Uuden vuoden kunniaksi: tulipaloja, silmävammoja, turhia päästöjä

Lasten ilotuliteleikeistä syttynyt koulupalo on järkyttänyt monia. Mietityttää, miksi papatit tai ilotulitteet tungetaan paperisäiliöön sen sijaan että ne päästettäisiin taivaan tuuliin? Tuusulan Vaunukankaan alakoulun palo aiheutti mittavat aineelliset vahingot. Sunnuntai-iltana päivystävä palomestari Arto Latvala arveli, etteivät koululaiset pysty palaamaan opinahjoonsa lainkaan tällä kevätlukukaudella.

Tutkimustietoa ilotulitteista

Tukesin kyselytutkimuksen mukaan 70 % 15–60-vuotiaista suomalaisista käyttää ilotulitteita uudenvuodenaattona tai osallistuu ilotulitukseen joko perheen tai ystävien kanssa. Lähes puolet väestöstä paukuttelee ihan joka vuodenvaihteessa ja 22 % silloin tällöin. Kyselyyn vastanneista 51 % on sitä mieltä, että ilotulittamisesta on haittaa. Suurimpana haittana pidetään ihmisille aiheutuneita vammoja ja toiseksi suurimpana roskaamista. Hieman yli puolet vastanneista haluaisi kieltää ilotulittamisen kaupunkien keskustoissa ja 75 % toivoo kuntien osoittavan ilotulittamiselle sallitut turvalliset paikat.

Nettihakuja tehdessäni sain myös selville, että ilotulitteissa käytetyt raskasmetallien määrät ovat yllättävän suuria. Ruotsissa rakettien metalleja kartoittaneet ympäristötutkijat varoittavat raportissaan luontoon päätyvien metallien - erityisesti lyijyn - ympäristöhaitoista.
Ruotsissa uudenvuoden ilotulitus tuottaa 3 000 kiloa lyijyä. Tämä on liki yhtä paljon kuin Ruotsin lentoliikenteen vuodessa tuottamat lyijypäästöt. Suomessa tilanne on suhteessa vielä kehnompi. Ympäristöministeriö arvioi, että raketeista irtoaa vuodessa jopa 2 000 lyijykiloa. Lentoliikenne puolestaan tuottaa "vain" 1 070 kiloa lyijyä.Metallien lisäksi taivaalta putoaa rakettien pahvikuoria, keppejä ja muovinuppeja. Kuoret ja kepit maatuvat, mutta muovi ei.(Myös uudenvuoden "tinat" ovat 95-prosenttisesti ongelmajätelyijyä. Niistä löytyy muitakin haitallisia aineita, kuten sinkkiä ja kadmiumia.)

Olenko kateellinen ilonpilaaja?

Espoon 550-vuotisjuhla huipentui uudenvuodenaattona ilotulituksiin Leppävaarassa, Espoonlahden urheilupuistossa ja Matinkylän Jäähallilla. Kaupungin ilotulituksia ehtivät katsomaan perheen pienimmätkin, sillä jokaisessa kolmessa paikassa räiskyntä alkoi kuudelta illalla, kerrottiin uutisissa.

Itseäni harmitti kovasti, että espoolaiskouluilta leikattiin yhtäkkiä käyttörahat, mutta juhlavuoden taivaan tuuliin lentäneisiin ilmansaastemenoihin ei näköjään koskettu.

Espoon kulttuuria 2008

Paikallislehdessämme Länsiväylässä Heikki Merihaara loi artikkelissaan Kulttuurivuosi huipentui Espoon juhliin mielenkiintoisen katsauksen Espoon viime vuoden kulttuuritarjontaan. Espoolaisia hellittiin kirjoittajan mukaan vuoden 2008 aikana poikkeuksellisen paljon kulttuurilla. Menohaluisille riittikin monia vaihtoehtoja näyttelyistä festivaaleihin ja lauluesityksistä performansseihin. Espoolaiset menestyivät myös monissa kilpailuissa.

Musiikkiteoksen lisäksi saimme myös oikean vanhan kivirakkentamisperinteen mukaisen sillan, jonka vaiheita oli mukava seurata. Espoon hieno kivisilta on tässä kuvassa vielä rakenteilla

Espoo juhli artikkelin mukaan 550-vuotista taivaltaan näkyvästi ja kuuluvasti. Tarjolla oli muun muassa musiikkia – huipentumana tilausteos Silta, joka kantaesitettiin Espoo-päivän pääjuhlassa elokuussa kolmen kuoron voimin. Timo-Juhani Kyllönen sävelsi juhlavuoden kunniaksi Missa Festiva op. 78 -messun, jonka ensiesitys oli Urkuyö ja Aaria -festivaalilla. Kuorojen kevät -konserttisarja täytti Sellosalin.

Kevyempääkin musiikkia oli tarjolla. Kaupunginkirjasto julkaisi levyllisen Espoo-aiheisia lauluja. Espooseen linkittyvät laulut olivat aiheena myös Espoo Top 20 -konsertissa Sellosalissa ja April Jazz -teltassa. Tapiola Sinfonietta tahditti lukiolaisten vanhojen tansseja Länsiauto-areenalla.

Kuvataide näkyi Kivenlahden Kuvataideryhmän ja Soukan taideseuran ympäristötaidepolulla Espoonlahden urheilupuiston tuntumassa sekä työväenopiston kuvataideopiskelijoiden 550 tarinaa -näyttelyssä Espoon kulttuurikeskuksessa. Luontokuvakilpailu huipentui Villa Elfvikin Kevätkarkelot-näyttelyyn. Espoolaiset kameraseurat järjestivät kilpailun teemalla Elämää Espoossa 2008.

Nuorten 550 -tapahtuma toi Weegee-talolle beatboxausta, hip hopia ja jonglöörausta. Juhlavuosi päättyi näyttäviin ilotulituksiin 31. joulukuuta Matinkylässä, Leppävaarassa ja Espoonlahdessa. Näiden ilotulitusten osalta olin kyllä vähän nyreissäni: kaupungin loppuvuoden säästötoimet ja rahan käyttökiellot eivät näköjään ulottuneet tähän tapahtumaan.

Espoon kaupunginmuseo järjesti Paljon annettavaa – 50 vuotta espoolaisten hyväksi -näyttelyn sekä Museotyön juhlaa -teemaviikon. Samanikäinen Gallen-Kallelan museosäätiö järjesti juhlavuoden kunniaksi Esiripun takaa – löytöretki Gallen-Kallelan taiteilijaperheen elämään –näyttelyn sekä julkaisi Tarvaspäästä kertovan kirjan.



Artikkelissa ei mainittu mainioita Gallen-Kallelan Seitsemän veljeksen kuvitusnäyttelyä, joka minulle oli elämys. Gallen-Kallelan museossa oli esillä Mon cher ami – Henry de Vallombreuse, ystävä Pariisista -näyttely.

Tapiolan kirjasto täytti sekin 50 vuotta, ja toi yleisön eteen kirjailijoita ja musiikkiesityksiä. Tapiolan nuoret sinfonikot täytti 45 vuotta, samoin Tapiolan kuoro. Tapiola Sinfonietta sai täyteen kaksi vuosikymmentä ja juhli sitä Hava- sekä Juhlafanfaari-kantaesityksillä. Sellosali järjesti juhlaviikot viiden toimintavuoden kunniaksi.


Claude Monet

Espoon modernin taiteen museo esitteli Claude Monet´n taidetta, puunäyttelyä, kiinalaista teekulttuuria ja Ole Kandelinin maalauksia. Kirjailija ja kuvataiteilija Hannu Väisänen vastasi Saastamoisen säätiön taidekokoelman uudesta ripustuksesta Koiran ja suden välissä. Monet kiinnosti erityisesti siksi, että matkustin kesälomalla ystäviensi kanssa hänen uskomattaman kauniiseen puutarhaansa (Giverny).

Suomen Kellomuseossa oli esillä lasten kelloja Lapsuuden aika -näyttelyssä. Mikki Hiiri juhli 80-vuotista taivaltaan Leikkilinnan näyttelyssä. Mikki Hiiren jatkona oli legopalikoista kertova näyttely.
Espoon kaupunginmuseossa avautui Kylä – keskiaikaa Itämeren rannalla -näyttely, joka perustui arkeologisiin kaivauksiin. Se on saanut paljon kiitosta niin oppilailta kuin opettajiltakin.

Weegeen pihan valtasivat museoajoneuvot kesäkuussa. Mukana oli muun muassa Mannerheimin edustusauto.

Espoolaisteattereiden monipuolisuutta ei voinut artikkelin kirjoittajan mukaan olla huomaamatta. Espoon kaupunginteatteri houkutteli esimerkiksi Waltarin Myöhästyneellä hääyöllä. Kaupunginteatteri kokeili ensi kertaa kesäteatteria, tosin sisätiloissa. Esityksenä oli Histan häät Honkamajalla. Vierailuteattereita kävi runsaasti.
Tanssiteatteri Glims & Gloms esitteli syyskaudella kaksi tanssiteosta: Riittoisa kuu ja Lunta pakaroilla. Pienemmät teatterit antoivat myös parastaan; Masalan nuorisoteatterissa (jonka esityksiä minulla on ollut ilo seurata) esitettiin Isin talviunta, Teatteri Joriinissa Luulosairasta ja Totem-teatterissa Fillarikellarirumpalia. Viimeksi mainitun teatterin modernia ja osin pantomiimin keinoin toteutettua esitystä pidin oikein virkistävänä.

Erityisopettajana olen erityisen iloinen, että Teatteri Totti sai valmiiksi kaikkien aikojen ensimmäisen viittomakielisen oopperanäytelmän Kaarle-kuninkaan metsästys. Unga Teaternin ohjelmistossa olivat Lilla Robinson – Jorden runt på 80 dagar, Kun joku lähtee sekä Joulupukki ja Noitarumpu.

Valtakunnallisilla Lasten ja nuorten teatteripäivillä Oulussa Espoota edusti kolme teatteria: Teatteri Hevosenkenkä, Tanssiteatteri Glims & Gloms sekä Unga Teatern. Kansainvälinen lasten ja nuorten teatterifestivaali Bravo! järjestettiin viidettä kertaa; tapahtumia oli myös Espoossa.

Espoo Ciné tarjosi Tapiolassa dokumentteja, festivaaleilla palkittuja elokuvia ja uutta kotimaista. Kuukauden leffa -sarja toi Louhisaliin draamaa ja Sellosaliin musiikkidokumentteja. Dokkino-elokuvasarja esitti lasten ja nuorten dokumenttielokuvia Sellosalissa ja Espoon kulttuurikeskuksessa. Teemana oli Isoksi yhdessä yössä. Kino Tuomarilan teemaviikolla katsottiin Keski-Espoon alueella kuvattuja elokuvia. Elokuvarintaman kohahduttavin uutinen oli artikkelin mukaan Kino Tapiolan konkurssi.

Espoon kulttuuripalkinnon sai tänä vuonna Tapiola Sinfonietta. Espoon Kulttuuriketju valittiin parhaaksi hallinnollisten innovaatioiden sarjassa; kilpailun järjesti Eurocities-järjestö.

Laulaen menivät voittoon muun muassa Sulasolin Uudenmaan piirin laulukilpailun voittanut espoolaisopiskelijoiden Utu-yhtye ja Kuorotellen-viihdekuoropäivien Soivimmaksi sakiksi valittu Espoon Laulu. Musiikkisektorilla menestyi kitaristi Otto Tolonen, joka voitti espanjalaisen Andres Segovia -kitarakilpailun.

Espoolainen Reima Nevalainen voitti The Art of Basware 2008 -kuvataidekilpailun teoksellaan Vanki ja suihkulähde. Valokuvaaja Tage Strandström sai Esbo svenska kulturföreningin jakaman Pro Cultura Esbo -kulttuuripalkinnon.

Modernin taiteen museo Emma ja Helinä Rautavaaran museo olivat ehdolla Vuoden eurooppalainen museo -kilpailussa. Valinta osui kuitenkin virolaiseen Kumuun. Todella vierailun arvoinen museo!

Vuoden teatteri 2009 -ehdokkaiksi nimettiin Espoon kaupunginteatteri ja Unga Teatern.
Festivaalit olivat musiikkipainotteisia. Keväällä soi April Jazz, Kivenlahti Rock toi musiikin huippunimiä klubeille ja lavoille kesäkuussa. Kylkiäisenä järjestettiin Pikkukivirokki.

Espoon kansanmusiikkiviikkoa eli Juurijuhlaa vietettiin Sellosalissa, Lagstads hembygsgårdissa ja Tapiolan kirkossa. Sellosalissa KuoroEspoo-festivaalilla korostettiin kuorojen yhteisöllisyyttä; kuoromusiikki soi myös Grani KuoroFestillä Kauniaisissa.

Muita tapahtumia olivat Kannusillan teatterisalin Ääni ja vimma, ravintola Basen ja Ratsutorin Base Blues, (kirkkonummelaisen) Masalan koulun Melu-festivaali, Honkamajan Kaamosrock, Alvarin aukion Alwari-rock ja Pikku-Auroran Vasikkarock.
Espoon kulttuurikeskuksessa ja Weegee-talossa vietettiin Cartes Flux -uusmediataidefestivaalia, jossa esiteltiin lyhytfilmejä ja installaatioita.

Kulturen vid ån -tapahtuma toi musiikkia, työpajoja, taikoja ja teatteria sekä 550 ankkaa Espoonjokeen. Finns sommarteater tarjosi Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset -musiikkiteatteriesityksen ruotsiksi.

Video- ja performanssitaiteilija Tomasz Szrama kutsui ihmiset katsomaan maisemaa Kanneltalon galleriaan ja syömään kaksitoista kiloa makeisia. Espoon kulttuurikeskuksessa järjestettiin Suomen ensimmäinen live-looping festivaali. Muumit valtasivat estradeja Pikku-Aurorasta Kannusillan musiikkisaliin. Ohjelmassa oli esimerkiksi näyttelyjä, elokuvia ja yhteislauluja.

Koreografi Eeva Muilu haki ikäihmisiä taideprojektiinsa eli Jossain on jotain -tanssiteokseen. Ihmiset olivat lähtökohtana myös Galleria Aarnissa Inka Niemisen näyttelyssä, tosin muotokuvat oli tehty puusta ja kumista. Ruskaryhmän Mummot-näytelmässä Kalajärven palvelukeskuksessa ikänaiset tarttuivat kuvitteellisiin konekivääreihin ja tekivät laukkuvarkaista ketsuppia ja hakkelusta.(!)

Eli tarjolla oli todella monenlaista ja monipuolista kulttuuria! Artikkeli antoi mukavan kokonaisnäkemyksen Espoon vuoden 2008 tarjonnasta.

Hyvää uutta vuotta!

Puheenaiheena Sofi Oksasen Puhdistus

Sofi Oksasen Puhdistus on jo päässyt sarjakuvaan!

Espoon Vihreiden Naisten kirjallisuuspiiri kokoontuu seuraavan kerran Hösmärinpuiston koulussa (Hösmärinahde 5) tiistaina 27.1. klo 18.30 keskustelemaan Finlandia-palkinnon saaneen Sofi Oksasen teoksesta Puhdistus. Ohjelman alussa rehtori Marjut Tenkanen esittelee Hösmärinpuiston koulua.

Tervetuloa mukaan – ja tuo ystävättäresikin! Espoon Vihreiden Naisten kirjallisuuspiirissä mukana olo ei edellytä Espoon Vihreiden Naisten jäsenyyttä.

Tilaisuuksissamme tarjoillaan reilun kaupan tuotteita. Ilmoittautuminen tarjoilujen järjestämiseksi 23.1. mennessä: teresia.volotinen(at)kolumbus.fi

Joulusinapin tarinaa

Valmistan jo toista joulusinappisatsia. Tästä sinapista on vuosien varrella syntynyt varsinaine perhetraditio, ja sinappi tunnetaan "Volotisen joulusinappina".

Sinappi on kylläkin aivan toisen suvun sinappi, ja kerron mielelläni tämän tarinan, koska se tekee sinapistamme entistä herkullisemman. Sain sen ohjeen miesopiskelijalta, joka opiskeli kanssani yhtaikaa erityisopettajaksi Joensuun Yliopistossa. Keräsimme varoja Gruusiaan tehtävää opintomatkaa varten, ja järjestimme myyjäiset. Epämääräisesti viilipurkkeihin pakattu sinappi ei oikein käynyt kaupaksi, ja ostin alennettuun hintaan purkillisen vahvaa sinappia, joka oli valmistettu vanhan venäläisen ohjeen mukaan. Se oli perheeni mielestä TODELLA HYVÄÄ! Niinpä pyysin ohjetta, mutta sinapin tekijä empi, koska se oli heidän suvussaan kulkenut ohje. No, koska olimme kumpikin myös kirjallisuuden opiskelijoita, pystyin vetoamaan myös siihen, miten tärkeää minulle olisi saada kirjallinen sinappiohje, sillä sinapintekijän isä oli kuuluisa kirjailija, Simo Puupponen eli Aapeli. Itse kutsumme tätä herkkua "puupposeksi".

"Lahjat peittyy kääröihin"

Nyt on mukava pakkailla pikku lahjoja erilaisiin kääröihin. Tämä lahjapaperi on aivan ihana keräilyharvinaisuus: Seitsemän veljestä -lahjapaperia! Sitä ja kaikenlaista muuta Seitsemän veljeksen legendaariseen kuvitukseen liittyvää on esillä Espoon Tarvaspäässä, Akseli Gallen-Kallelan museon näyttelyssä!
Suosittelen ihailtavaksi!

Vaikuttava Joulupatja!

Karamzinin koulussa kokoonnuimme henkilökunnan yhteiseen kahvitilaisuuteen. Huomenna lauantainahan me opettajat vielä olemme töissä. Rehtori siteerasi kiitospuheessaan Heli Laaksosen runon mainioita ajatuksia. Piti oikein googlata teksti ja laittaa se tänne muidenkin jouluiloksi!

Joulupatja eli ohje kummottos viätetä hiano joulu:

Joulupatja o mu omakeksimä perinne, mink mää tahtoissin lanseerat niil ihmisil, ketkä tahto viättä lepojoulu.

Joulupatja tehrä nii, et jouluaattoaamun sänkyst raahata patja keskel olohuane lattia peittoines tyynyines päivines. Ympärs asetella ruakka (mitä ei ol itte tehty vaa myyjäisist ostettu taik jonku ahkeran jouluihmisen laittama), namei ja uussi kirjoi ja mitä muit paketei onka sattunu saama.

Siäl peito al sit maatta uuttevuatte saak, käännetä välil kirja sivui taik kylkke ja ojenella kätt kohren konvehtei. Viarai ei saa tul käymä, eikä itte kuulu käyrä missä.

Ei ol väli onk yksinäine, pariline taik perheline – joulupatja o joustava ratkaisu. Ko siit nousse, o niin kyllästyny makkamisse ja niin täys tyäntouhu ja toiminna ilo, et sitä riittä pitkäl kevässe." - Heli Laaksonen, Sanamaija

Viestit kauden 2009-2012 monikulttuuriasiain neuvottelukunnalle

Espoon monikulttuuriasiain neuvottelukunta, jonka jäsenenä olen ollut tällä kaudella, nosti esille seuraavat asiat, joita se pitää tarkeinä sekä ohjelmatyössä että tulevan neuvottelukunnan työskentelyssä:


· kansalaisjärjestöjen roolista keskusteltava - miten
täydentävät kaupungin toimintoja ja missä foorumeissa tästä neuvotellaan
paikallisesti

· vuorovaikutuksen, kontaktien lisääminen maahanmuuttajien ja
kantaväestön välille (esim. järjestöjen avulla), kotoutuminen muutakin
kuin työllistymistä

· myös helpotettava töihin pääsyä, koska työelämässä kotoutuu -
työvoimaa tuodaan ulkomailta, saatava myös täällä jo olevat töihin,
yhteyshenkilö työnantajan ja työnhakijan välille

· resurssit henkilökohtaiseen ohjaukseen mm. työvoimatoimistossa

· töiden kielitasovaatimusta madallettava, mutta vähimmäistaso
oltava

· neuvonta sekä oikeudellinen ja henkinen tuki rasismin ja
syrjinnän kokeneille

· toimenpiteiden ja palveluiden tehokkuutta ja vaikuttavuutta
seurattava - valtio mukaan mittaamis- ja arviointityöhön

· ongelmat ja haasteet esille

· espoolaiset yritykset mukaan ohjelmaan, yritysten
monikulttuurisuuskoulutus

· kansainvälisten opiskelijoiden asema ja kiinnittyminen
yhteiskuntaan (oleskelulupa on opiskelun ajaksi, jatko-oleskeluluvat
monimutkaisempia)

· uskontodialogin edistäminen - uskontokeskustelu luonnolliseksi
osaksi arkea

· nuorille kokoontumispaikkoja ja yleensäkin yhteisöllisiä
tiloja

· uutta tutkimustietoa, mm. Liisa Kososen vietnamilaisten
nuorten hyvinvointia käsittelevän väitöskirjan esittely

· MOVE-tapahtuma isommalla panostuksella

· laajapohjainen neuvottelukunta tarpeen, jotta saadaan arjen
näkemykset ja kokemukset keskusteluun = neuvottelukunnan päätehtävä on
keskustelu ja tarpeiden esittäminen eteenpäin


MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN JÄSENET 2007-2008
Tilanne 2.12.2008

Luottamushenkilöjäsenet Varajäsenet
Mari Nevalainen (Kok.), puheenjohtaja Nur Mohamed (Kok.)
Mika Helander (SDP), varapuheenjohtaja Kaveh Mirfakhraei (SDP)
Teresia Volotinen (Vihr.) Irma Soiniemi (Vihr.)
Lasse Hoffman (Rkp) Östen Sjöholm (Rkp)
Päivi Käri-Zein (Kesk.) Ljudmila Paajanen (Kesk.)
Soile Järvelä (Vas.) Merja Jokela (Vas.)
Jouko Pirttimäki (Sit.) Tuomo Ahola (Sit.)
Godwin Ikegwuonu (KD) Jyrki Halonen (KD)

Yhteisöjen asiantuntijajäsenet Varajäsenet
Roosa Åkerlund / Espoon romaniyhdistys Paula Åkerlund
Sirkka Wiman / Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Päivi Saari
Juha-Pekka Rissanen / Espoon seurakuntayhtymä
Anna Isiguzo / Espoon työvoimatoimisto Marja Suominen
Teemu Kuusisto / Espoon Viittomakieliset ry
Shimelles Tenaw / Helsingin ortodoksinen seurakunta
Ali Mohamud Ali / Iftin Seura ry Mohamud Abshir Abdulkadir
Ilir Avdiu / Albanien yhdistys Kosova ry Afrim Salihi
Melissa Hardén / Otaniemen kehitys Oy
Natalia Kozlova / Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto ry (FARO ry)
Sari Vuorinen / Espoon poliisi
Vesa Kukkamaa / Suomen Punainen Risti
Tan Nguyen / Vietnamilaiset opiskelijat ry Phong Huynh

Kaupungin asiantuntijajäsenet Varajäsenet
Outi Ervasti / Keskushallinto Kari Ruoho
Tarja Lang / Sivistystoimi Jaro Uosukainen
Raija Övermark / Sivistystoimi Leena Kuru
Katri Rannisto / Sosiaali- ja terveystoimi Marja Dahl
Kaisu Junnila / Tekninen ja ympäristötoimi


Esittelijät Varajäsenet
Riitta Hurme / Sivistystoimi Irene Surakka
Katri Rannisto / Sosiaali- ja terveystoimi Marja Dahl

Sihteeri Varajäsen
Liisa Kosonen / Sosiaali- ja terveystoimi Leena Oksanen

Lapsiperheiden hyvinvointia edistämässä

Espoon Essissä eli intrassa on artikkeli hankkeesta, jossa olen mukana.

Päivähoidon, perhe- ja sosiaalipalvelujen ja suomenkielisen opetuksen yhteisessä Verkostot lapsen siirtymävaiheissa - hankkeessa on keskitytty vahvistamaan 5-8 -vuotiaiden lasten ja heidän vanhempiensa osallisuutta lastensa päivähoidon ja koulun arjessa. Lisäksi on luotu mahdollisuuksia vanhempien keskinäiseen vertaistukeen ja kiinnitetty huomiota lapsiperhepalveluissa toimivien työntekijöiden väliseen sujuvaan yhteistyöhön.

Verkoston vahvistuminen

Verkostot lapsen siirtymävaiheissa -hanke on toiminut vuosina 2007–2008. Se on jatkoa Perhekeskus kumppanina -hankkeelle (2005–2007), jossa perhekeskustoimintatapaa kehitettiin ja juurrutettiin sosiaali- ja terveystoimen sisällä. Verkostot lapsen siirtymävaiheissa -hanke laajensi perhekeskustoimintatapaa yli hallintokuntarajojen, suomenkielisen opetuksen tulosyksikköön.

– Pyrkimyksenä on ollut rakentaa ja vahvistaa kasvatuskumppanuuden toimintatavan mukaista yhteistyötä vanhempien ja toimijoiden välillä lapsen siirtyessä varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja kouluun. Hankkeessa on kuvattu myös lapsen asiakirjat, jotka siirtyvät lapsen mukana toimijalta toiselle, kertoo projektipäällikkö Sari-Nina Kaidesoja.
– Hankkeessa on tehty näkyväksi laaja-alainen alueellinen yhteistyö, joka on kuvattu vuosikellon muodossa. Vuosikello sisältää lapsen siirtymäpalaverit, osallistavat vanhempainillat, koulutulokkaiden tapahtumat, varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen arviointikeskustelut, vanhempaintapaamiset, terveystapaamiset sekä seurakunnan, iltapäivätoimijoiden ja vanhempainyhdistysten tapahtumat perheille, jatkaa Kaidesoja.
Tavoitteena on vanhempien ja eri toimijoiden keskinäisen verkoston vahvistaminen. Monissa paikoissa tässä onkin onnistuttu. Uusia toimintatapoja kehittämällä on päästy vanhempien keskinäisen vertaistuen ja turvallisuudentunteen vahvistumiseen, esimerkiksi silloin, kun lapsi siirtyy päiväkotihenkilökunnan kanssa solmittujen kiinteiden suhteiden parista kouluun, jossa opettajan ja vanhempien välinen yhteistyö on erilaista kuin päiväkodissa. Lisäksi isiä on sitoutettu enemmän osaksi lapsen kouluarkea.

Hallintorajat ylittävät pilottiryhmät hankkeen toteuttajina

Hanketta toteutettiin pilottiryhmissä. Pilotteina toimivat yhteensä 5 koulua ja 7 päiväkotia Espoon keskuksen, Espoonlahden ja Leppävaaran alueilta. Ryhmät koostuivat koulun rehtorista ja opettajista, oppilashuoltoryhmän jäsenistä, päiväkodin johtajasta, lastentarhanopettajista, esiopettajasta, terveydenhoitajista, iltapäivätoiminnan järjestäjästä, seurakunnasta edustajasta sekä vanhempainyhdistyksen jäsenistä. Pilottiryhmissä kehitettiin ja kokeiltiin hyviä käytänteitä ja luotiin uusia toimintamalleja. Karamzinin koulu ja Puutarhurin päiväkoti olivat yhtenä pilottiryhmänä mukana hankkeessa.

Karamzinin koulun ja Puutarhurin päiväkodin hedelmällinen yhteistyö

Karamzinin koulun erityisopettaja Teresia Volotinen ja Puutarhurin päiväkodin lastentarhanopettaja Seija Nurminen kertovat, että päiväkodin ja koulun välisen tiiviimmän yhteistyön kautta saatiin mm. turhaa byrokratiaa kitkettyä pois. Hankkeen rukkasryhmissä toimi pilottialueiden työntekijöitä, joiden toimesta syntyi perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön materiaalia.

– Vuorovaikutteiset vanhempainillat saivat erinomaista palautetta, kertoo Volotinen.
Hankkeen aikana kokeiltujen vanhempainiltojen ohjelman mukaan vanhemmat kokoontuvat ryhmä-/luokkakohtaisesti keskustelemaan opettajan että muiden vanhempien kanssa. Vanhemmat pohtivat pienissä ryhmissä yhteisiä kysymyksiä. Oppilashuoltoryhmän jäsenet kiertävät luokissa keskustelemassa vanhempien kanssa. Näin tutustutaan luokan muihin vanhempiin, opettajaan sekä päiväkodin ja koulun muuhun henkilökuntaan. Joskus vanhempainiltoihin on saanut tuoda lapset mukana, mikä on taannut sen, että molemmat vanhemmat ovat päässeet osallistumaan.
Lisäksi on perustettu vanhempainryhmiä, esimerkiksi isä-lapsi -salibandyryhmiä, jotka kokoontuvat itsenäisesti ilman koulun toimijoita.
– He ideoivat ja kehittävät myös kunnan toimijoiden ja vanhempien välistä toimintaa, mainitsee Karamzinin koulun rehtori Jouni Hörkkö, ja iloitsee, että vanhemmilta on saatu hienoja ideoita.
Hörkkö on jäsenenä isätyöryhmässä, jonka avulla vahvistetaan isien osallistumista lastensa päiväkoti- ja kouluarkeen.

Esiopetus tapahtuu siirtymävaiheessa

Esiopettaja Helena Heinonen jakaa muiden karamzinilaisten mielipiteen hankkeen tarpeellisuudesta. Hän tosin mainitsee, että yhteistyö Puutarhurin päiväkodin kanssa on aina ollut sujuvaa. Yhteistyöhön on kuitenkin hankkeen myötä saatu uusia toimintatapoja ja suhteesta on muodostunut oikein hyvä. Kaikkialla ei yhteistyö välttämättä ole yhtä sujuvaa, joten hankkeessa kehitetyt hyvät käytännöt tulevat tarpeeseen.
Hörkkö, Volotinen, Nurminen ja Heinonen ovat yhtä mieltä siitä, että hankkeen käytännönläheiset menetelmät ovat olleet oikea ratkaisu; ideoita on saatu testattua arjessa, ja ne on voitu ottaa pysyvästi käyttöön. Esiopetus tapahtuu tärkeässä siirtymävaiheessa, joten muun muassa sitä on tarkasteltu pilottiryhmissä.
Espoossa annetaan esiopetusta niin päivähoidon kuin peruskoulun puolella. Tiedon siirtymiseen päiväkodista kouluun vaikuttaa se missä paikassa esiopetusta annetaan. Tähän on haluttu tehdä muutos Karamzinin koululla.
– Käyn fyysisesti keskustelemassa siellä, mistä lapset esiopetukseen tulevat, sanoo esiopettaja Heinonen ja jatkaa, että joidenkin lasten kohdalla tästä on erityistä hyötyä. Niin vanhemmat kuin yhteistyökumppanit ovat suhtautuneet hyvin uuteen käytäntöön.

Uusien toimintatapojen juurruttaminen

Karamzinin koulun ja Puutarhurin päiväkodin sekä muiden pilottiryhmien kehittämiä uusia toimintatapoja on tarkoitus laajentaa Espoon muihin päiväkoteihin ja kouluihin mm. tuutoroimalla. Muita juurruttamisen keinoja ovat yhteiset koulutukset ja toimintaohjeiden muutokset sekä lapsen asiakirjoihin liittyvä kehittämistoiminta.
Verkostot lapsen siirtymävaiheissa -hankkeen keskeisenä sisältönä on ollut kasvatuskumppanuuden sekä eri yhteistyömuotojen ja rakenteiden luominen ja kehittäminen. Yhteistyöllä on haluttu varmistaa lapsen kasvatuksellinen ja opetuksellinen jatkumo yhteistyössä vanhempien, varhaiskasvatuksen, opetustoimen, terveydenhoidon ja muiden toimijoiden kanssa.

Menestyvät maahanmuuttajanaiset

Eilen olin Espoon monikultturiasiain neuvottelukunnan vuoden viimeisessä kokouksessa. Edellisessä kokouksessa käsiteltiin teemaa Naiset - menestyvät maahanmuuttajanaiset, naisten ja tyttöjen lukutaitokampanja.

Menestyvät maahanmuuttajanaiset

Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen johtaja Ismo Söderling esitteli Marja Tiilikaisen tutkimusta koskien työelämässä menestyneitä maahanmuuttajanaisia.

Menestystä tukevia tekijöitä olivat
· vahva sosioekonominen tausta
· korkea koulutustaso
· hyvä tai erittäin hyvä suomen kielen taito
· Suomeen tultu suhteellisen nuorina
· verkostot, satunnainen "hyvän ihmisen" kohtaaminen
· henkilökohtaiset ominaisuudet: oman onnensa seppiä
· suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakenteelliset edut:
edullinen päivähoito, ilmainen koulutus
· suomalaisen naisen asema esimerkkinä: kahden työssäkäyvän
palkansaajan malli, suomalaisen työssäkäyvän naisen malli, sukupuolten
välinen tasa-arvo

Menestystä haittaavia tekijöitä olivat
· akateemisesti koulutettujen, omassa maassaan korkeassa
asemassa olleiden tippuminen työttömyyteen
· aikaisempaa koulutusta tai kokemusta ei arvosteta,
erilaisuutta pelätään
· suomen kieli koettiin ongelmaksi, mm. työpaikan vaihtoa
rajoittavaksi: erityisesti parempaa kirjoittamistaitoa kaivattiin
· työnantajilla korkeat suomen kielen osaamisvaatimukset ennen
työhön ottamista, mutta naisilla kielitaito oli karttunut usein juuri
työssä ja työkavereiden kanssa
· etninen hierarkia: suomalaisten suhtautuminen tummaihoisiin,
venäläisiin ja aasialaisiin erityisen torjuvaa
· puhetta rasismista ja syrjinnästä kuitenkin melko vähän
· ei varaa virheisiin: osoitettava oma pätevyys ja ahkeruus
moninkertaisesti, haavoittuvaisuus työntekijänä

Menestymiseen liittyviä tekijöitä
· Uramenestys ei ole vain vertikaalista, vaan myös
horisontaalista, monitaitoisuutta edellyttävää ja lisäävää
· Työssä ja työyhteisössä viihtyminen
· Perheen ja uran yhteensovittamisen tärkeys ja niiden toisiaan
tukeva ominaisuus

Keskeiset johtopäätökset
· työn rooli kotoutumiselle ja Suomeen jäämiselle on keskeinen,
myös puolisoina Suomeen tulleilla naisilla
· suomen kieli "sudenkuoppa"
· mahdollisuus suomen kielen opiskeluun ja kielitaidon
parantamiseen työn ohessa, jopa työajalla tärkeä
· työllistymisen ei tulisi rajata pois mahdollisuutta esim.
kotoutumiskoulutukseen kuuluviin ilmaiskursseihin
· suomen kielen osaamisvaatimukset eri työtehtävissä?
· englannin kielen käyttömahdollisuus työssä ja palveluissa
· korkeasti koulutettujen, motivoituneiden muuttajien päästävä
nykyistä nopeammin kiinni työelämään
· neuvonnan tehostaminen työvoimatoimistoissa
· tutkintojen rinnastamisen helpottaminen
· työnantajien asenteisiin vaikuttaminen
· ajattelutavan muutosta tarvitaan työyhteisöjen, työkulttuurin
ja yhdenvertaisuuden kehittämiseksi
· maahanmuuttajat ovat resurssi
· täydellisyyttä tavoittelemalla suljetaan pois päteviä
työntekijöitä
· jo maassa olevien maahanmuuttajanaisten ja -miesten
tavoittaminen ja työllistäminen

Luetaan yhdessä -kampanja

Ulla Salonen, Zonta-naisten ja Unifemin Luetaan yhdessä -kampanjan kampanjapäällikkö ja Raija Kalimo Espoo-Kauniainen Zonta-kerhosta kertoivat vuosi sitten alkaneesta ja ensi vuoden vielä jatkuvasta "Luetaan yhdessä" -kampanjasta. Kampanjan missio on löytää ne maahanmuuttajanaiset, jotka ovat pudonneet koulutuksen ulkopuolelle tai
joiden kielitaito ei ole riittävä arkielämässä selviytymiseen.

Toimintaa on 20 paikkakunnalla ja Espoossa kolmessa monikulttuurisessa toimintakeskuksessa: Espoon keskuksen Veturissa, Leppävaaran Almassa ja Matinkylän laiturissa. Vapaaehtoiset opettavat naisille suomen kieltä ja luku- ja kirjoitustaitoa, yhteensä viidessä ryhmässä, kaksi tuntia kerralla, ja yleensä kerran viikossa. Lapsia saa olla mukana. Oppilaita riittää (yhteensä 65), opettajista taas on pulaa (nyt on 9 -15). Toimintakeskukset ovat hoitaneet tiedotuksen. Puutetta on naisen arkea kuvaavasta suomen kielen materiaalista (mm. "Eila ja Ossi" on soveltuva).

Keskustelussa tuli esille, että

· NUMAn opetusmateriaalia voisi käyttää (15 - 25 -vuotiaille),
tarvitaan motivoivaa materiaalia, jossa välittyy äitien arvostus,
eivätkä he joudu lasten asemaan
· avoimen varhaiskasvatuksen mahdollisuuksia käyttöön - samalla
yhteys kantaväestöön, esim. äitien ryhmä ja lapsille askartelua
· teemoja, esim. ruuanlaitto, tiettyä sanastoa
· opiskelijoiden ohjausta yhteistyössä työväenopiston kanssa
· opittava sanoja ensin, sitten lukemaan
· naisissa piilevää osaamista
Lisätietoa: www.luetaanyhdessa.fi

Muuta:

Jenni Lemercier maahanmuuttajapalveluista esitteli pääkaupunkiseudun
kehittämishankkeen Espoon osuuden, Naisten kotopolku -hankkeen, jonka
tavoitteena on tehdä pakolaisina hiljattain Espooseen tulleet äidit
näkyviksi:

· äidit; nuoret äidit, monilapsiset perheet, yksinhuoltajat
· luku- ja kirjoitustaidottomuus, heikko koulutus
· kotona lapsiaan hoitavat äidit jäävät helposti palveluiden
ulkopuolelle ja heidän kiinnittymisensä yhteiskuntaan viivästyy
· toimintaympäristön niukkuus
· alun "herkkyysvaihe" hyödynnettävä

Joukossa on 84 yli 17-vuotiasta naista, joista 24 ovat luku- ja kirjoitustaidottomia tai heillä on heikko koulutustausta. Näillä naisilla on yhteensä 84 lasta, joten äidin koulutustausta vaikuttaa hyvin moneen lapseen.

Naisten aktivoimiseksi tarvitaan toiminnallisia pari kertaa viikossa kokoontuvia suomen kielen kursseja, joiden aikana lastenhoito on järjestetty.

Anne Rasskasov työväenopistosta kertoi, että syksyllä 2008 on ollut Leppävaaran Almassa hitaasti etenevien suomen kielen kurssi, ja samanlainen pidetään Matinkylän Laiturissa keväällä 2009. Keväällä 2009 tulee opetushallituksen opetussetelikurssi hakuun. Suunnitteilla on syksyksi 2009 täysviikkoinen kurssi.

Äiti voi osallistua 9 kertaa kuukaudessa kerhotoimintaan menettämättä kotihoidontukea.

Työvoimatoimisto järjestää työvoimapoliittisia lukutaitokursseja.

Keskusteltiin myös oman äidinkielen tukemisesta. Päivähoidossa luetaan lapsille omakielisiä satuja ja loruja. Vanhemmille menee tiedote koskien oman äidinkielen tukemista kotona.

Sovittiin, että päivähoito, maahanmuuttajapalvelut ja työväenopisto jatkavat yhteistyön suunnittelua koskien äitien suomen kielen opetusta ja lasten hoitoa.

Kaksi luokkaa evakkoon ilkivallan vuoksi

Karamzinin koulun kahdessa luokkahuoneeessa ilmeni torstaina 20.11.08 vesivahinko. Vettä tuli kyseisiin luokkiin katon läpi. Paikalle hälytettiin välittömästi kiinteistönhoidosta vastaavat henkilöt ja korjaustyöhön ryhdyttiin heti. Kun kuulin ongelmasta, luulin että syysmyrsky olisi repinyt koulumme kattoa ja vahingot olisivat sen syytä. Höpö höpö!

Ongelma johtuu ilkivallasta. Katolla olevaan sadevesikaivoon on väkisin työnnetty puukappale, joka on aiheuttanut liitoksen irtoamisen putkessa. Irronneesta saumasta vesi pääsi rakenteisiin ja tuli luokkahuoneisiin. Joku on siis vasiten kiivennyt katolle mukanaan puukappale! Asiasta onkin ilmoitettu poliisille, joka ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.

Nuoria ja lapsia on aikaisemmin kiipeillyt koulun katolle. Rehtorimme pyysi oppilaiden huoltajia keskustelemaan vakavasti lastensa kanssa siitä, mitä vaaroja katolle meno aiheuttaa. Suurin huoli on luvattomasti katolla liikkuvan oppilaan loukkaantuminen. Tämä ongelma osoittaa lisäksi, että opetusjärjestelyjä joudutaan muuttamaan ja myös taloudelliset haitat saattavat olla mittavia.

Taas peräänkuuluttaisin yhteisvastuullisuutta. Jos ohikulkijat näkevät lapsia luvattomissa puuhissa, pitäisi uskaltaa puuttua asiaan: puhutella ilkivallan tekijöitä, ottaa yhteyttä heidän koteihinsa tai poliisiin.

Kotimaisten kielten tutkimuksen alasajoa vastaan

Opetusministeriö esittää, että uuden tuottavuusohjelman myötä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (Kotuksesta) vähennetään vuosien 2012 - 2015 aikana 22 henkilötyövuotta. Jo käynnissä olevan tuottavuusohjelman vähennykset mukaan lukien Kotuksen henkilöstöstä vähennetään kolmannes vajaassa kymmenessä vuodessa. Tämä vaurioittaa Kotuksen toimintaa vakavasti.


Kotuksen toimiin kuuluu nyt mm.

- korkealaatuisten sanakirjojen laatiminen

- kielenhuolto, kielineuvonta ja -koulutus

- kielentutkimus ja suomalaisten kieliyhteisöjen kehityksen seuraaminen

- kieliaineistojen koostaminen ja tarjonta kieliyhteisön jäsenille ja
kielentutkijoille

- kielellisten arkistojen ylläpito ja niiden käytön tukeminen

- suomen kielen ja sen sukukielten ja kulttuurin tieteellisen
erikoiskirjaston ylläpito.


Kotuksen tarjoamia palveluja tarvitsevat mm. kirjoittamisen ammattilaiset, kielentutkijat, opettajat, kääntäjät ja monet kielestä kiinnostuneet kansalaiset. Kotuksen asiantuntemusta tarvitaan mm. viranomais- ja lakikielen kehittämisessä. On selvää, että suunniteltujen leikkausten jälkeen nämä tarpeet jäävät suurelta osin
täyttämättä.

Espoon Vihreät Naiset Soukanpohjan kartanossa

Espoon Vihreät naiset viettivät kirjan ja viinin iltaa Soukanpohjan kartanossa 4.11.
Tässä illan kuvasatoa:

Kartanon vintillä saimme tutustua museohuoneisiin

Juhlapöydässä pidettiin osallistujien ja heidän lempikirjojensa esittelykierros

Kirjallisuuspiirin vetäjä vetäytyi tutkimaan kirjahyllyä


Emäntämme Mervan aarrearkku oli täynnä mielenkiintoista luettavaa!

Kyllä me voimme!

Positiivarit tarjoavat ajatusten aamiaisia. Tässä eräs mieliinpainuva, joka julkistettiin Obaman vaalivoiton selvittyä:


Kun me hengitämme, me samalla toivomme.
Ja missä kohtaamme kyynisyyttä ja epäilyjä
sekä ihmisiä jotka sanovat: me emme voi;
silloin me vastaamme sillä ajattomalla uskolla,
joka kiteyttää ihmisten todellisen suuruuden:
Kyllä Me Voimme.
-Barack Obama

KoKoEspoo ry vetoaa

Tämä viesti on tarkoitettu heti välitettäväksi kaikille koulun vanhemmille ja muille aikuisille.

Espoo haluaa talousarviossaan vuodelle 2009 leikata perusopetuksen resursseja. Suunnnitellut leikkaukset tuntiresurssiin ja avustajamääriin kajoavat suoraan opetustoiminnan ytimeen. Leikkaukset vaarantavat lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oppimisen, lisäävät syrjäytymisvaaraa ja altistavat opettajat uupumiselle.

Tähän ei emme voi suostua!

Alueellinen vanhempainyhdistys KoKoEspoo ry vetoaa kaikkiin oppilaiden vanhempiin: käykää heti allekirjoittamassa säästöjä vastustava adressi osoitteessa


http://www.adressit.com/ei_perusopetuksen_leikkauksille" target="_blank">http://www.adressit.com/ei_perusopetuksen_leikkauksille


Välitä tämä viesti kiireesti eteenpäin kaikille mahdollisille tahoille!

Espoon vihreiden kuntavaaliäänet

Tässä Espoon vihreiden ehdokaskohtaiset äänimäärät vuoden 2008 kuntavaaleissa.
Valtuustoon valitut tummennettu ja varavaltuutetut kursivoitu.

Kasvi Jyrki 1995
Karimäki Johanna 997
Elo Tiina 944
Pursula Tiina 823
Hertell Sirpa 562
Rastimo Kaisa 524
Lampi Veera 522
Knaapila Nina 459
Kuronen Matti 451
Aropaltio Kirsi 414
Matikka Marjo 358
Helander Hannele 325
Mikkola Merva 309
Raudasoja Satu 294
Joensuu Marjut 268
Hopsu Inka 248
Myllärniemi Jyrki 242
Ojanen Maija 235
Aarrekivi Pia 223
Binder Tesi 221
Peura Markus 210
Järvisalo Hanna 203

Merikoski Hannele 198
Hagerlund Tony 198
Korkala Sirkka-Liisa 193
Suomalainen Sami 184
Rinta Niko 182
Leppänen Teemu 176
Kytö Juhani 174
Stambej Ville 173
Malme Juhana 173
Kyrölä Kimmo 164
Korpela Johanna 162
Volotinen Teresia 161
Tenkanen Marjut 160
Liesirova Eeva 159
Saraste Taru 159
Levänen Mika 151
Aromaa Eekku 146
Hannula Markku 138
Juntunen Elina 133
Tuominen Tiia 129
Väre Marjo 129
Kelo Pirkko 126
Lahti Timo 117
Vuori Mirjami 115
Siirala Maisa 113
Yusuf Said 109
Le Clech Rodolphe 106
Lempiäinen Pekka 96
Siitonen Jaan 96
Arponen Ville 93
Haikarainen Kalle 91
Inkala Arto 90
Karlsson Kaius 88
Tarnanen Niilo 87
Huovila Mikko 87
Lindroos Sirkka 84
Sipilä Heidi 84
Puhakka Tiina 84
Meronen Teemu 82
Raita-Ruponen Raili 80
Lindy Camilla 71
Ruohonen Merja 71
Karnijoki Jussi 70
Lindholm Sirpa 68
Ranne Kirsi 66
Pitkänen Tuure 65
Järvisalo Kaj 65
Kainulainen Antti 63
Kylli Janne 62
Ilvessalmi Tomi 62
Simola-Erholtz Eeva 62
Väisänen Ari 60
Fellman Olavi 59
Lindroos Marjut 58
Horttana Tommi 55
Soinsaari Tanja 53
Räisänen Juhani 53
Inkinen Maria 53
Koskelin Kirsi 52
Simovaara Jyrki 52
Tiippana Hanna 52
Mannila Anna 50
Ahonen Perttu 49
Inomaa Eeva-Helena 48
Rahikainen Esko 45
Salo Mikael 42
Niska-Virta Johannes 41
Ervola Pirjo 39
Härmä Olli 39
Lindholm Jarmo 38
Korhonen Visa 37
Aitkoski Eero 31
Virtanen Sami 27
Saarikoski Marjut 25
Lahtinen-Mäkelä Timo 24
Järvi Iia 23
Palsbo Ursula 19
Storlund Vivan 16

Äänimäärä uusiksi!

Alustavassa kuntavaalitulosten laskennassa olin saanut 160 ääntä. Nyt olen saanut vielä yhden äänen, eli tarkistuslaskennan jälkeen äänimääräni on 161.

Jossain lehdessä oli artikkeli siitä, että numerot 1 ja 7 ovat vähän tulkinnallisia numeroita äänestystilanteessa. Seiskaan suositellaan poikkiviivan tekoa, mutta nykyisen kouluopetuksen mukaan siinä ei ole tuota poikkiviivaa. Ja ykkönen on milloin pelkkä viiva, milloin väkäsellä varustettu, jolloin numero 1 tai 7 voi joissain tilanteissa olla tulkinnanvarainen.

Joillakin tutuilla oli äänimäärä yhden äänen verran noussut tai laskenut, joten tällainen ei liene mitenkään outoa. Sen sijaan sähköisen äänestyksen takuuvarmuus osittautui fiaskoksi. Meneeköhän sähköinen äänestäminen kokeilukunnissa uusinnaksi?

Kiitos vielä kerran kaikille, jotka äänestitte minua!

Kirjan ja viinin ilta

Espoon Vihreiden Naisten kirjallisuuspiirin

Kirjan ja viinin ilta
tiistaina 4.11. klo 19.00

Merva Mikkolan luona Soukanpohjan kartanossa, Espoonlahdentie 14.

Tuo mukanasi mielikirjasi, jota voit vilauttaa esittelykierroksella. Keksi kirjasta myös jokin ”aasinsilta” viiniin, koska tarkoituksemme on tässä illassa tutustua toisiimme ja nauttia viiniä. Alkoholitonkin vaihtoehto on toki tarjolla.

Viimekertaisista kirjamaistiaisista on kuvia osoitteessa: www.vihreatnaiset.fi/espoo

Uudetkin Espoon Vihreiden Naisten kirjallisuuspiiristä kiinnostuneet naiset ovat tervetulleita joukkoomme!

Ilmoittautuminen 30.10. mennessä teresia.volotinen@kolumbus.fi

Tervetuloa!

Espoon Vihreät Naiset

Kielitaito on menestymisen ja kotoutumisen onnistumisen edellytys

Vierailin viime vuonna bangladeshiläisessä koulussa

Osallistuin tänään Espoon monikultturiasiain neuvottelukunnan kokoukseseen, jonka tämänkertaisena aiheena oli maahanmuuttajanaiset. Väestöliiton tutkija Ismo Söderling esitteli menestyneistä maahanmuuttajanaisista tehtyä tutkimusta. Kaiken onnistumisen perustana on se, että maahanmuuttaja oppii suomen kielen. Se herätti vilkasta keskustelua.

Seuraavaksi UNIFEMin ja Zonta-järjestön edustajat esittelivät Luetaan yhdessä -kampanjaa. (www.luetaanyhdessa.fi) Olen itsekin Unifemin rivijäsen, ja innostuin tukemaan lukemiskampanjaa ostamalla yhdistysten myyntituotteita, heijastimia. Luetaan yhdessä -kampanjan päämärä on auttaa näiden heijastimien myyntivoitolla etenkin lukutaidoltaan ja suomenkielen taidoiltaan aivan alussa olevia maahanmuuttajanaisia ja -tyttöjä. Yhdistykset pyrkivät tällä tavoin auttamaan heitä pääsemään paremmin sisälle suomalaiseen yhteiskuntaan. Opettajina ja ohjaajina toimivat vapaaehtoiset henkilöt. Oli hienoa kuulla tästä toiminnasta!

Tällaisen illan jälkeen tuntuu erityisen oudolta lukea kriittisiä näkemyksiä siitä, että osallistun naisjärjestön toimintaan. Se antaa kuitenkin sisua ja tsemppiä!

Laitan tähän vielä Vihreiden seitsemän teesiä maahanmuutosta:

1. Kansalaisuuden saamista helpotettava
2. Kaikille tulijoille oikeus kielikoulutukseen
3. Aktiivista kotouttamispolitiikkaa
4. Kuntien työntekijöille koulutusta
5. Sosiaalisesti sekoittavaan asuntopolitiikkaan
6. Monikulttuurisia kouluja tuettava
7. Anonyymiä työnhakua kokeiltava kunnissa
   

Kiitos äänestäjilleni!

Rohkeutta on vaikuttaminen äänestämällä!

Kuntavaalien alustava ääntenlaskenta on valmistunut. Ennakkoäänestyksessä äänioikeuttaan käytti 35 116 espoolaista ja varsinaisena äänestyspäivänä 78 571 espoolaista. Espoon äänestysprosentiksi muodostui 62,5 %, mikä tarkoittaa 3,3 prosenttiyksikön nousua vuoden 2004 vaaleihin verrattuna.

Kuntavaaleissa me vihreät siis pärjäsimme hienosti. Saimme kaupungissamme 17 950 ääntä, mikä on enemmän kuin koskaan ennen Espoossa. Nousimme kaupunkimme toiseksi suurimmaksi puolueeksi!

Espoon Vihreiden uudet valtuutetut (*uusi):

Kasvi, Jyrki , tekniikan tohtori, kansanedustaja

Karimäki, Johanna, diplomi-insinööri, kansanedustaja

*Elo, Tiina, MMM, varavaltuutettu

*Pursula, Tiina , diplomi-insinööri, ympäristöasiantuntija

Hertell, Sirpa, pääsihteeri, kaupunginvaltuutettu

*Rastimo, Kaisa, elokuvaohjaaja

*Lampi, Veera, HuK, opiskelija

Knaapila, Nina, metsänhoitaja, forstmästare, Account Manager

Kuronen, Matti, diplomi-insinööri, hankekehityspäällikkö

Aropaltio, Kirsi, teatteritaiteen maisteri, teatterinjohtaja

*Matikka, Marjo, opintosihteeri, yrittäjä

Oma äänisaaliini on 160 ääntä, jolla pääsen vaikuttamaan lautakuntatasolla.

Vihreä vastuullisuus kasvattaa parempia palveluja ja tasa-arvoa!
Iloinen oppiminen kunniaan!

Varhaisen tuen ja toimivamman joukkoliikenteen puolesta!


Sydämelliset kiitokset kaikille äänestäjilleni!

Rohkeutta on vaikuttaminen paremman huomisen puolesta!

Tänään on päivä, jolloin aamu-uninen saa yhden tunnin lisäaikaa ja aamuvirkku huomaa saaneensa taas yhden mukavan aamutunnin itselleen! Ajallisesti siirrymme tunnin taaksepäin, talviaikaan. Mutta tärkein tämän päivän asia on se, että tänään saa taas vaikuttaa äänestämällä kuntavaaleissa klo 9 - 20. Toivottavasti äänestystulos merkitsee askelta eteenpäin eikä taaksepäin!

Vaalikampanjani on loppusuoralla. Esitteet on jaettu ja esiintymiset hoidettu. Tänään ilmestyi viimeinen Espoon vihreiden kuntavaaliyhteismainos Helsingin Sanomissa. Vihreiden kuntavaalikampanja on saanut runsaasti huomiota. Omalta osaltani työ, joskaan ei siis enää kampanjointi, jatkuu vielä alueen 99 vaalilautakunnan (ääntenlaskussa ja vaaliavustajana toimimisessa jäävättynä) jäsenenä. Illalla on vielä Espoon vihreiden vaalivalvojaiset.

Vaikka sää on sateinen ja myrskyisä, kannattaa rohkeasti käyttää kansalaisoikeuttaan ja käydä äänestämässä. Jokainen ääni vihreille vaikuttaa! Valtuustopaikkojen lisäksi kokonaisäänimäärä ratkaisee kuinka paljon paikkoja vihreät saavat lautakuntiin. Äänestämällä varmistat ehdokkaallesi vähintään lautakuntapaikan!

Minun pääsyni vaikuttajaksi on siis kiinni äänestäjistä! Jos haluat edistää vihreää vastuullisuutta, parempia palveluja ja tasa-arvoa, anna äänesi minulle! Äänestysnumeroni on 97.

Vihreät Omenan lavalla

Keskustelimme Isossa Omenassa päivähoitopalveluista, Sallamaari haastattelee. Vasemmalla puolellani Tony Hagerlund ja oikealla Marjo Väre.

AIKATAULU

9.00 Houkutteleva Espoo
9.30 Miltä nuorten maailma näyttää?
10.00 Päivähoito
10.30 Ilmastomuutoksen torjunta
11.15 Viheralueet ja kaavoitus
11.30 Joukkoliikenne ja ruuhkamaksut
12.00 Nuoret ja mielenterveys
13.00 Palvelut ja päivähoito (olen tässä osiossa keskustelijana)
kunta- alias, 2 + 2 ehdokasta kilpailee (vedän tätä leikkiä)
13.30 Espoon talous ja ensi vuoden budjetti
14.00 Rakentaminen ja energiansäästö
14.15 Linux ja vapaat ohjelmistot 14.30 Nuoret mukaan päätöksentekoon?
15.00 Maahanmuuttajat Espoossa
kunta- alias, 2 + 2 ehdokasta kilpailee (vedän tätä leikkiä)
15.30 Tasa-arvo: työ-, mies- vai ilmastokysymys?
15.45 Houkutteleva ja ilmastoystävällinen Espoo?
16.00 Palvelut ja vanhukset
kunta- alias, 2 + 2 ehdokasta kilpailee (vedän tätä leikkiä)
16.30 Espoo perustulon kokeilukunnaksi?
kunta- alias, 2 + 2 ehdokasta kilpailee (vedän tätä leikkiä)
17.00 Mikä on maahanmuuttajien tilanne Espoossa?
17.30 Mielenterveyspalvelut

Hyvän kaupungin määritelmä

Moninkonpuron varressa voi istuskella ja ihailla veden virtaamista


Tänään oli mukava lueskella Helsingin Sanomista alakertaa, jossa oli hienoja ajatuksia kuntavaaleissa eniten esiin tulleesta teemasta: ympäristöstä. Kestävää kehitystä tulee tarkastella sekä taloudellisesti, sosiaalisesti, ekologisesti että kultturisesti. Sosiologi Pasi Mäenpään mukaan hyvässä kaupungissa lapsi voi kulkea ja keksiä, mikä hänestä tulee isona - ja tulla sellaiseksi. Se oli hyvin sanottu!

Mukavaa tsemppausta!

Viime päivinä olen saanut monta yhteydenottoa. Suurin osa niistä on ollut kannustavia. On ollut sukulaisia, tuttuja tai tuntemattomia, vuosien takaisia työkavereita, nykyisten ja entisten oppilaiden vanhempia, nimettöminä esiintyviä, kauppakeskuksessa tai vaaliteltoilla juttelemaan tulevia mukavia ihmisiä. Joskus myös kriittisiä. On tuntunut mukavalta kuulla ihmisten kuulumisia ja kannustuksia vaalityössä tai yleensä vain keskustella asioista.

Joku on nähnyt kuvani vaalimainoksessa, joku taas tulee luokseni, koska minulla on vihreiden huomioliivi. Joku on nähnyt pussukan, jossa teksitnä tasa-arvovaalit.fi. "Taneltako sait kassiin?", hän kysyi. Hänen kaverinsa kysyi, kuka on Tane. Tane on tietysti tasa-arvoasiain neuvottelukunta. Joku on nähnyt myös laukkuni, jossa on amerikkalisten naiskirjailijoiden kasvoja. Joku haluaa keskustella koulusta, toinen taas työllisyydestä tai energiapolitiikasta, ja kestovaipoista tai naisten matalapalkka-asioista. Maahanmuuttoasioista on tullut myös monta kysymystä.

Keskustelu ja kannustus tuntuu mukavalta! Minusta tuntuu, että vihreiden aatteet ovat suosiossa. Vaalipäivänä se nähdään!

Ennakkoäänestys päättyi

Espoonjoki

Kuntavaalien nyt päättynyt ennakkoäänestys on sujunut vilkkaammin kuin neljä vuotta sitten. Alkuillan tietojen mukaan ennakkoäänestys on sujunut vilkkaammin kuin neljä vuotta sitten eli ainakin 975 000 kansalaista on äänestänyt ennakkoon. Vuoden 2004 kuntavaaleissa ennakkoon annettiin 940 000 ääntä.

Ennakkoäänten osuus kaikista annettavista äänistä on useissa viime vaaleissa ollut 40 prosentin tuntumassa. Jos varsinainen vaalipäivä on yhtä vilkas kuin edellisissä kuntavaaleissa, vaalien äänestysaktiivisuus saattaa lähestyä 60:tä prosenttia. Se olisi hienoa, koska vuoden 2004 kuntavaalien äänestysprosentti oli 58,6.

Tervetuloa kahville ja pullalle!

KASVATUKSEN JA OPETUKSEN KUNTAVAALITAPAHTUMA
21.10. klo 17 - 19

OAJ:n Espoon ja Kauniaisten opettajien paikallisyhdistys järjestää Leppävaaran Sellossa Robert´s Coffeessa kuntavaaleissa ehdokkaina olevien jäsentensä ja kansalaisten tapaamisen tiistaina 21.10. klo 17 - 19.

Jaossa 250 kahvi- ja pullalipuketta. Paikalla eri puolueiden opettajataustaisia (OAJ:n EKPY:n) kuntavaaliehdokkaita.

Tervetuloa kahville ja pullalle sekä keskustelemaan vaaliteemoistani!

Teresia Volotinen

Espoon Vihreät

97

Vaalikeskustelua

Vaaliesitteeni on painettu uusiopaperille.

Vaalimainonta herättää huomiota. Äänestäjät ovat ottaneet puhelimitse tai sähköpostise yhteyttä.

Sain sähköpostiini tällaisen viestin:

Vihreiden edustajana kannatat myös ns. vihreitä arvoja (tai sitten olet väärässä puolueessa). Siitä huolimatta käytät vaalimainonnassa paperijätettä lisääviä mainoslehtisiä, jotka vielä ystävällisesti toimitetaan postilaatikosta sisään toisten vaivoiksi. Sivuhuomiona käytetty paperinlaatu ei ole edes kierrätettyä.

Mikä on kantanne tähän ristiriitaan teoissanne ja idelogiassanne?

Teidän,
Espoolainen Äänestäjä



Vastasin siihen näin:

Hyvä nimimerkki espoolainen äänestäjä!
Mainostaminen vaaleissa on tärkeä tapa viestittää arvoista, kaikkea tietoa ei voida välittää vain sähköisesti. Olet oikeassa, että monenlaiset vaalimainokset ovat paperin haaskausta.
Oma vaaliesitteeni on valmistettu uusiopaperista. Olen pahoillani, jos sinulle on syntynyt sen kierrättämisestä vaivaa.

Kiitän kommentistasi ja kiinnostuksesta vihreisiin arvoihin, joskin tässä asiassa on aivan turhaa piiloutua nimiimerkin taakse!
Yhteistyöterveisin
Teresia Volotinen

Vihreää vaalitsemppiä Tapiolassa ja kauppakeskus Sellossa

Vihreää naisenergiaa Tapiolan vaaliteltalla torstaina. Kuvassa kanssani kuntavaaliehdokkaat Tiina Elo ja Marjut Joensuu.

Kauppakeskus Sellossa oli lauantaina vihreä väri voimakkaasti esillä. Sellon lavalla käytiin kouluun liittyvää keskustelua vihreiden saavutuksista. Minua haastattelee Sallamaari Repo ja vasemmalla puolellani kuntavaaliehdokas Pekka Lempiäinen ja oikealla puolellani koululautakunnassa vaikuttava ehdokas Marjo Matikka.

Olin lisäksi itse silloin tällöin Sellon lavalla leikkimielisen kuntavaali-Aliaksen vetäjänä. Hauskaa oli!

Toivottavasti äänestysintoa riittää! Ja toivon tietysti erityisesti hyvää menestystä kaikille vihreille!

Vuoden 2004 kunnallisvaaleissa Espoon äänestysaktiivisuus nousi maan keskiarvon yläpuolelle. Äänestysaktiivisuus oli Espoossa 59,2 prosenttia, kun se koko maassa oli 58,6 prosenttia.

Espoolaiset naiset äänestivät viimeksi hieman aktiivisemmin kuin espoolaiset miehet. Äänestämässä kävi äänioikeutetuista naisista 60,6 prosenttia ja äänioikeutetuista miehistä 57,6 prosenttia. Suurin äänestysprosentti (72,8 %) oli Olarinpuisto-Päiväkehrän äänestysalueella ja pienin (42,2 %) Sokinvuori-Kirstinmäen äänestysalueella.

Me kaikki synnymme vapaina - Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus

Joulukuussa 60 vuotta täyttävä YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus sisältää tärkeän viestin: riippumatta siitä, keitä olemme ja missä asumme, meillä on oikeuksia, joita ei voi ottaa meiltä pois. Me kaikki synnymme vapaina -lastenkirjan 30 artiklaa on muokattu ihmisoikeuksien julistuksen tekstistä. Ne antavat lapselle selkeän käsityksen julistuksen hengestä ja sisällöstä. Kansainvälinen huippukuvittajien joukko on antanut tekstille kauniin ja monipuolisen visuaalisen ilmeen. Kirjan kannen on tehnyt Peter Sis, kuvittaja jonka vaikuttavaa esityistä kuuntelin syyskuussa IBBYn kansanivälisessä kongressissa.

Suomessa Lasten Keskuksen kustantama kirja julkaistaan yhtäaikaisesti 22 maassa ja kaikki sen tekijänpalkkiot ohjataan Amnesty Internationalin toimintaan. Suomenkielisen laitoksen alkusanat ovat kirjoittaneet Eija Ahvo ja Timo Parvela.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 10.12.1948. Vaikka se on muodoltaan julistus eikä valtiosopimus, sillä katsotaan olevan valtioita velvoittavia vaikutuksia. Se edustaa myös tavanomaiseksi kansainväliseksi oikeudeksi muodostunutta katsomusta siitä, kuinka ihmisoikeudet velvoittavat kaikkia valtioita riippumatta yksittäisten sopimusten ratifioinnista eli vahvistamisesta kansallisella tasolla.

Tässä siis mainio oikeudenmukaisuutta edistävä kirja lasten ja aikuisten yhteisiin hetkiin.

Lisää vastuullisuutta lasten ja nuorten hyvinvointityöhön

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on todella tärkeää. Näen sen päivittäin erityisopettajan työssäni. Puhun kuntavaalikampanjassani vihreästä vastuullisuudesta.

Mitä tarkoitan? Tässä vastaus:

Suomi on sitoutunut sekä kansallisessa lainsäädännössään että kansainvälisissä sopimuksissa ryhtyvänsä kaikkiin tarpeellisiin lainsäädäntö- ja hallintotoimiin lasten hyvinvoinnin takaamiseksi. Suomen perustuslaissa on kiinnitetty erityistä huomiota lasten perusoikeuksiin ja heidän hyvinvointinsa edistämiseen. Kuntalain mukaan kunnan päätehtävä on kansalaisten hyvinvoinnin edistäminen alueellaan. Nykyisin edellytetään, että kunnissa tehtäisiin kansalaisen hyvinvointisuunnitelma, jossa lasten ja nuorten hyvinvointi olisi sen tärkein osa. Lasten ja nuorten hyvinvointi kytkeytyy suoraan perheiden hyvinvointiin. Pelkkä suunniteman teko on byrokratiaa. Se ei riitä!

Uuden lastensuojelulain mukaan kunnan on edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä. Opetuslainsäädäntö (mukaan lukien opetussuunnitelmat) edellyttää, että opetuksen on edistettävä oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Sekä lastensuojelulaissa että kansanterveyslaissa nousee monessa kohdin esiin lasten ja nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Nuorisolaki velvoittaa kunnat nuorten kuulemiseen heitä koskevissa asioissa. Nuorisolaissa on säädetty myös valtakunnallisesta lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta, joka antaa hyvän pohjan hyvinvointisuunnitelman laatimiselle. Laatiminen vaatii tekoja!


Poikkihallinnollinen yhteistyö on avain vaikuttavaan ja tehokkaaseen hyvinvointityöhön. Erityisopettajan työn ehkä rasittavin asia on huomata jatkuvia puutteita yli hallinnollisten rajojen käytävässä yhteistyössä. Häviäjänä on aina avun tarpeessa oleva lapsi tai nuori. Miksi?

Käytännössä lasten ja nuorten hyvinvointityö on edelleen hyvin pirstaloitunutta ja byrokraattistakin, vaikka sosiaali-, terveys- ja sivistyssektorin lainsäädäntö velvoittaakin viranomaiset keskinäiseen yhteistyöhön. Kaikkien toimijoiden – niin julkisen kuin yksityisenkin – suunnitelmallisella yhteistyöllä voidaan parantaa merkittävästi toiminnan vaikuttavuutta ja tämäkin tieto on tärkeä: kustannustehokkuutta. Tämän vuoksi haluan tähdentää, että pelkällä suunnitelmien laatimisvimmalla ja resurssien lisäämisellä ei välttämättä tapahdu edistystä!

Mitä sitten pitäisi tehdä? Poikkihallinnollinen työskentelykulttuuri edellyttää uudenlaista ja ennakkoluulotonta ajattelu- ja toimintatapaa, sitoutumista ja vastuullisuutta. Yhteistoiminnan on oltava suunnitelmallista. Lähtökohtana tulee olla elämänkaariajattelu: lapsen kehitystä tuetaan jo ennen syntymää ja vauvasta alkaen aikuisuuteen asti. Yhteiskunnan eri toimijoiden tulee tehdä saumatonta yhteistyötä ja ennaltaehkäistävä tehokkaasti ongelmien syntymistä sekä edistettävä hyvinvointia. Päivähoidon jo koulun olisi hyvä olla saman hallintokunnan alaisuudessa. Tietojen panttamiskulttuurista on päästävä eroon! Lasten vanhemmat ovat tärkeässä asemassa: hehän ovat lapsensa parhaat asiantuntijat ja he ovat tärkeässä avainasemassa. Heidän mukanaolonsa auttaa myös yhteistyön voimaan ja parhaan mahdollisen varhaisen avun ja tuen onnistumiseen. Onneksi minulla on tästä hyviä kokemuksia!

Kuntavaaleissa voi vaikuttaa äänestämällä. Ehdokas voi tehdä vaikutuksen äänestäjään. Äänestäjä voi vaikuttaa valinnoillaan. Tänään on ensimmäinen ennakkoäänestyspäivä! Rohkeutta on vaikuttaa valinnoillaan! Vaikuttavaa päivää!

Vihreiden naisten voimaa

Tänä syksynä kunnissa käydään tasa-arvovaalit! Kuntien päätökseteolla vaikutetaan jokaisen elämään, olimmepa sitten tyttöjä tai poikia, naisia tai miehiä. Vihreillä Naisilla on kunnallisvaaleissa 230 sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen sitoutunutta ehdokasta eri puolilla Suomea. Äänestä Vihreää Naista ja anna äänesi kuulua tasa-arvon puolesta!

Tuokiokuvia

Vihreiden Naisten vaalikampanjan avajaisista, jossa me, Espoon Vihreiden Naisten puheenjohtaja Marjut Joensuu ja minä, kyseisen yhdistyksen sihteeri, kannustimme toinen toisiamme. Kuntavaalit ovat myös tasa-arvovaalit!

Helsinkiläinen vai espoolainen?

Mäkkylän asema (lähde:Wikepedia)

Tänään piti tulla Helsingin Sanomien välissä Espoon Vihreiden vaalilehti, Lehtivihreä.
EI TULLUT!

Ei tullut minulle eikä muillekaan lähiseudun asukkaille, koska asumme Mäkkylässä, ja postinumeromme on 00370 Helsinki. Joudumme jatkuvasti tämän seikan vuoksi selittelemään tai selvittelmään. Asumme Espoossa, maksamme veromme Espooseen, olemme espoolaisia.

PAITSI POSTINUMEROLTAMME.

Kaiken lisäksi olemme todella eriarvoisia, jos haluamme käyttää bussia tai junaa asioidaksemme postissa (Valintatalossa). Joudumme näet maksamaan tuosta yhdestä pysäkinvälistä seutumaksun! Aiemmin Mäkkylä oli ykkösvyöhykettä sekä Helsinkiin että Espoon keskukseen päin matkatessa. E-juna pysähtyy kaikilla muilla Espoon asemilla paitsi Mäkkylässä. Me joudamme vaihtamaan junaa Leppävaarassa, jos haluamme matkustaa esim. Kiloon.


Olisi paljon helpompaa asioida Sellon postissa.
Olisi mukavaa, että E-juna pysähtyisi kaikille Espoon juna-asemilla.

Esimerkiksi HOK-Elannon vaaleissa kotikaupungikseni ilmoitettiin aluksi Helsinki. Olisi siis todella mukavaa, jos postinumerokin kertoisi espoolasuuteni!

Mitä hyvää peruskoulussa verrattuna oppikouluun?

Tämä Petaksessa talon seinään maalattu mainoskuva tuo mieleen nostalgisia makuelämyksiä!

Luin tällaisen viestin:
Hei vaan, mitä ihmettä on tapahtunut armaassa kotomaassamme, kun kouluissa voidaan niin huonosti, on hallinta- ja hallinto-ongelmia. Itse olen käynyt 1000 (siis tuhannen) oppilaan 9-vuotisen tyttölyseon. En kokenut silloin, enkä koe nytkään, ettei minua olisi yksilönä otettu huomioon. Opetus oli monipuolista, mm. neljä vierasta kieltä, taidehistoria oli oma oppiaineensa jne. Kolmisen vuotta sitten oli koulumme 125-vuotisjuhla, jossa oli mukava tavata vanhoja opettajia ja koulukavereita, n. 40 vuoden jälkeenkin tunsimme toisemme. Usein on sattunut maailmalla asuessamme ja matkaillessa, että tutun näköinen ihminen onkin saman Tipulan tyttöjä. Se siitä suureen kouluun "hukkumisesta".

Vastasin siihen näin:

Sinä olet käynyt "segregoivaa" oppikoulua, josta kaikki huonosti käyttäytyvät tai oppimisongelmaiset on voitu poistaa erottamalla koulusta tai jättämällä luokalle. Vain kaikki koulujärjestelmän kannalta "mukavat" jäivät! Minkä tahansa opparin käyneet tuntevat suurta yhteenkuuluvuutta, ja muistelevat noita lempattujakin. Ainakin me hertsikalaiset, joita oli minun kouluaikanani noin 800.

Minusta nykyinen peruskoulujärjestelmä on tietysti parempi, mutta ainakin ala-asteella olisi mukavampaa, jos koulun oppilasmäärä ei olisi liian suuri. Työpaikallani, ala-asteen koulussa, on n. 500 oppilasta, joka on mielestäni aika paljon, sanoisinko maksimi. Kannatan siis pienempiä, esim. kaksisarjaisia kouluja (tarkoittaa siis kahta rinnakkaisluokkaa), kun työpaikallani on täällä hetkellä alkuopetuksessa 4 rinnakkaisluokkaa ja muuten (3 - 6 -luokilla) kolme.

Nykyisin koulussamme ei ole erityisluokkia, mutta oppijoiden joukko on hyvin heterogeeninen, on siis taitavia ja vähemmän taitavia. Monella, jolla on ongelmia, on integraatiopäätös joko käytös- tai oppimisvaikeuksien vuoksi. Se tarkoittaa sitä, että he ovat saaneet jatkaa omassa lähikoulussaan ja tavallisella luokalla. Pidän sitä hyvänä ratkaisuna, mutta resursseja saisi olla enemmän!

Tilanne on siis peruslähtökohdiltaan aivan toinen kuin entisajan oppikouluissa, jossa pääsykokeilla valittiin neljännen luokan jälkeen"parhaimmisto" oppilaaksi ja annettiin vielä myöhemmin kenkää "väärille valinnoille". Ja joissakin kouluissa, kuten sinun "tipulassasi", eroteltiin vielä sukupuolenkin perusteella! Miksi muuten poikakouluja ei koskaan kutsuttu "kukkoloiksi"?

Sähköpostihuumoria: Tiedätkö mitä on ITTVH?

Sain äskettäin eräältä tuttavalta tällaisen sähköpostihuumoria sisätävän viestin:

Jos olet ihmetellyt, miksi pyörit usein kuin väkkärä, vastaus tulee tässä:
Vähän aikaa sitten havaittiin, että nuorena vaivannut ADHD on muuttunut ilmiöksi nimeltä ITTVH - Iän Tuoma Tarkkaavaisuuden Vajaus Häiriö.

Naisilla oireet alkavat huomattavasti miehiä aikaisemmin, joten tarkkana sisaret! Näin se ilmenee: Päätän pestä autoni. Lähtiessäni kohti autotallia huomaan postia eteisen pöydällä. Päätän selata postin läpi ennen kuin menen pesemään autoa.

Tarkistan myös puhelimen vieressä olevat postiin menevät kutsukortit. Laitan autonavaimet pöydälle ja rypistän roskapostin roskakoriin, joka on pöydän alla. Silloin huomaan roskakorin olevan täynnä. Niinpä päätän laittaa kutsut takaisin pöydälle ja käydä tyhjentämässä roskakorin.

Mutta sitten tajusinkin, että kun kerran olen viemässä roskia ulos ja roskalaatikko sattuu olemaan lähellä postilaatikkoa, voin aivan hyvin laittaa kutsuihin ensin postimerkit ja viedä ne samalla laatikkoon. Otan postimerkkikuoren esiin ja huomaan, että jäljellä on vain yksi postimerkki.

Lisää postimerkkejä on pöytälaatikossa työhuoneessani, joten lähden kohti työpöytääni, jonka päällä huomaan kokistölkin, jota olin ollut juomassa. Jotta en merkkejä etsiessäni kaataisi kokista pitkin pöytää, siirrän sitä hieman syrjään.

Huomaan, että kokis on alkanut hieman lämmetä ja päätän viedä sen jääkaappiin.

Matkalla jääkapille huomaan ikkunalla kukan, joka kaipaa pikaista kastelua. Lasken kokiksen ikkunalaudalle ja huomaan lukulasini, joita olen etsinyt koko aamun. Ajattelen, että on varminta viedä lasit työpöydälleni heti sen jälkeen kun olen kastellut kukan Lasken lasit takaisin ikkunalaudalle ja menen täyttämään kastelukannua kun siinä samassa huomaan TVn kaukosäätimen. Joku on jättänyt sen keittiön pöydälle.

Tajuan, että illalla katsellessani telkkaria tarvitsen kaukosäädintä, mutta todennäköisesti en muista, että se on keittiön pöydällä, joten päätän viedä sen oikealle paikalleen kunhan vain ensin kastelen kukat. Kaadan vähän vettä kukalle, mutta suurin osa läiskyy lattialle. Joten, laitan kaukosäätimen takaisin keittiön pöydälle ja haen pyyhkeitä, joilla kuivaan läikyttämäni veden. Matkalla liinavaatekaapille yritän muistaa mitä olin tekemässä.

Päivän lopuksi: autoa ei ole pesty, kutsuja ei ole postitettu, roskista ei ole tyhjennetty, lämmin kokis on edelleen ikkunalaudalla, kukkia ei ole kasteltu, postimerkkejä on edelleen vain yksi, en löydä television kaukosäädintä saatikka lasejani, enkä muista minne olen laittanut autonavaimet.

Miettiessäni, miksi mitään hommaa ei ole hoidettu tänään, olen todella hämmentynyt, sillä olen ollut kiireinen koko päivän ja olen todella väsynyt. Ymmärrän, että tämä on vakava ongelma ja aion hankkia apua, mutta ensin tarkastan sähköpostini..... Tee minulle palvelus, jookos? Lähetä tämä viesti eteenpäin kaikille tutuillesi, sillä minä en muista keille tämä on lähetetty.

ÄLÄ NAURA! Jos et vielä tunnistanut tästä itseäsi niin voit olla varma, että sekin päivä tulee... ehkä nopeammin kuin arvaatkaan! VANHENEMINEN ON PAKOLLISTA, AIKUISTUMINEN ON VAPAAEHTOISTA, ITSELLEEN NAURAMINEN ON TERAPEUTTISTA!!!

Espoosta ilmastonsuojelun edelläkävijä

Kunnat ovat ilmastonmuutoksen torjumisessa avainasemassa. Vihreät julkistivat 7.10 ilmastoreforminsa, jossa listataan 12 konkreettista, paikallisesti toteutettavaa ratkaisua ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Kunnat päättävät, millaisia toimintoja sijoitetaan ja minne sekä miten toimintojen välillä voi liikkua. Kunnat vaikuttavat siihen, kuinka paljon rakennukset kuluttavat energiaa ja millä ne lämmitetään. Kunnista riippuu osittain sekin, kuinka houkuttelevan vaihtoehdon joukkoliikenne tarjoaa autoilulle.

ESPOOSTA TEHTÄVÄ ENERGIAPIHI

Kuntien energiankäyttöä voidaan tehostaa olennaisesti uudella teknologialla, fiksulla suunnittelulla ja kunnon opastuksella. Tavoitteeksi tulee asettaa energiankulutuksen vähentäminen vähintään prosentin vuodessa.Vihreiden mielestä katuvalaistuksessa ja liikennevaloissa on siirryttävä huipputehokkaaseen leditekniikkaan. Kunnan omistamissa asuintaloissa on siirryttävä asuntokohtaiseen veden kulutuksen mittaukseen ja sähkön kulutuksen reaaliaikaiseen seurantaan.

KEVYESTÄ LIIKENTEESTÄ HOUKUTTELEVAMPAA
Kevyestä liikenteestä on tehtävä Espoossa houkutteleva vaihtoehto. Kolmannes automatkoista on alle kolmen kilometrin mittaisia. Näistä ison osan voisi tehdä jalan tai pyörällä, jos kevyen liikenteen olosuhteita parannetaan määrätietoisesti. Kevyen liikenteen vetovoiman parantaminen tulee asettaa kunnissa liikennepolitiikan ykköstavoitteeksi.Vihreät katsovat, että kuntiin on rakennettava kattava pyöräteiden ja -parkkien verkko. Keskukset on suunniteltava kävelypainotteisiksi ja kaupungeissa on lisättävä kävelykatuja.

ILMASTOA SÄÄSTÄVÄÄ RUOKATARJONTAA LISÄTTÄVÄ ESPOOSSA
Merkittävä osa ilmastopäästöistä tulee ruoan, erityisesti lihan ja maitotuotteiden tuotannosta. Vihreiden mielestä päiväkodeissa, kouluissa ja sairaaloissa tulee ottaa käyttöön yksi kasvisruokapäivä viikossa. Kunnan keittiöissä tulee suosia luomu- ja mahdollisuuksien mukaan myös lähiruokaa.

Vihreät ilmastolinjaukset verkossa: www.vihreat.fi/ilmastoreformi

Verkostot lapsen tukena

Verkostot lapsen siirtymävaiheissa -kehittämishankkeessa kannustetaan vanhempia yhteistyöhön lapsen elämän tärkeiden toimijoiden kanssa. Vanhemmat saavat mahdollisuuden tutustua toisiinsa sekä jakaa kokemuksia samassa elämäntilanteessa olevien vanhempien kanssa. Lisäksi vanhemmilla on mahdollisuus vaikuttaa yhteistyökäytäntöihin neuvolan, päiväkodin ja koulun kanssa. Tänään olin idearyhmässä, joka kehittää koulutulokkaiden vanhemmille suunnattua esitettä.

Verkostot lapsen siirtymävaiheissa on espoolainen yhteistyöhanke, jossa on mukana toimijoita lapsen elämän eri alueilta. Hankkeessa edistetään yhteistyötä perheiden, neuvolan, päiväkodin/päivähoidon ja koulun välillä. Mukana on lisäksi seurakuntia, koulujen iltapäivätoiminnan järjestäjiä, erilaisia järjestöjä sekä tietenkin vanhempia. Hankkeen voima on moniammatillisuudessa! Toimin Karamzinin koulun alueella toimivan pilottiryhmän vetäjänä. Pilottialueilta kerättyjen aiheiden pohjalta on muodostettu neljä "rukkasryhmää". Ryhmät on koottu eri pilottiryhmien jäsenistä kiinnostuksen ja asiantuntijuuden mukaan.




Rukkasryhmissä työstettiin tai työstetään neljää osa-aluetta:

1. Olemassa olevien tiedonsiirron käytänteiden dokumentointi
Ryhmän tavoitteena oli rakentaa kaikkien pilottiryhmien yhteinen "malli", jota jokaisella alueella voisi soveltaa omat voimavarat ja vahvuudet huomioon ottaen. Ryhmä kuvaa ja kehittää yhteisiä hyviä työmenetelmiä sekä selkiyttää tiedonkulun toimintatapoja. Tämä oli työläs, mutta antoisa työ!

2. Perheiden kanssa tehtävä yhteistyö
Ryhmässä luotiin yhteinen toimintasuunnitelma "vuosikello", johon kootttiin perheiden ja eri toimijoiden väliset tapahtumat sekä moniammatillisen yhteistyön muut tapaamiset siirtymävaiheissa. Lisäksi kehitettiin uusia ideoita vanhempainiltoihin ja muihin vanhempaintapaamisiin kuten erilaisiin tapahtumiin ja juhliin. Tässä ryhmässä mukana olo antoi paljon uusia ideoita.

3. Videoprojekti
Videoprojektissa tehtiin käsikirjoitus videoon, jossa kuvattiin esikoululaisen tai ekaluokkalaisen kokonainen koulupäivä yhteistyössä aamu- ja iltapäivätoimijoiden kanssa. Video toteutettiin kaikilla halukkailla pilottialueilla, myös Karamzinissa. Tässä ryhmässä oli hienoa saada olla mukana! Videosta tuli hieno - se on näytetty sekä oppilaille että heidän vanhemmilleen. Perjantaina koulussamme videoidaan jälleen, kun ekaluokkalaisia haastatellaan hankkeeseen liittyvistä asioista.

4. Isätoiminta
Isäryhmä kokosi ideoita ja kehitti toimintatapoja, kuinka saada isiä aktivoitumaan mukaan päivähoidon ja koulun arkeen. Tähän minulla ei ollut pääsyä sukupuoleni takia! Mutta odotan innokkaasti mitä mukavaa tässä ryhmässä on kehitetty. Minusta on erittäin tärkeää, että sekä äidit että isät ovat mukana hankkeessa.

EKOAY:n yhteysopettajien koulutus

(Tukholmassa kävin moikkaamassa Astrid Lindgreniä esittävää patsasta.)

(kuvassa Espoon Vihreiden kaupunginvaltuutettu Sirpa Hertell Päättäjävieraiden esityksessä)


Espoon ja Kauniasten opettajien ammattiyhdistys järjesti 3.-5. 10.2008 KOULUTUSSEMINAARIn m/s Mariellalla Viking Linella.

YHTEYSOPETTAJILLE (kuulun itse tähän ryhmään!)
LUOTTAMUSMIEHILLE
VARALUOTTAMUSMIEHILLE
HALLITUKSEN JÄSENILLE JA VARAJÄSENILLE
TOIMIHENKILÖILLE
JAOSTOJEN JÄSENILLE

Risteilylle osallistui myös valtuustoryhmien johtajia ja edustajia. Vihreitä edustivat Sirpa Hertell ja Marjo Matikka, jotka kumpikin sanoivat saaneensa keskusteluista todella paljon hyvää tietoa päätösten tueksi.

Rehtori Martti Hellströmin laatiman muistion mukaan EKOAYn edustajat keskustelivat päättäjien kanssa vanhempien palvelemisesta, koulumenoista, poliittisesta prosessista, oppilaiden pahoinvoinnista, koulunkäyntiavustajista, rehtorien työstä, koulukiinteistöistä ja opettaja-asunnosta. http://www.pedagogiikkaa.blogspot.com/

Itse osallistuin EKOAY:n luottamusmiesten järjestämään koulutukseen, josta sain myös erittäin hyvää tietoa ja tukea kouluni yhteysopettajatyöhön.

Espoon ja Kauniaisten Opettajien Ammattiyhdistyksen sivuilla on myös paikka ammattijärjestömme kuntavaaliehdokkaiden esittelyille:

http://www.kolumbus.fi/ekoay/vaalit2008.html

Kiusaamisen vastustamista ja verkostoitumista

Olin tänään kouluni KiVa-illassa. KiVa tarkoitaa kiusaamisen vastustamista. Vanhempainiltaa veti koulumme KiVa-tiimi ja aihe herätti ajankohtaisuutensa vuoksi paljon keskustelua.

KiVa Koulu on Opetusministeriön rahoittama hanke koulukiusaamisen vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Mukana on Turun Yliopiston psykologian laitos ja Oppimistutkimuksen keskus. KiVa Koulu -toimenpideohjelmat on laadittu erikseen luokka-asteille 1-3, 4-6 ja 7-9. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tehtiin toimenpideohjelma luokka-asteille 4-6 ja toisessa vaiheessa luokka-asteille 1-3 ja 7-9. Koulut toiseen vaiheeseen on valittu syksyllä 2007. Tässä vaiheessa mekin pääsimme mukaan!

Mukaan valitut 78 perusopetusta antavaa koulua edustavat kaikkia Suomen läänejä ja sekä suomen- että ruotsinkielisiä kouluja. Toisessa vaiheessa mukana on lähes 4000 alakoulun ja yli 10000 yläkoulun oppilasta. Ohjelman vaikuttavuuden tutkimiseksi mukana on vastaava määrä nk. kontrollikouluja.
Hieno hanke!

Luokkakohtaisia vanhempainiltoja pidettiin ennen yhteistä 1-3 -luokkalaisten vanhempien KiVaa. Olin Verkostot lasten siirtymävaiheissa -aiheisin illan toisena vetäjänä yhdessä luokanopettajan kanssa. Katsoimme vanhempien kanssa kyseisen luokan oppilaiden arkea kuvaavan videon, jonka suunnitteluryhmässä me opettajat olimme työskennelleet. Nyt on valmisteilla vielä koulutulokkaiden vanhemmille tarkoitettu käsikirja, jonka tekemiseen taas pääsemme mukaan.

Sovimme myös vanhempien ja lasten yhteisestä illasta, jossa tutustumme toisiimme ja maistelemme tokaluokkalaisille sopivia lastenkirjoja.