suomen nuortenkirjaneuvosto - Finska Ungdomsboksrådet. Se kuuluu Suomen jaostona kansainväliseen IBBY-järjestöön.

IBBY Finlandin arvostelulautakuntaan kuuluvat kirjastonhoitajat Cecilia Eriksson ja Reetta Saine, koululainen Heini Könönen, tiedottaja Jutta Setälä, tutkija ja kirjailija Myry Voipio sekä erityisopettaja Teresia Volotinen (puheenjohtaja).

Strategiaa ja KUMUa

Espoon kulttuurilautakunta järjesti 4.6.2012 strategiaseminaarin ja matkan Tallinan KUMUuun. Seminaari pidettiin Nordlandia-laivan kokoustiloissa. Avauspuheenvuoron piti kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Jasminiitta Lumme ja alustuksia Georg Dolivo ja Helena Värri. Ohjelmassa oli runsaasti ryhmätyöskentelyä. Perillä Tallinnassa tutustuimme KUMUn toimintaan johtaja Anu Liivikin johdolla. Meille järjestettiin opastettu kierros pysyvään näyttelyyn Vaikeat valinnat - virolainen taide toisesta maailmansodasta uudelleen itsenäistymiseen. Paluumatkalla seminaarin työskentely jatkui. Antoisa matka, jossa koostettiin paljon hyviä ajatuksia kulttuurin kehittämiseksi.

HOK-Elannon vaaleissa varaedustajaksi!

Helsingin Osuuskauppa Elannon ylintä päättämisvaltaa käyttää 60-jäseninen edustajisto, joka päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä hallintoneuvoston ja tilintarkastajien valinnasta. HOK-Elannon edustajiston vaaleissa sain 219 ääntä, jolla tulin valituksi varalle edustajistoon. Kiitos kaikille äänestäjilleni! Haluan tuoda päätöksentekoon vastuullisia vihreitä valintoja!

Osuuskauppa HOK-Elannon edustajiston vaaleissa Vihreiltä listoilta valituiksi tulivat siis Kalle Könkkölä (Helsinki), Sini Alén (Vantaa), Sirkku Ingervo (Helsinki), Sari Näre (Helsinki), Terho Pursiainen (Järvenpää) ja Sallamaari Muhonen (Helsinki). Varalle valituiksi tulivat Sonja Alanko (Helsinki), Katri Kakko (Järvenpää), Tuuli Kousa (Helsinki), Sanna Vesikansa (Helsinki), Teresia Volotinen (Espoo) ja Sari Hartonen (Helsinki). Paikkamäärä edellisiin vaaleihin verrattuna laski kahdella.