Julkisuudessa on näkynyt huolestuneita kommentteja toisluokkalaisten iltapäiväkerhotoiminnan alasajosta Espoossa.
Kun säästää pitää, on hyvä etsiä säästökohteita. Tokaluokkalaisten iltapäivätoiminta ei ole lakisääteistä, mutta kun Espoon kaupunki on leikkiin ryhtynyt - se ei enää voi vetäytyä. Eli kun kerran on suostunut järjestämään sitä, ja kaupunki ottanut vastaan valtion tukea, on käsittääkseni asian kanssa jumissa. Ihmetyttää kaupungin virkamiesten tietämättömyys "leikkiin" ryhtymisen säännöistä. Hyvähän on, että ip-toimintaa järkätään, mutta säälittävää on nähdä lapset koulun tiloissa kahdeksasta viiteen. Aika rankka koulupäivä eka- tai tokaluokkalaiselle.
Mikä minua ihmetyttää tässä asiassa myös on se, että ip-toiminta ei ole pysynyt budjetissaan, vaan on ylittynyt rutkasti. Nyt sitten tämän "tuhlailun" vuoksi ja hommaan sitoutumisen vuoksi täytyykin leikata koulumenoista. Se vasta väärin on! Koululaisten ip-toimintaa ylläpitävät yhdistykset ( esim. MLL, kokoomus jne) tai firmat Kissankulman muksut, Tenava-konserni - kaupungin ostopalveluina. Miten budjetit ylittyvät "tosta noin"? Meillä koulupuolella on pakko pysyä budejetissa. Epistä, jos koulujen resursseista leikataan ylittyneen ip-bujetin ja näiden yhdistysten ja firmojen hyväksi.
Suomenkielinen opetuslautakunta on kokouksessaan 16.2.2005 hyväksynyt sekä 13.3.2006 hyväksynyt täsmennykset lakisääteisen koululaisten iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman osana valintaperusteet, joiden perusteella valitaan lapset lakisääteiseen koululaisten iltapäivätoimintaan. Valintaperusteet lukuvuodelle 2009-2010 ovat olleet seuraavat:
1. Lapsia valittaessa lakisääteiseen koululaisten iltapäivätoimintaan tulee 1. luokkien oppilailla olla ensisijainen mahdollisuus saada iltapäivätoimintapaikka.
2. Lapsen kehitykseen ja turvallisuuteen liittyvät tarpeet
- lapsen ja perheen päivittäinen tilanne
- kehitykselliset, lapsen kasvua tukevat tarpeet
- sosiaaliset tarpeet - ottaen huomioon mm. lapsen ja perheen elämäntilanne, muuttuneet olosuhteet tms.
3. Erityistä tukea tarvitsevat. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden sijoittamiseen iltapäivätoimintaan vaikuttavat:
- ryhmän koostumus ja dynamiikka
- toimintojen eriyttämisen ja integroinnin sekä erilaisten toimintamuotojen ja -mallien tarjoamat mahdollisuudet
- palveluntuottajan valmiudet ja palveluresurssit
- sijoitetaan alueellisen/keskitetyn koordinaation avulla
4. Huoltajien iltapäivätoimintapalveluja koskevat toiveet
- ensisijaisuus, toissijaisuus
perjantai 19. helmikuuta 2010
maanantai 15. helmikuuta 2010
Huolestuttavia tietoja helsinkiläiskouluista
Helsingin kaupungin opetusvirasto on lähettänyt noin 50 peruskoululle ja kaikille lukioille ryhmäkirjeen, jossa opetusvirasto pyytää koulujen johtokunnilta lausuntoa palveluverkon kehittämistarpeista, tilojen käytön tehostamisesta ja yhteiskäyttömahdollisuuksista. Aikaa johtokunnille annettiin tähän päivään asti. Käytännössä johtokunnilla on tässä aikataulussa mahdollisuus kertoa lähinnä se, että miksi juuri heidän kouluansa ei tulisi lakkauttaa, kertoo Helsingin Vihreiden Naisten puheenjohtaja Irene Gröhn blogissaan.
Opetusvirasto perustelee koulujen lakkauttamislistaa Gröhnin mukaan lasten määrän vähenemisellä väestöennusteissa. On kuitenkin huomattava, että opetusviraston laskelmat ”väljyydestä” perustuvat siihen, että kaupungin koulujen laskennallista kapasiteettia tarkastellaan +5 % ylitäytön mukaan. Helsingin koulujen kapasiteettia ja ”tarvetta” vähentää oppilaspaikkoja ei tarkastella siis koulujen normaalin täytön mukaan vaan sen mukaan, että koulut on ahdettu todella täyteen. Tämäkö on tavoittelemisen arvoinen tila Helsingin kouluissa? kysyy Irene Gröhn, Helsingin opetuslautakunnan jäsen. Olemmeko me menossa samaan suuntaan Espoossa? (kysyn minä).
0-6 vuotiaiden lasten määrä on nousussa Helsingissä, silti lakkautuslistalla on lähinnä ala-asteita. Listalla on gröhnin mukaan monia ”sijaiskärsijöitä” eli kouluja, joissa on oppilaita tupa täynnä, mutta toisaalla olevan ”väljyyden” vuoksi koulu on joutunut lakkautusuhan alle.
Gröhn toteaa, että jokaisen koulun lakkauttaminen on sosiaalinen, alueellinen ja yhteisöllinen kysymys. Jokainen koulu on työyhteisö, jolla on omat vahvuutensa ja oma paikkansa yhteisössään. Koulu ei ole yhtä kuin seinät, kaupungin sisäinen vuokra, sähkö ja kouluisännän kulut. Jokainen koulu on tärkeä ja sen arvo mitataan siinä, minkälaiset eväät lapsi ja nuori saa tässä yhteiskunnassa toimimiseen. Kaikki tutkimukset osoittavat, että ryhmäkoolla on väliä. Mikäli lasten ja nuorten pahoinvointia halutaan vähentää ja heidän hyvinvointiaan lisätä, on siihen paras lääke yksinkertainen: ryhmäkokojen pienentäminen. Jokaisen koulun tai sen osan lakkauttaminen tarkoittaa käytännössä ryhmäkokojen kasvamista joko vain siinä koulussa tai hyvinkin isolla alueella. Mikä on oppilaiden hyvinvointi, opettajien jaksaminen ja kouluyhteisön vointi sen jälkeen? kysyy Irene Gröhn.
Oleellisinta on kirjaoittajan mukaan pohtia mitä säästöä koulun tai sen osan lakkauttamisesta saadaan ja punnita siitä aiheutuvia haittoja. --. Jos alueelta poistuu koulu, samalla saatetaan käytännössä lakkauttaa myös alueen iltapäiväkerhot, leikkipuisto ja kirjastokin. Näin radikaaleja palvelujen heikentämisiä on punnittava alueellisesti – ei yksittäisen viraston säästönäkökulmasta. Hyvinvointia ei mitata rahassa.
Helsingin opetuslautakunnan jäsenet ovat käyneet tai tulevat käymään kaikissa niissä kouluissa, jotka ovat lakkautusuhan alla (24 kpl). Kouluvierailut ovat osoittautuneet tärkeiksi. Ilman paikan päällä käymistä on kirjoittajan mielestä mahdotonta arvioida koulun tilantarve, mahdollinen väljyys, erityisoppilaiden tilanne jne. Vierailuilla lautakunnan jäsenet ovat tavanneet myös oppilaskunnan ja johtokuntien edustajia, opettajien ja rehtorien lisäksi. Vierailut ovat päättyneet usein toiveeseen: ”tehkää viisaita päätöksiä”.
Entä miten meillä Espoossa?
Olen itse huolissani Espoossa siitä, että tuottavuusohjelman nimissä pakataan koulut ääriään myöten täyteen: esikouluryhmiä koulun tiloihin ja toisaalta taas siirretään viides- ja kuudesluokkalaisina yläkoulujen tiloihin. Toivottavasti huoleni on turha! Toivoisin myös, että suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta vierailisi enemmän kouluilla. En voi esimerkiksi käsittää, että esikouluryhmä väistää toisiin tiloihin koululaisten iltapäiväryhmän alkaessa.
Lautakunta on päättänyt tammikuun kokouksessaan suomenkielisen opetuksen palveluverkon kehittämisen periaatteista, jotka ovat nämä:
Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyy seuraavat periaatteet suomenkielisen opetuksen palveluverkon tehostamiseksi painottaen kuitenkin, että opetus ja opetustilat säilyvät laadukkaana ja monipuolisena:
- Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tiloja ja palveluja suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena. Lähekkäin sijaitsevien peruskoulujen ja päiväkotien peruskorjaushankkeet suunnitellaan yhdessä. Esiopetusta sijoitetaan sekä kouluihin että päiväkoteihin sen mukaan, miten alueellinen palvelutarve edellyttää ja tilat riittävät.
- Lähekkäin sijaitsevia kouluja liitetään yhtenäisen perusopetuksen kouluiksi, jolla on yhteiset tilat, hallinto ja oppilashuolto sekä yhteiset opettajat silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Muut ala- ja yläkoulut tekevät yhteistyötä kehittäen pedagogista koulupolkua ja yhtenevää toimintakulttuuria; näilläkin kouluilla voi olla osaksi yhteisiä tiloja ja opettajia.
- Tarkistetaan eri-ikäisten koulujen tilamitoitus: montako opetusryhmää niihin sopii ottaen huomioon nykyinen toimintatapa, tuntiresurssit ja teknologia. Mahdollinen tilojen väljyys otetaan käyttöön lisäämällä yleisopetusta, painotettua opetusta, esiopetusta, erityisopetuksen tai maahanmuuttajaopetuksen pienryhmiä tai muuta koulutustoimintaa.
- Koulujen tiloja voidaan luovuttaa muille sivistystoimen yksiköille, esimerkiksi työväenopistolle ja varhaiskasvatukselle, mikäli käyttö jatkuu niin pitkään, että tarvittavat muutostyöt ovat taloudellisesti kannattavia. Koulujen tilaväljyyttä hyödynnetään myös käyttämällä tiloja väistötiloina toisen koulun peruskorjauksen aikana.
- Valmistelu Matinkylä Olarin ja Tapiolan oppilasalueiden yhdistämiseksi yhdeksi oppilasalueeksi aloitetaan heti ja päätös asiasta tehdään kouluverkkoselvityksen yhteydessä.
- Koulujen ja päiväkotien kokonaisperuskorjausten järjestys ja aikataulu suunnitellaan 10 vuodeksi ottaen ensisijaiseti huomioon tilojen kunto ja väestöennusteet, mutta myös toimivien sekä kustannustehokkaiden väistötilojen järjestämisen mahdollisuudet.
- Ajoitetaan uusien koulujen valmistuminen siten, että alueella on lapsia riittävästi mutta koulu ei tule heti täyteen. Ennen koulun valmistumista järjestetään opetus väliaikaisissa tiloissa, esimerkiksi toisen koulun tiloja tai siirtokouluja käyttäen.
- Uudet koulutilat otetaan tehokkaasti käyttöön kehittämällä alueen muiden koulujen oppilasrakennetta ja toimintaa, muuttamalla esiopetuksen järjestämistä, luopumalla epätarkoituksenmukaisista tiloista sekä käyttämällä uutta koulua alkuvaiheessa väistötilana peruskorjausten aikana.
- Samassa kiinteistössä toimivien yläkoulun ja lukioiden osalta yläkoulun/lukion oppilasmäärää pienennetään mahdollisuuksien mukaan, jos toisessa koulumuodossa on kasvupaineita.
- Tilojen käyttöä ja riittävyyttä voidaan tasoittaa ja tehostaa siirtämällä luokkia tai luokka-asteita toiseen kouluun väliaikaisesti tai pysyvästi. Tavallisimmin alakoulun täyttyessä voidaan sieltä tarvittaessa siirtää oppilaita tulevaan yläkouluun jo 5. tai 6. luokalle, jos tilaa on. 5. ja 6. luokkalaisten siirtäminen yläkoulun tiloihin voidaan tehdä vasta vaihtoehtotarkastelun jälkeen. Yhtenäisessä perusopetuksessa ei ole rajaa 6. ja 7. luokan välissä.
- Uudistetaan koulujen rakennussuunnitteluohje. Suunnitteluohjeessa kiinnitetään huomiota erityisesti tilojen kustannustehokkaaseen ja monipuoliseen käyttöön sekä kustannustehokkaaseen rakentamiseen.
- Ennen uudiskohteiden ja peruskorjausten hankesuunnittelun aloitusta käydään rajaseudun kuntien kanssa neuvotteluita, jotta varmistetaan hankkeen laajuus ja tarpeellisuus.
Opetusvirasto perustelee koulujen lakkauttamislistaa Gröhnin mukaan lasten määrän vähenemisellä väestöennusteissa. On kuitenkin huomattava, että opetusviraston laskelmat ”väljyydestä” perustuvat siihen, että kaupungin koulujen laskennallista kapasiteettia tarkastellaan +5 % ylitäytön mukaan. Helsingin koulujen kapasiteettia ja ”tarvetta” vähentää oppilaspaikkoja ei tarkastella siis koulujen normaalin täytön mukaan vaan sen mukaan, että koulut on ahdettu todella täyteen. Tämäkö on tavoittelemisen arvoinen tila Helsingin kouluissa? kysyy Irene Gröhn, Helsingin opetuslautakunnan jäsen. Olemmeko me menossa samaan suuntaan Espoossa? (kysyn minä).
0-6 vuotiaiden lasten määrä on nousussa Helsingissä, silti lakkautuslistalla on lähinnä ala-asteita. Listalla on gröhnin mukaan monia ”sijaiskärsijöitä” eli kouluja, joissa on oppilaita tupa täynnä, mutta toisaalla olevan ”väljyyden” vuoksi koulu on joutunut lakkautusuhan alle.
Gröhn toteaa, että jokaisen koulun lakkauttaminen on sosiaalinen, alueellinen ja yhteisöllinen kysymys. Jokainen koulu on työyhteisö, jolla on omat vahvuutensa ja oma paikkansa yhteisössään. Koulu ei ole yhtä kuin seinät, kaupungin sisäinen vuokra, sähkö ja kouluisännän kulut. Jokainen koulu on tärkeä ja sen arvo mitataan siinä, minkälaiset eväät lapsi ja nuori saa tässä yhteiskunnassa toimimiseen. Kaikki tutkimukset osoittavat, että ryhmäkoolla on väliä. Mikäli lasten ja nuorten pahoinvointia halutaan vähentää ja heidän hyvinvointiaan lisätä, on siihen paras lääke yksinkertainen: ryhmäkokojen pienentäminen. Jokaisen koulun tai sen osan lakkauttaminen tarkoittaa käytännössä ryhmäkokojen kasvamista joko vain siinä koulussa tai hyvinkin isolla alueella. Mikä on oppilaiden hyvinvointi, opettajien jaksaminen ja kouluyhteisön vointi sen jälkeen? kysyy Irene Gröhn.
Oleellisinta on kirjaoittajan mukaan pohtia mitä säästöä koulun tai sen osan lakkauttamisesta saadaan ja punnita siitä aiheutuvia haittoja. --. Jos alueelta poistuu koulu, samalla saatetaan käytännössä lakkauttaa myös alueen iltapäiväkerhot, leikkipuisto ja kirjastokin. Näin radikaaleja palvelujen heikentämisiä on punnittava alueellisesti – ei yksittäisen viraston säästönäkökulmasta. Hyvinvointia ei mitata rahassa.
Helsingin opetuslautakunnan jäsenet ovat käyneet tai tulevat käymään kaikissa niissä kouluissa, jotka ovat lakkautusuhan alla (24 kpl). Kouluvierailut ovat osoittautuneet tärkeiksi. Ilman paikan päällä käymistä on kirjoittajan mielestä mahdotonta arvioida koulun tilantarve, mahdollinen väljyys, erityisoppilaiden tilanne jne. Vierailuilla lautakunnan jäsenet ovat tavanneet myös oppilaskunnan ja johtokuntien edustajia, opettajien ja rehtorien lisäksi. Vierailut ovat päättyneet usein toiveeseen: ”tehkää viisaita päätöksiä”.
Entä miten meillä Espoossa?
Olen itse huolissani Espoossa siitä, että tuottavuusohjelman nimissä pakataan koulut ääriään myöten täyteen: esikouluryhmiä koulun tiloihin ja toisaalta taas siirretään viides- ja kuudesluokkalaisina yläkoulujen tiloihin. Toivottavasti huoleni on turha! Toivoisin myös, että suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta vierailisi enemmän kouluilla. En voi esimerkiksi käsittää, että esikouluryhmä väistää toisiin tiloihin koululaisten iltapäiväryhmän alkaessa.
Lautakunta on päättänyt tammikuun kokouksessaan suomenkielisen opetuksen palveluverkon kehittämisen periaatteista, jotka ovat nämä:
Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyy seuraavat periaatteet suomenkielisen opetuksen palveluverkon tehostamiseksi painottaen kuitenkin, että opetus ja opetustilat säilyvät laadukkaana ja monipuolisena:
- Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tiloja ja palveluja suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena. Lähekkäin sijaitsevien peruskoulujen ja päiväkotien peruskorjaushankkeet suunnitellaan yhdessä. Esiopetusta sijoitetaan sekä kouluihin että päiväkoteihin sen mukaan, miten alueellinen palvelutarve edellyttää ja tilat riittävät.
- Lähekkäin sijaitsevia kouluja liitetään yhtenäisen perusopetuksen kouluiksi, jolla on yhteiset tilat, hallinto ja oppilashuolto sekä yhteiset opettajat silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Muut ala- ja yläkoulut tekevät yhteistyötä kehittäen pedagogista koulupolkua ja yhtenevää toimintakulttuuria; näilläkin kouluilla voi olla osaksi yhteisiä tiloja ja opettajia.
- Tarkistetaan eri-ikäisten koulujen tilamitoitus: montako opetusryhmää niihin sopii ottaen huomioon nykyinen toimintatapa, tuntiresurssit ja teknologia. Mahdollinen tilojen väljyys otetaan käyttöön lisäämällä yleisopetusta, painotettua opetusta, esiopetusta, erityisopetuksen tai maahanmuuttajaopetuksen pienryhmiä tai muuta koulutustoimintaa.
- Koulujen tiloja voidaan luovuttaa muille sivistystoimen yksiköille, esimerkiksi työväenopistolle ja varhaiskasvatukselle, mikäli käyttö jatkuu niin pitkään, että tarvittavat muutostyöt ovat taloudellisesti kannattavia. Koulujen tilaväljyyttä hyödynnetään myös käyttämällä tiloja väistötiloina toisen koulun peruskorjauksen aikana.
- Valmistelu Matinkylä Olarin ja Tapiolan oppilasalueiden yhdistämiseksi yhdeksi oppilasalueeksi aloitetaan heti ja päätös asiasta tehdään kouluverkkoselvityksen yhteydessä.
- Koulujen ja päiväkotien kokonaisperuskorjausten järjestys ja aikataulu suunnitellaan 10 vuodeksi ottaen ensisijaiseti huomioon tilojen kunto ja väestöennusteet, mutta myös toimivien sekä kustannustehokkaiden väistötilojen järjestämisen mahdollisuudet.
- Ajoitetaan uusien koulujen valmistuminen siten, että alueella on lapsia riittävästi mutta koulu ei tule heti täyteen. Ennen koulun valmistumista järjestetään opetus väliaikaisissa tiloissa, esimerkiksi toisen koulun tiloja tai siirtokouluja käyttäen.
- Uudet koulutilat otetaan tehokkaasti käyttöön kehittämällä alueen muiden koulujen oppilasrakennetta ja toimintaa, muuttamalla esiopetuksen järjestämistä, luopumalla epätarkoituksenmukaisista tiloista sekä käyttämällä uutta koulua alkuvaiheessa väistötilana peruskorjausten aikana.
- Samassa kiinteistössä toimivien yläkoulun ja lukioiden osalta yläkoulun/lukion oppilasmäärää pienennetään mahdollisuuksien mukaan, jos toisessa koulumuodossa on kasvupaineita.
- Tilojen käyttöä ja riittävyyttä voidaan tasoittaa ja tehostaa siirtämällä luokkia tai luokka-asteita toiseen kouluun väliaikaisesti tai pysyvästi. Tavallisimmin alakoulun täyttyessä voidaan sieltä tarvittaessa siirtää oppilaita tulevaan yläkouluun jo 5. tai 6. luokalle, jos tilaa on. 5. ja 6. luokkalaisten siirtäminen yläkoulun tiloihin voidaan tehdä vasta vaihtoehtotarkastelun jälkeen. Yhtenäisessä perusopetuksessa ei ole rajaa 6. ja 7. luokan välissä.
- Uudistetaan koulujen rakennussuunnitteluohje. Suunnitteluohjeessa kiinnitetään huomiota erityisesti tilojen kustannustehokkaaseen ja monipuoliseen käyttöön sekä kustannustehokkaaseen rakentamiseen.
- Ennen uudiskohteiden ja peruskorjausten hankesuunnittelun aloitusta käydään rajaseudun kuntien kanssa neuvotteluita, jotta varmistetaan hankkeen laajuus ja tarpeellisuus.
lauantai 13. helmikuuta 2010
Vihreät Naiset huolissaan erityisopetuksen alasajosta
Julkaisen tässä Vihreiden Naisten kannanoton erityisopetuksen alasajosta. Jo ennen uuden lain hyväksymistä on monessa kunnassa ryhdytty laatimaan erityiskoulujen lakkautuslistoja ja muita erityisopetuksen säästösuunnitelmia, koska erityisopetus on kallista. Olen itse myös huolissani yleisopetukseen integroitujen erityisoppilaiden tukiresursseista. Näin olen kirjottanut Vihreän valtuuskunnan nettikeskustelussa:
Itselläni on monta kysymysmerkkiä uuden lain toteuttamisesta. Pelkään
Irenen tavoin, että lakia luetaan niin, että se mahdollistaa tuntuvat
säästöt juuri erityistä tukea tarvitsevien lasten koulunkäynnin
järjestämisessä.
Olen oman kouluni opetussuunnitelmatyöryhmän vetäjä, joten olen
osallistuntut moniin koulutuksiin, jossa perehdytään uuden lain tuomiin
muutoksiin. Lain henki on hyvä, mutta luulen siinä olevan porsaanreikiä
juuri resussoinnissa. Kyllä tämä Helsingin erityiskoulujen alasajo
huolestuttaa kovasti, se antaa mallin luokkamuotoisen erityisopetuksen
alasajolle.
Vihreät Naiset:
Erityisopetusta ei saa ajaa alas säästöjen nimissä
Monissa kunnissa tarkastellaan parhaillaan säästöjen nimissä kunnan kouluverkkoa. Kouluverkon tarkastelun yhteydessä ollaan lakkauttamassa monia sellaisia kouluja, jotka ovat perehtyneet ja panostaneet erityisopetukseen. Vihreät Naiset vaatii, että kuntien taloudellisten vaikeuksien vuoksi kuntien eritysopetuksen verkkoa ei saa ajaa alas.
- Lakkautusuhan alla on sellaisia kouluja, joissa on monella tapaa erinomainen ja erityinen opetussuunnitelma, tapa ottaa erityisoppilaat huomioon, välittää ja huolehtia heistä. Näillä kouluilla erityisoppilas on "yksi meistä" eikä "joku muu, toinen" tai "erityinen, erilainen", Vihreiden Naisten hallituksen jäsen Irene Gröhn huomauttaa.
Esimerkiksi Helsingin opetusviraston lakkautuslistalla on useita nimenomaan erityisopetukseen erikoistuneita kouluja, joissa erityisoppilaita on 10-50 % oppilaista. Näissä kouluissa opettajien koulutukseen ja pedagogiseen osaamiseen on panostettu vuosia. Nämä koulut toimivat usein myös ns. resurssikeskuksina yleisopetuksen opettajien pedagogisen osaamisen kehittämisessä ja avustamisessa.
Myös mm. Tampereella ja Mikkelissä kaavaillaan erityisopetukseen panostaneiden koulujen lakkauttamisia ja oppilaiden siirtämistä ns. yleisopetusta antavien koulujen yhteyteen. Samalla näiden koulujen ainutlaatuiset opetuksen järjestämistä koskevat ratkaisut ja arjen käytännöt tulevat lakkautetuiksi. Tampereella ja monissa kunnissa asiaa on perusteltu säästöjen lisäksi hallituksen esityksellä perusopetuslain muuttamisesta (HE 109/2009 vp), joka on parhaillaan eduskunnassa
valiokuntakäsittelyssä.
Monissa kunnissa on tulkittu, että lakiehdotus "määrää", että kaikkia erityisoppilaita tulee opettaa vain omassa lähikoulussaan. - Tämä ei missään nimessä ole lain henki eikä tarkoitus, toteaa Irene Gröhn. Lakiehdotus ei edellytä kunnilta nykyisten erityisopetukseen panostaneiden koulujen lakkauttamista.
Erityisoppilaiden määrä kasvaa jatkuvasti. Näistä haasteista ei selvitä sillä, että lakkautetaan juuri ne yksiköt, joissa on osaamista, sydäntä ja välittämistä erityisoppilaita kohtaan. Myös näitä kouluja tarvitaan. Vihreiden Naisten mielestä kunnissa tarvitaan erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetukseen monipuolisten ja joustavien vaihtoehtojen kirjo: erityisluokkia yleisopetuksen yhteyteen,
integraatiota silloin kun sille on edellytyksiä, mutta myös erityisopetukseen erikoistuneita kouluja ja erityiskouluja.
Jos kunnasta löytyy erilaisia vaihtoehtoja, on todennäköisempää että opetus saadaan räätälöityä lapsen tuen tarpeen mukaiseksi. Yhdenvertaisuutta on se, että jokainen oppilas saa tarpeensa mukaisen tuen ja ympäristön koulunkäymiseen. Tärkeintä on aina lapsen etu, ja tätä lakiehdotus nimenomaan korostaa.
Lähikouluperiaate on Vihreiden Naisten mielestä tärkeä lähtökohta, mutta se ei voi olla perustelu lapsen edun kannalta tärkeiden erityisopetukseen erikoistuneiden yksiköiden lopettamiselle. Erityisoppilaat ja heidän opettajansa eivät saa olla heittopusseja tai säästöjen kohde.
Lisätietoja:
Irene Gröhn
Vihreiden Naisten hallituksen jäsen
Helsingin kaupungin opetuslautakunnan jäsen
p. 040 760 5021
* * *
HE 109/2009 vp
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta
"Tarkoituksena on vahvistaa lähikouluperiaatteen toteutumista siten,
että oppilaan tarvitsema tuki järjestettäisiin lähtökohtaisesti koulussa
tai muussa opetuspaikassa, joka oppilaalle osoitettaisiin muutoinkin
ilman tuen tarvetta. Tällöin tuen tarve ei välttämättä edellyttäisi
oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun.
Opetusjärjestelyissä lähtökohtana on lapsen etu. Esityksessä ehdotetaan,
että tukea tarvitsevalla oppilaalla olisi nykyistä selkeämmin määritelty
oikeus saada lyhytkestoisempaa tukea, kuten tukiopetusta, muun opetuksen
yhteydessä ja sen ohella. Tuen tarpeen kasvaessa oppilaalla olisi oikeus
saada suunnitelmallista, monimuotoista tai pitkäaikaista tehostettua
tukea oppimiseensa ja kehitykseensä. Jos tehostettu tukikaan ei riitä,
tehdään oppilaalle erityistä tukea koskeva päätös. Erityinen tuki
järjestetään pääsääntöisesti omassa koulussa, tai jos lapsen etu niin
vaatii, sellaisessa koulussa, jossa tuki voidaan antaa. Menettelyllä
vahvistetaan oppilaiden yhdenvertaisuutta tarvittavan tuen määrästä
riippumatta ja lisätään kaikkien oppilaiden osallisuutta omassa
yhteisössään."
Itselläni on monta kysymysmerkkiä uuden lain toteuttamisesta. Pelkään
Irenen tavoin, että lakia luetaan niin, että se mahdollistaa tuntuvat
säästöt juuri erityistä tukea tarvitsevien lasten koulunkäynnin
järjestämisessä.
Olen oman kouluni opetussuunnitelmatyöryhmän vetäjä, joten olen
osallistuntut moniin koulutuksiin, jossa perehdytään uuden lain tuomiin
muutoksiin. Lain henki on hyvä, mutta luulen siinä olevan porsaanreikiä
juuri resussoinnissa. Kyllä tämä Helsingin erityiskoulujen alasajo
huolestuttaa kovasti, se antaa mallin luokkamuotoisen erityisopetuksen
alasajolle.
Vihreät Naiset:
Erityisopetusta ei saa ajaa alas säästöjen nimissä
Monissa kunnissa tarkastellaan parhaillaan säästöjen nimissä kunnan kouluverkkoa. Kouluverkon tarkastelun yhteydessä ollaan lakkauttamassa monia sellaisia kouluja, jotka ovat perehtyneet ja panostaneet erityisopetukseen. Vihreät Naiset vaatii, että kuntien taloudellisten vaikeuksien vuoksi kuntien eritysopetuksen verkkoa ei saa ajaa alas.
- Lakkautusuhan alla on sellaisia kouluja, joissa on monella tapaa erinomainen ja erityinen opetussuunnitelma, tapa ottaa erityisoppilaat huomioon, välittää ja huolehtia heistä. Näillä kouluilla erityisoppilas on "yksi meistä" eikä "joku muu, toinen" tai "erityinen, erilainen", Vihreiden Naisten hallituksen jäsen Irene Gröhn huomauttaa.
Esimerkiksi Helsingin opetusviraston lakkautuslistalla on useita nimenomaan erityisopetukseen erikoistuneita kouluja, joissa erityisoppilaita on 10-50 % oppilaista. Näissä kouluissa opettajien koulutukseen ja pedagogiseen osaamiseen on panostettu vuosia. Nämä koulut toimivat usein myös ns. resurssikeskuksina yleisopetuksen opettajien pedagogisen osaamisen kehittämisessä ja avustamisessa.
Myös mm. Tampereella ja Mikkelissä kaavaillaan erityisopetukseen panostaneiden koulujen lakkauttamisia ja oppilaiden siirtämistä ns. yleisopetusta antavien koulujen yhteyteen. Samalla näiden koulujen ainutlaatuiset opetuksen järjestämistä koskevat ratkaisut ja arjen käytännöt tulevat lakkautetuiksi. Tampereella ja monissa kunnissa asiaa on perusteltu säästöjen lisäksi hallituksen esityksellä perusopetuslain muuttamisesta (HE 109/2009 vp), joka on parhaillaan eduskunnassa
valiokuntakäsittelyssä.
Monissa kunnissa on tulkittu, että lakiehdotus "määrää", että kaikkia erityisoppilaita tulee opettaa vain omassa lähikoulussaan. - Tämä ei missään nimessä ole lain henki eikä tarkoitus, toteaa Irene Gröhn. Lakiehdotus ei edellytä kunnilta nykyisten erityisopetukseen panostaneiden koulujen lakkauttamista.
Erityisoppilaiden määrä kasvaa jatkuvasti. Näistä haasteista ei selvitä sillä, että lakkautetaan juuri ne yksiköt, joissa on osaamista, sydäntä ja välittämistä erityisoppilaita kohtaan. Myös näitä kouluja tarvitaan. Vihreiden Naisten mielestä kunnissa tarvitaan erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetukseen monipuolisten ja joustavien vaihtoehtojen kirjo: erityisluokkia yleisopetuksen yhteyteen,
integraatiota silloin kun sille on edellytyksiä, mutta myös erityisopetukseen erikoistuneita kouluja ja erityiskouluja.
Jos kunnasta löytyy erilaisia vaihtoehtoja, on todennäköisempää että opetus saadaan räätälöityä lapsen tuen tarpeen mukaiseksi. Yhdenvertaisuutta on se, että jokainen oppilas saa tarpeensa mukaisen tuen ja ympäristön koulunkäymiseen. Tärkeintä on aina lapsen etu, ja tätä lakiehdotus nimenomaan korostaa.
Lähikouluperiaate on Vihreiden Naisten mielestä tärkeä lähtökohta, mutta se ei voi olla perustelu lapsen edun kannalta tärkeiden erityisopetukseen erikoistuneiden yksiköiden lopettamiselle. Erityisoppilaat ja heidän opettajansa eivät saa olla heittopusseja tai säästöjen kohde.
Lisätietoja:
Irene Gröhn
Vihreiden Naisten hallituksen jäsen
Helsingin kaupungin opetuslautakunnan jäsen
p. 040 760 5021
* * *
HE 109/2009 vp
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta
"Tarkoituksena on vahvistaa lähikouluperiaatteen toteutumista siten,
että oppilaan tarvitsema tuki järjestettäisiin lähtökohtaisesti koulussa
tai muussa opetuspaikassa, joka oppilaalle osoitettaisiin muutoinkin
ilman tuen tarvetta. Tällöin tuen tarve ei välttämättä edellyttäisi
oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun.
Opetusjärjestelyissä lähtökohtana on lapsen etu. Esityksessä ehdotetaan,
että tukea tarvitsevalla oppilaalla olisi nykyistä selkeämmin määritelty
oikeus saada lyhytkestoisempaa tukea, kuten tukiopetusta, muun opetuksen
yhteydessä ja sen ohella. Tuen tarpeen kasvaessa oppilaalla olisi oikeus
saada suunnitelmallista, monimuotoista tai pitkäaikaista tehostettua
tukea oppimiseensa ja kehitykseensä. Jos tehostettu tukikaan ei riitä,
tehdään oppilaalle erityistä tukea koskeva päätös. Erityinen tuki
järjestetään pääsääntöisesti omassa koulussa, tai jos lapsen etu niin
vaatii, sellaisessa koulussa, jossa tuki voidaan antaa. Menettelyllä
vahvistetaan oppilaiden yhdenvertaisuutta tarvittavan tuen määrästä
riippumatta ja lisätään kaikkien oppilaiden osallisuutta omassa
yhteisössään."
maanantai 8. helmikuuta 2010
Ajatuksiani ns. kumiperunoista ja kouluruokailusta
Olen seurannut mielenkiintoista verkkokeskustelua kouluruoasta, kasvisruoasta ja etenkin ns. kumiperunoista. Olen myös osallistunut keskusteluun, joten siteeraan tässä blogissani muutamia omia mielenilmauksiani:
”Kun kouluruokailussa oli kuoriperunoita, oppilaat eivät ottaneet niitä, koska eivät osanneet/halunneet kuoria niitä. Itse olen sitä mieltä, että nämä nykyisin tarjolla olevat perunat eivät ole mitenkään erityisen maukkaita, mutta en kuitenkaan kutsuisi niitä kumiperunoiksi. Ihan normaali laitosruokaperunaa.”
”On olemassa oppilaita, joille ei mikään koulussa tarjottu ruoka kelpaa. -- Olen myös vakuuttunut, että jotkut vanhemmat lietsovat lapsiaan kauhistelemaan kumiperunoita, joita oikeasti oli olemassa heidän kouluaikanaan – samoin kuin kaikkea kouluruokaa. On itsestään selvää, että koulussa tarjotaan tavallista tehdasvalmisteista arkiruokaa näillä budjeteilla.”
”Onneksi suurin osa lapsista syö ihan mielellään kouluruokaa, ei rohmua ja jätä, eikä varsinkaan leiki ruoalla. -- Ala-asteella on oikeasti iso haaste kasvattaa ja opettaa (joillekin) pöytätapoja, jos on tottunut syömään vain pizzaa. Luulisin, että valvonta ei oikein toimi, jos perunoita heitellään.-- Siitä kannattaisi mielestäni ottaa yhteys koulun reksiin.”
”Kala-kasvisruokavaliota noudattavana saan aina liha- ja kanapäivinä erinomaista vaihtoehto(laitos)ruokaa. Sitä saavat myös muutamat ala-asteen oppilaat, joiden vanhemmat ovat pyytäneet kasvisruokaa lapselleen. Harmi, jos tarjolla oleva kasvisruoka ei sitten kelpaa. Perunaa ei ole kaikkina päivinä, on makaronia, ohraa, riisiä jne. Ja aina erinomaisia raikkaita salaatteja - joten ihan turhaa lietsoa
hysteriaa myyttisistä kumiperunoista :) Lisäksi on kasviskastike ja kasvispihvejä tms.”
”Nykyisin kouluruoan kustannukset lasketaan lautasia laskemalla, ei ruoan kulutuksen mukaan. Niinpä linnunannokset maksavat saman verran kuin kunnon ruoka-annos. Lisäksi henkilökunnan ruokalippusia lasketaan moneen kertaan, sekin maksaa. On vaikea uskoa, että tästä syntyy oikeaa säästöä, vaikka niin vakuutetaankin.”
”Espoon koulussa otetaan mielestäni hyvin huomioon ruokakulttuuri: on hyviä juhlaruokia ja tavallista suomalaista arkiruokaa. On myös erilaisia teemoja ja terveellisen ruokailun tai hyvien käytöstapojen kampanjoita! Lisäksi on ollut lasten toiveruokapäiviä.”
”Kouluruokailun suhteen meillä on kuitenkin maa täynnä tunnelatautuneita asiantunijoita. Onhan kaikilla mielessään jotain kauhukokemuksia oman aikansa kouluruokailusta. Olenkohan jotenkin omituinen, kun olen aika tyytyväinen nykyiseen? Parannusehdotuksena kannatan, että kouluun saataisiin lisää kasvisruokaa kaikille, eikä vaan kasvisruokavaliota noudattaville!”
”Kun kouluruokailussa oli kuoriperunoita, oppilaat eivät ottaneet niitä, koska eivät osanneet/halunneet kuoria niitä. Itse olen sitä mieltä, että nämä nykyisin tarjolla olevat perunat eivät ole mitenkään erityisen maukkaita, mutta en kuitenkaan kutsuisi niitä kumiperunoiksi. Ihan normaali laitosruokaperunaa.”
”On olemassa oppilaita, joille ei mikään koulussa tarjottu ruoka kelpaa. -- Olen myös vakuuttunut, että jotkut vanhemmat lietsovat lapsiaan kauhistelemaan kumiperunoita, joita oikeasti oli olemassa heidän kouluaikanaan – samoin kuin kaikkea kouluruokaa. On itsestään selvää, että koulussa tarjotaan tavallista tehdasvalmisteista arkiruokaa näillä budjeteilla.”
”Onneksi suurin osa lapsista syö ihan mielellään kouluruokaa, ei rohmua ja jätä, eikä varsinkaan leiki ruoalla. -- Ala-asteella on oikeasti iso haaste kasvattaa ja opettaa (joillekin) pöytätapoja, jos on tottunut syömään vain pizzaa. Luulisin, että valvonta ei oikein toimi, jos perunoita heitellään.-- Siitä kannattaisi mielestäni ottaa yhteys koulun reksiin.”
”Kala-kasvisruokavaliota noudattavana saan aina liha- ja kanapäivinä erinomaista vaihtoehto(laitos)ruokaa. Sitä saavat myös muutamat ala-asteen oppilaat, joiden vanhemmat ovat pyytäneet kasvisruokaa lapselleen. Harmi, jos tarjolla oleva kasvisruoka ei sitten kelpaa. Perunaa ei ole kaikkina päivinä, on makaronia, ohraa, riisiä jne. Ja aina erinomaisia raikkaita salaatteja - joten ihan turhaa lietsoa
hysteriaa myyttisistä kumiperunoista :) Lisäksi on kasviskastike ja kasvispihvejä tms.”
”Nykyisin kouluruoan kustannukset lasketaan lautasia laskemalla, ei ruoan kulutuksen mukaan. Niinpä linnunannokset maksavat saman verran kuin kunnon ruoka-annos. Lisäksi henkilökunnan ruokalippusia lasketaan moneen kertaan, sekin maksaa. On vaikea uskoa, että tästä syntyy oikeaa säästöä, vaikka niin vakuutetaankin.”
”Espoon koulussa otetaan mielestäni hyvin huomioon ruokakulttuuri: on hyviä juhlaruokia ja tavallista suomalaista arkiruokaa. On myös erilaisia teemoja ja terveellisen ruokailun tai hyvien käytöstapojen kampanjoita! Lisäksi on ollut lasten toiveruokapäiviä.”
”Kouluruokailun suhteen meillä on kuitenkin maa täynnä tunnelatautuneita asiantunijoita. Onhan kaikilla mielessään jotain kauhukokemuksia oman aikansa kouluruokailusta. Olenkohan jotenkin omituinen, kun olen aika tyytyväinen nykyiseen? Parannusehdotuksena kannatan, että kouluun saataisiin lisää kasvisruokaa kaikille, eikä vaan kasvisruokavaliota noudattaville!”
perjantai 5. helmikuuta 2010
Tänään - Huomenna
Tänään menen teateriin, Espoon kaupunginteatteri esittää lempeän yhteiskunnallisen uutuusnäytelmän Huomenna.
Huomenna mä otan selvää näistä asioista.
Huomenna mä menen pankkiin ja ryhdyn lahjoittajaksi.
Huomenna otan sen kummilapsen.
Huomenna ryhdyn ajattelemaan.
Juuri nyt mulla on niin paljon tekemistä, etten ehdi tehdä yhtään mitään, sanotaan näytelman esitteessä. Kiinnostavaa nähdä Eija Ahvon ja Susanna Haaviston esitys Louhisalissa :)
Huomenna mä otan selvää näistä asioista.
Huomenna mä menen pankkiin ja ryhdyn lahjoittajaksi.
Huomenna otan sen kummilapsen.
Huomenna ryhdyn ajattelemaan.
Juuri nyt mulla on niin paljon tekemistä, etten ehdi tehdä yhtään mitään, sanotaan näytelman esitteessä. Kiinnostavaa nähdä Eija Ahvon ja Susanna Haaviston esitys Louhisalissa :)
tiistai 2. helmikuuta 2010
Tieto kantaa tietokantaa päivittäessä
Tänään oli jo perinteiseksi muodostunut Espoon lastenkirjastonhoitajien ja Netlibris-mimmien yhteinen kirjatarjottimien tietokantojen päivittämispäivä. Teimme ahkerasti töitä Sellon kirjaston tietokonesalissa ja saimme aikaan monenlaisia uudistuksia, vaikka vielä jäi pajon töitä varastoon.
Huomasin itse, miten IBBY Finlandin lastenkirjallisuuden edistämistoiminnan kautta syntynyt tietotaito auttoi näissä talkoissa. Kun tutustuu laajasti koko lasten- ja nuortenkirjallisuuteen IBBY Finlandin arvostelulautakunnan työskentelyssä sekä Virikkeitä-lehden toimituskunnan jäsenenä sekä artikkeleiden että arvostelujen kirjoittajana, pystyy hyödyntämään osaamistaan myös Netlibriksen kirjatietokannan parantamisessa ja päivittämisessä.
Kävin sitten vielä hakemassa työterveysasemalta sikainfluenssarokotuksen. Ei jonoja, hienosti organisoitu piikityssessio. Tosin vielä parempi olisi ollut, että meidät opettajat olisi rokotettu kouluilla samaan aikaan kuin lapset. Nyt piti matkustella piikin perässä, menomatka kirjastonhoitajan kyydissä ja paluumatka VR:n lumen vuoksi huonosti kulkevilla junilla. Mutta onnistuihan sekin...
Huomasin itse, miten IBBY Finlandin lastenkirjallisuuden edistämistoiminnan kautta syntynyt tietotaito auttoi näissä talkoissa. Kun tutustuu laajasti koko lasten- ja nuortenkirjallisuuteen IBBY Finlandin arvostelulautakunnan työskentelyssä sekä Virikkeitä-lehden toimituskunnan jäsenenä sekä artikkeleiden että arvostelujen kirjoittajana, pystyy hyödyntämään osaamistaan myös Netlibriksen kirjatietokannan parantamisessa ja päivittämisessä.
Kävin sitten vielä hakemassa työterveysasemalta sikainfluenssarokotuksen. Ei jonoja, hienosti organisoitu piikityssessio. Tosin vielä parempi olisi ollut, että meidät opettajat olisi rokotettu kouluilla samaan aikaan kuin lapset. Nyt piti matkustella piikin perässä, menomatka kirjastonhoitajan kyydissä ja paluumatka VR:n lumen vuoksi huonosti kulkevilla junilla. Mutta onnistuihan sekin...
sunnuntai 31. tammikuuta 2010
A-luokan asioille tilaa
Sain tässä viime viikolla hyvän neuvon:
Älä huiputa itseäsi. Kiireesi johtuu siitä,
että teet niin paljon C-luokan asioita, ei siitä,
ettei sinulla olisi aikaa A-luokan asioille.
Täytyy alkaa tarkkailla ja luokiltella toimiaan :)
Pöytään ja vuoteeseen
Lukeminen on lempipuuhiani. Huomenna saan sitten keskustella kirjallisuuspiirissä Laura Esquivelin kirjasta Pöytään ja vuoteeseen. Näin aikoinaan siitä tehdyn näytelmän Lillanissa. Romaani on käännetty 35 kielelle, ja se teki historiaa pysyttelemällä myyntilistojen kärjessä sekä englanniksi että espanjaksi. Kirjasta on tehty myös elokuvaversio Suklaata iholla.
Siksi kirjallisuusillassa on tarjolla luomusämpylöiden lisäksi luomusuklaata :)
Älä huiputa itseäsi. Kiireesi johtuu siitä,
että teet niin paljon C-luokan asioita, ei siitä,
ettei sinulla olisi aikaa A-luokan asioille.
Täytyy alkaa tarkkailla ja luokiltella toimiaan :)
Pöytään ja vuoteeseen
Lukeminen on lempipuuhiani. Huomenna saan sitten keskustella kirjallisuuspiirissä Laura Esquivelin kirjasta Pöytään ja vuoteeseen. Näin aikoinaan siitä tehdyn näytelmän Lillanissa. Romaani on käännetty 35 kielelle, ja se teki historiaa pysyttelemällä myyntilistojen kärjessä sekä englanniksi että espanjaksi. Kirjasta on tehty myös elokuvaversio Suklaata iholla.
Siksi kirjallisuusillassa on tarjolla luomusämpylöiden lisäksi luomusuklaata :)
keskiviikko 27. tammikuuta 2010
Suomalaine satu - kirjoittajasopimus allekirjoitettu
Allekirjoitin tänään kirjoittajasopimuksen BTJ Kustannuksen kanssa. Minulta tulee kuusi artikkelia Kaarina Kolun toimittamaan Suomalainen satu I ja II -kirjaan, joka on IBBY Finlandin julkaisusarjaa.
Kirjoittamani artikkelit ovat:
Satu auttaa koululaisia kasvamaan
Jalmari Finne ja satu -satumaan ylistys
Tove Jansson - matkantekoa muumimaailmassa
Sadunkertoja Leena Laulajainen - vaaleanpunaisen jäniksen jalanjäljissä
Raili Mikkanen - klip, klop, sadun maailmaan!
Hannu Mäkelän saduissa mieli kevenee, kaikki muuttuu
Suomalainen satu I (Toimittanut Kaarina Kolu. Sidottu.)
Suomalainen satu esittelee ennennäkemättömän laajasti sekä suomen- että ruotsinkielisen sadustomme kehityslinjoja ja kehittäjiä. Teoksen kahdessa osassa esitellään yli kolmekymmentä kirjailijaa.
Ensimmäinen osa käsittelee suomalaisen sadun syntyaineksia, kansainvälisen ja kansallisen perinteen suhdetta sekä suomenruotsalaisen sadun ominaispiirteitä. Toinen osa esittelee sadun perinteitä, kulttuurifilosofiaa ja sadun moninaisia reittejä lukijan luo. Millainen on suomalainen satukuvakirja? Miten satu eroaa fantasiasta? Toisessa osassa käsitellään myös satujen käyttöä opetuksessa ja draamallisessa kirjavinkkauksessa.
Suomalaisen satukirjallisuuden historian kartoitus koostuu artikkeleista ja kirjailijaesittelyistä, joiden laatijat ovat kirjallisuudentutkijoita sekä kirjastoalan ja pedagogiikan ammattilaisia.
Veso-kolutus
14.4. kirjaa esitellään espoolaisopettajille vesossa. Teemana Sadun ja fantasian rajamailla. Kouluttajana aiheesta artikkelin kirjaan kirjoittanut kriitikko, tyttökirjallisuudentutkija Myry Voipio. Että sinne!
keskiviikko 20. tammikuuta 2010
Kodin ja koulun kasvatuskumppanuuden kouluttajakoulutustodistus plakkarissa
Olen osallistunut Tukevasti alkuun -hankkeen kautta kodin ja koulun kasvatuskumppanuuden kouluttajakoulutukseen 1.12.2009-19.1.2010.
Kolmirannan kurssikeskuksessa toteutetussa koulutuksessa syvennyttiin kumppanuusperusteisen kasvatusyhteistyön, kasvatusvuorovaikutuksen, kasvattajuuden, vanhemmuuden sekä lapsen myönteisen vahvistamisen teemoihin kodin ja koulun yhteistyössä.
Koulutus (3,5 opintopistettä) perehdytti kasvatuskumppanuuden kouluttamiseen eritoten dialogisten ryhmäkeskustelujen, rooliharjoitusten ja opetusnäytteiden avulla. Näin tuli pätevyys kouluttaa kasvatuskumppanuuden peruskurssilaisia. Ihan antoisa koulutuskokonaisuus! Pääsen kurssilaisten edustajana esittelemmään kasvatuskumppanuuskoulutuksia myös Espoon rehtoreille.
Kolmirannan kurssikeskuksessa toteutetussa koulutuksessa syvennyttiin kumppanuusperusteisen kasvatusyhteistyön, kasvatusvuorovaikutuksen, kasvattajuuden, vanhemmuuden sekä lapsen myönteisen vahvistamisen teemoihin kodin ja koulun yhteistyössä.
Koulutus (3,5 opintopistettä) perehdytti kasvatuskumppanuuden kouluttamiseen eritoten dialogisten ryhmäkeskustelujen, rooliharjoitusten ja opetusnäytteiden avulla. Näin tuli pätevyys kouluttaa kasvatuskumppanuuden peruskurssilaisia. Ihan antoisa koulutuskokonaisuus! Pääsen kurssilaisten edustajana esittelemmään kasvatuskumppanuuskoulutuksia myös Espoon rehtoreille.
lauantai 16. tammikuuta 2010
Aladdinin lampun loistetta!
ALADDIN JA IHMEELLINEN LAMPPU
Suomenkielinen ensi-ilta on tänään Lillklobbin näytämöllä. Mukavaa mennä näkemään kiinnostavaa lastenteatteria Espoossa.
Christian Lindroos on dramatisoinut tutun tarinan "Aladdin ja ihmeellinen lamppu" hauskan raikkaalla tavalla! Dramatisoinnin on suomantanut Hannu Mäkelä.
Rooleissa nähdään Hanna Nyberg, Ingemar Raukola, Nina Jääskeläinen, Mika Fagerudd, Frank Skog ja Kristian Thulesius.
Suomenkielinen ensi-ilta on tänään Lillklobbin näytämöllä. Mukavaa mennä näkemään kiinnostavaa lastenteatteria Espoossa.
Christian Lindroos on dramatisoinut tutun tarinan "Aladdin ja ihmeellinen lamppu" hauskan raikkaalla tavalla! Dramatisoinnin on suomantanut Hannu Mäkelä.
Rooleissa nähdään Hanna Nyberg, Ingemar Raukola, Nina Jääskeläinen, Mika Fagerudd, Frank Skog ja Kristian Thulesius.
torstai 14. tammikuuta 2010
Kulttuurilautakunnan talousseminaari
Kulttuurilautakunnan talousseminaari järjestettiin tänään Espoon työväenopiston uusissa tiloissa osoitteessa Mäkkylän puistotie 1, 1. krs auditorio.
Ohjelma oli seuraavanlainen:
14.00 Seminaarin avaus, lautakunnan puheenjohtaja
14.15 Mitä kulttuurilautakunnan rahoilla saadaan aikaan?
VASI:
1. Kirjasto: palveluverkko ja palveluvalikoima, sähköiset palvelut
2. kulttuuripalvelut: omat tilat ja tuotanto, avustettava toiminta (toiminta-avustukset taiteen perusopetukselle ja kulttuuri-, sivistys- ja kotiseutuyhdistyksille, kohdeavustukset kulttuuriproduktioille)
3. Työväenopisto: kurssitoiminta, yleisöluennot, kulttuurinen toiminta
4. Yhteispalvelu: palvelupisteet, palveluvalikoima
KAUKU:
WeeGee
Kulttuurikeskus
Sello-sali
Avustettava toiminta: museot, teatterit, festivaalit, kuorot
16.15-16.30 Virkistystauko
16.30 Kulttuurilautakunnan talous pähkinänkuoressa
- talouden tunnuslukuja, vertailutietoja
- KULA:n käyttösuunnitelma
18.00 Seminaarin päätös
Seminaariin oli kutsuttu kulttuurilautakunnan jäsenet ja varajäsenet, tulosyksiköiden johtajat, palvelualueiden päälliköt ja toimialan talousjohtaja.
Ohjelma oli seuraavanlainen:
14.00 Seminaarin avaus, lautakunnan puheenjohtaja
14.15 Mitä kulttuurilautakunnan rahoilla saadaan aikaan?
VASI:
1. Kirjasto: palveluverkko ja palveluvalikoima, sähköiset palvelut
2. kulttuuripalvelut: omat tilat ja tuotanto, avustettava toiminta (toiminta-avustukset taiteen perusopetukselle ja kulttuuri-, sivistys- ja kotiseutuyhdistyksille, kohdeavustukset kulttuuriproduktioille)
3. Työväenopisto: kurssitoiminta, yleisöluennot, kulttuurinen toiminta
4. Yhteispalvelu: palvelupisteet, palveluvalikoima
KAUKU:
WeeGee
Kulttuurikeskus
Sello-sali
Avustettava toiminta: museot, teatterit, festivaalit, kuorot
16.15-16.30 Virkistystauko
16.30 Kulttuurilautakunnan talous pähkinänkuoressa
- talouden tunnuslukuja, vertailutietoja
- KULA:n käyttösuunnitelma
18.00 Seminaarin päätös
Seminaariin oli kutsuttu kulttuurilautakunnan jäsenet ja varajäsenet, tulosyksiköiden johtajat, palvelualueiden päälliköt ja toimialan talousjohtaja.
keskiviikko 13. tammikuuta 2010
Espoon Vihreät Naiset: Pienten kirjastojen olemassaolo turvattava!
(Tiedote 13.1.2010)
Espoon uusiin kauppakeskuksiin on viime vuosina rakennettu suuria kirjastoja. Espoon Vihreiden Naisten puheenjohtaja Marja Nuora muistuttaa, ettei kaikilla kirjaston käyttäjillä ole mahdollisuutta matkustaa suuriin aluekirjastoihin. Erityisen tärkeää on, että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus kokoontua lähikirjastossaan, Nuora korostaa. - Samoin eläkeikäisten ja erityisryhmien edustajien on helpompi asioida pienemmissä kirjastoissa, joissa lainaus- ja kulttuuripalvelujen lisäksi on tarjolla henkilökohtaista tietokoneopastusta ja tukea kaikenikäisille. Lähikirjastot tarjoavat kuntalaisille yhteisen olohuoneen, jossa kirjojen lainaaminen ja lehtien lukeminen sekä mahdollisuus tietopalveluun lisäävät viihtyvyyttä ja vähentävät ihmisten syrjäytymistä.
Espoossa tehtiin vuonna 2005 kirjastoselvitys, jonka mukaan lähikirjastojen lakkauttamisella saavutetaan vain muutamien prosenttien säästöt kirjastojen kokonaismenoihin. - Tiukka karsintakaan ei selvityksen mukaan toisi säästöjä kuin vajaat kymmenen prosenttia, toteaa Espoon Vihreiden Naisten sihteeri Teresia Volotinen, Espoon kulttuurilautakunnan jäsen. - Kirjastoselvitys tarkasteli viittä eri vaihtoehtoa, joista kuitenkin vain yksi rakentui niin, että myös lähikirjastot säilytettäisiin. Selvityksen neljässä muussa vaihtoehdossa pienten kirjastojen olemassaolo on vaarassa, sillä palveluja pyritään keskittämään suuriin aluekirjastoyksikköihin, tähdentää Volotinen.
Espoon uusiin kauppakeskuskirjastoihin kuljetaan yleensä ostosmatkojen yhteydessä yksityisautoilla sen sijaan, että käytettäisiin harvemmin avoinna olevien pienten lähikirjastojen palveluja. - Keskittämällä kirjastopalveluja isoihin kirjastoihin Espoon kaupunki ei pienennä, vaan valitettavasti suurentaa hiilijalanjälkeään, kummastelevat Espoon Vihreät Naiset.
Espoon Vihreät Naiset ry
puheenjohtaja Marja Nuora, puh. 050 586 2697
sihteeri Teresia Volotinen, puh. 050 341 3784
Espoon uusiin kauppakeskuksiin on viime vuosina rakennettu suuria kirjastoja. Espoon Vihreiden Naisten puheenjohtaja Marja Nuora muistuttaa, ettei kaikilla kirjaston käyttäjillä ole mahdollisuutta matkustaa suuriin aluekirjastoihin. Erityisen tärkeää on, että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus kokoontua lähikirjastossaan, Nuora korostaa. - Samoin eläkeikäisten ja erityisryhmien edustajien on helpompi asioida pienemmissä kirjastoissa, joissa lainaus- ja kulttuuripalvelujen lisäksi on tarjolla henkilökohtaista tietokoneopastusta ja tukea kaikenikäisille. Lähikirjastot tarjoavat kuntalaisille yhteisen olohuoneen, jossa kirjojen lainaaminen ja lehtien lukeminen sekä mahdollisuus tietopalveluun lisäävät viihtyvyyttä ja vähentävät ihmisten syrjäytymistä.
Espoossa tehtiin vuonna 2005 kirjastoselvitys, jonka mukaan lähikirjastojen lakkauttamisella saavutetaan vain muutamien prosenttien säästöt kirjastojen kokonaismenoihin. - Tiukka karsintakaan ei selvityksen mukaan toisi säästöjä kuin vajaat kymmenen prosenttia, toteaa Espoon Vihreiden Naisten sihteeri Teresia Volotinen, Espoon kulttuurilautakunnan jäsen. - Kirjastoselvitys tarkasteli viittä eri vaihtoehtoa, joista kuitenkin vain yksi rakentui niin, että myös lähikirjastot säilytettäisiin. Selvityksen neljässä muussa vaihtoehdossa pienten kirjastojen olemassaolo on vaarassa, sillä palveluja pyritään keskittämään suuriin aluekirjastoyksikköihin, tähdentää Volotinen.
Espoon uusiin kauppakeskuskirjastoihin kuljetaan yleensä ostosmatkojen yhteydessä yksityisautoilla sen sijaan, että käytettäisiin harvemmin avoinna olevien pienten lähikirjastojen palveluja. - Keskittämällä kirjastopalveluja isoihin kirjastoihin Espoon kaupunki ei pienennä, vaan valitettavasti suurentaa hiilijalanjälkeään, kummastelevat Espoon Vihreät Naiset.
Espoon Vihreät Naiset ry
puheenjohtaja Marja Nuora, puh. 050 586 2697
sihteeri Teresia Volotinen, puh. 050 341 3784
tiistai 29. joulukuuta 2009
Espoon tekojääratasäätiön edustajistoon
Espoon tekojääratasäätiön hallituksen puheenjohtaja on toimittanut kaupungille kirjeen, jossa hän esittää säätiön toiminnan elvyttämistä. Kirjeessä tuodaan esille se, että Espoon tekojääratasäätiö ei ole ollut toiminnassa vuoden 1996 jälkeen, koska edustajiston kokouksia ei ole yrityksistä huolimatta saatu päätösvaltaiseksi osallistujien vähäisyyden vuoksi. Osa edustajiston jäsenistä on muuttanut pois Espoosta, myös puheenjohtaja asuu toisessa kunnassa.
Sivistystoimen toimialalta on oltu yhteydessä patentti- ja rekisterihallitukseen, josta on kehotettu kaupunkia saattamaan säätiön sellaiseen kuntoon, että siinä on päätösvaltaiset toimielimet. Rahavaroja säätiöllä on sen nykyisen puheenjohtajan mukaan n. 30 000 €.
Säätiön tarkoitus
Sääntöjen mukaan säätiön tarkoituksena on edistää liikunnan, erityisesti jääkiekkoilun ja muun luistelu-urheilun harrastusta Espoon kaupungissa. Tarkoituksen toteuttamiseksi säätiö julistaa vuosittain haettavaksi ja myöntää suuruudeltaan kunakin vuonna erikseen päätettäviä apurahoja sekä rakentaa ja ylläpitää tekojääratoja ja muita liikuntatiloja ja luovuttaa niitä eri liikunnan harrastajien käyttöön.
Säätiön toimesta on aikoinaan mm. rakennettu Matinkylän jäähalli.
Säätiön perustajina vuonna 1973 ovat toimineet Asko Kavekari, Reijo Kivistö, Esko Kanerva, Rene Kaufen ja Jukka Lehtonen.
Edustajisto ja hallitus
Säätiön edustajiston tarkoituksena on mm. valvoa ja ohjata säätiön toimintaa. Edustajistoon kuuluu kuusi jäsentä. Edustajiston jäsenistä nimeävät Espoossa vähintään vuoden toimineet jääkiekkoilu- ja luistelu-urheiluseurat kaksi, perustajat kaksi sekä Espoon kaupunki kaksi jäsentä. Toimikausi on yksi vuosi ja se alkaa heinäkuun alussa. Säätiön edustajiston jäsenet tulisi nimetä viimeistään kesäkuussa ja ellei tarvittavaa määrää jäseniä ole nimetty, nimeää Espoon kaupunki puuttuvat jäsenet.
Säätiön hallituksen tehtävänä on hoitaa säätiön asioita ja edustaa sitä. Hallitukseen kuuluu kolme jäsentä. Hallituksen jäsenistä nimeävät Espoossa vähintään vuoden toimineet jääkiekkoilu- ja luistelu-urheiluseurat yhden, perustajat yhden ja Espoon kaupunki yhden jäsenen. Toimikausi on yksi vuosi ja se alkaa edustajiston varsinaisen kokouksen päättyessä. Edustajiston kokous pidetään viimeistään marraskuussa. Edustajiston jäsentä ei voida nimetä hallitukseen. Ellei nimeämistä ole suoritettu viimeistään edustajiston varsinaisessa kokouksessa, valitsee edustajisto jäsenet hallitukseen.
Paikkajakotoimikunta on kokouksessaan 1.12.2009 päättänyt esittää suosituksenaan Espoon tekojääratasäätiön edustajiston osalta seuraavaa: Kokoomus 2 paikkaa (Martti Merra ja Jukka Mäkelä), Kristillisdemokraatit 1 paikka ja Virhreät 1 paikka. Vihreiden paikalle tulee valita nainen. Säätiötä ei tässä vaiheessa oteta mukaan varsinaiseen pisteytykseen, koska säätiön jatkuvuudesta ei ole varmaa tietoa. Jos säätiön toiminta kuitenkin jatkuu, tullaan paikat pisteyttämään ja käsittelemään paikkajakotoimikunnassa normaalisti. Edustajistoon tulee valita urheiluvaikuttajia.
Suomen Kristillisdemokraattien (KD) Espoon paikallisosasto ry:ltä saadun ilmoituksen mukaan esitetään edustajistoon Pertti Järvenpäätä.
Sivistystoimen liikuntapalveluista on oltu yhteydessä Martti Merraan (Kok.) ja Jukka Mäkelään (Kok.), jotka ovat antaneet suostumuksensa toimia kaupungin nimeäminä jäseninä säätiön edustajistossa ja joita esitetään tähän tehtävään.
Osa perustajina toimineista henkilöistä on kuollut ja osaa on vaikea tavoittaa. Sääntöjen mukaan, jos jäsenien nimeämistä ei ole tapahtunut kesäkuun aikana, tulee kaupungin nimetä puuttuvat jäsenet näiden osalta. Tämän vuoksi esitetään, että kaupunki nimeää edustajistoon myös kaksi jäsentä perustajien puolesta.
Jääkiekkoilu- ja luistelu-urheiluseurat ovat nimenneet omat edustajansa.
Hallituksen jäseneksi kaupungin nimeämäksi edustajaksi esitetään vt. liikuntajohtaja Mauri Johanssonia.
Lisäksi sivistystoimen johtaja toteaa:
Espoon tekojääratasäätiön toiminnan jatkuvuus tulee arvioitavaksi sen jälkeen, kun säätiölle saadaan sen sääntöjen edellyttämät toimielimet.
Esitys edustajien nimeämistä ja toimiohjeiden antoa koskevan päätösvallan siirrosta
Kaupunginhallituksen johtosäännön 4 §:n 6) kohdan mukaan konsernijaosto nimeää kaupungin ehdokkaat yhteisöjen ja säätiöiden hallintoelimiin ja tilintarkastajiksi sekä antaa ohjeet kaupunkia yhteisöjen ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kaupungin kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin.
Konsernijaosto voi siirtää toimivaltaansa kaupunginjohtajalle tai toimialajohtajalle. Konsernijaosto on siirtänyt ko. toimivaltaa toimialajohtajien päätettäväksi suoraan asianomaiseen toimialaan liittyvien yhteisöjen osalta.
Espoon tekojääratasäätiön osalta ei edustajien nimeämistä ja toimiohjeiden antoa koskeva päätösvallan siirto ole noussut missään vaiheessa esille, koska säätiön hallintoelimiin ei useampana toimikautena ole nimetty jäseniä. Nyt säätiön osalta esitetään ko. päätösvallan siirtoa sivistystoimen johtajalle.
Päätös
Kaupunginhallituksen konsernijaosto:
Kaupunginhallituksen konsernijaosto
1
nimesi toimikaudeksi 2009–2010 Espoon tekojääratasäätiön edustajistoon jäseniksi Martti Merran (Kok.) ja Jukka Mäkelän (Kok.). Koska säätiön perustajat eivät ole osaltaan nimenneet jäseniä, nimeää konsernijaosto edustajistoon Pertti Järvenpään (KD) ja Teresia Volotisen (Vihr.). Hallituksen jäseneksi nimetään vt. liikuntajohtajan Mauri Johansson
2
päätti, että sivistystoimen johtaja nimeää jatkossa kaupungin edustajat ja antaa toimiohjeet Espoon tekojääratasäätiön osalta
3
kaupunginhallituksen konsernijaosto edellytti, että säätiön hallitus ryhtyy toimiin säätiön lakkauttamiseksi ja säätiön sääntöjen 17 §:n mukaisesti säätiön varat käytetään säätiön päämääriä edistävään kaupungin ylläpitämään tarkoitukseen.
Sivistystoimen toimialalta on oltu yhteydessä patentti- ja rekisterihallitukseen, josta on kehotettu kaupunkia saattamaan säätiön sellaiseen kuntoon, että siinä on päätösvaltaiset toimielimet. Rahavaroja säätiöllä on sen nykyisen puheenjohtajan mukaan n. 30 000 €.
Säätiön tarkoitus
Sääntöjen mukaan säätiön tarkoituksena on edistää liikunnan, erityisesti jääkiekkoilun ja muun luistelu-urheilun harrastusta Espoon kaupungissa. Tarkoituksen toteuttamiseksi säätiö julistaa vuosittain haettavaksi ja myöntää suuruudeltaan kunakin vuonna erikseen päätettäviä apurahoja sekä rakentaa ja ylläpitää tekojääratoja ja muita liikuntatiloja ja luovuttaa niitä eri liikunnan harrastajien käyttöön.
Säätiön toimesta on aikoinaan mm. rakennettu Matinkylän jäähalli.
Säätiön perustajina vuonna 1973 ovat toimineet Asko Kavekari, Reijo Kivistö, Esko Kanerva, Rene Kaufen ja Jukka Lehtonen.
Edustajisto ja hallitus
Säätiön edustajiston tarkoituksena on mm. valvoa ja ohjata säätiön toimintaa. Edustajistoon kuuluu kuusi jäsentä. Edustajiston jäsenistä nimeävät Espoossa vähintään vuoden toimineet jääkiekkoilu- ja luistelu-urheiluseurat kaksi, perustajat kaksi sekä Espoon kaupunki kaksi jäsentä. Toimikausi on yksi vuosi ja se alkaa heinäkuun alussa. Säätiön edustajiston jäsenet tulisi nimetä viimeistään kesäkuussa ja ellei tarvittavaa määrää jäseniä ole nimetty, nimeää Espoon kaupunki puuttuvat jäsenet.
Säätiön hallituksen tehtävänä on hoitaa säätiön asioita ja edustaa sitä. Hallitukseen kuuluu kolme jäsentä. Hallituksen jäsenistä nimeävät Espoossa vähintään vuoden toimineet jääkiekkoilu- ja luistelu-urheiluseurat yhden, perustajat yhden ja Espoon kaupunki yhden jäsenen. Toimikausi on yksi vuosi ja se alkaa edustajiston varsinaisen kokouksen päättyessä. Edustajiston kokous pidetään viimeistään marraskuussa. Edustajiston jäsentä ei voida nimetä hallitukseen. Ellei nimeämistä ole suoritettu viimeistään edustajiston varsinaisessa kokouksessa, valitsee edustajisto jäsenet hallitukseen.
Paikkajakotoimikunta on kokouksessaan 1.12.2009 päättänyt esittää suosituksenaan Espoon tekojääratasäätiön edustajiston osalta seuraavaa: Kokoomus 2 paikkaa (Martti Merra ja Jukka Mäkelä), Kristillisdemokraatit 1 paikka ja Virhreät 1 paikka. Vihreiden paikalle tulee valita nainen. Säätiötä ei tässä vaiheessa oteta mukaan varsinaiseen pisteytykseen, koska säätiön jatkuvuudesta ei ole varmaa tietoa. Jos säätiön toiminta kuitenkin jatkuu, tullaan paikat pisteyttämään ja käsittelemään paikkajakotoimikunnassa normaalisti. Edustajistoon tulee valita urheiluvaikuttajia.
Suomen Kristillisdemokraattien (KD) Espoon paikallisosasto ry:ltä saadun ilmoituksen mukaan esitetään edustajistoon Pertti Järvenpäätä.
Sivistystoimen liikuntapalveluista on oltu yhteydessä Martti Merraan (Kok.) ja Jukka Mäkelään (Kok.), jotka ovat antaneet suostumuksensa toimia kaupungin nimeäminä jäseninä säätiön edustajistossa ja joita esitetään tähän tehtävään.
Osa perustajina toimineista henkilöistä on kuollut ja osaa on vaikea tavoittaa. Sääntöjen mukaan, jos jäsenien nimeämistä ei ole tapahtunut kesäkuun aikana, tulee kaupungin nimetä puuttuvat jäsenet näiden osalta. Tämän vuoksi esitetään, että kaupunki nimeää edustajistoon myös kaksi jäsentä perustajien puolesta.
Jääkiekkoilu- ja luistelu-urheiluseurat ovat nimenneet omat edustajansa.
Hallituksen jäseneksi kaupungin nimeämäksi edustajaksi esitetään vt. liikuntajohtaja Mauri Johanssonia.
Lisäksi sivistystoimen johtaja toteaa:
Espoon tekojääratasäätiön toiminnan jatkuvuus tulee arvioitavaksi sen jälkeen, kun säätiölle saadaan sen sääntöjen edellyttämät toimielimet.
Esitys edustajien nimeämistä ja toimiohjeiden antoa koskevan päätösvallan siirrosta
Kaupunginhallituksen johtosäännön 4 §:n 6) kohdan mukaan konsernijaosto nimeää kaupungin ehdokkaat yhteisöjen ja säätiöiden hallintoelimiin ja tilintarkastajiksi sekä antaa ohjeet kaupunkia yhteisöjen ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kaupungin kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin.
Konsernijaosto voi siirtää toimivaltaansa kaupunginjohtajalle tai toimialajohtajalle. Konsernijaosto on siirtänyt ko. toimivaltaa toimialajohtajien päätettäväksi suoraan asianomaiseen toimialaan liittyvien yhteisöjen osalta.
Espoon tekojääratasäätiön osalta ei edustajien nimeämistä ja toimiohjeiden antoa koskeva päätösvallan siirto ole noussut missään vaiheessa esille, koska säätiön hallintoelimiin ei useampana toimikautena ole nimetty jäseniä. Nyt säätiön osalta esitetään ko. päätösvallan siirtoa sivistystoimen johtajalle.
Päätös
Kaupunginhallituksen konsernijaosto:
Kaupunginhallituksen konsernijaosto
1
nimesi toimikaudeksi 2009–2010 Espoon tekojääratasäätiön edustajistoon jäseniksi Martti Merran (Kok.) ja Jukka Mäkelän (Kok.). Koska säätiön perustajat eivät ole osaltaan nimenneet jäseniä, nimeää konsernijaosto edustajistoon Pertti Järvenpään (KD) ja Teresia Volotisen (Vihr.). Hallituksen jäseneksi nimetään vt. liikuntajohtajan Mauri Johansson
2
päätti, että sivistystoimen johtaja nimeää jatkossa kaupungin edustajat ja antaa toimiohjeet Espoon tekojääratasäätiön osalta
3
kaupunginhallituksen konsernijaosto edellytti, että säätiön hallitus ryhtyy toimiin säätiön lakkauttamiseksi ja säätiön sääntöjen 17 §:n mukaisesti säätiön varat käytetään säätiön päämääriä edistävään kaupungin ylläpitämään tarkoitukseen.
maanantai 28. joulukuuta 2009
Viattomien lasten päivänä
Viattomien lasten päivänä on hyvä muistaa kaksikymmentä vuotta sitten YK:n yleiskokouksen hyväksymää lasten oikeuksien sopimusta. Siinä todetaan, että jokaisella lapsella on oikeus saada nauttia erityistä suojelua ja lapsille tulee suoda edellytykset terveeseen kasvuun ihmisarvoisissa oloissa. Lasta on suojeltava laiminlyönneiltä, julmuudelta ja väärinkäytöltä, muun muassa ihmiskaupalta ja lapsityöltä.
Tällä hetkellä Somalia ja Yhdysvallat ovat ainoat valtiot maailmassa, jotka eivät ole vahvistaneet Lasten oikeuksien sopimusta. Sopimuksen periaatteiden toteutumista seuraa YK:n kymmenhenkinen Lapsen oikeuksien komitea. Jokainen sopimuksen ratifioinut maa on velvollinen raportoimaan säännöllisesti komitealle lasten oikeuksien toteutumisesta.
Giotton näkemys viattomien lasten verilöylystä
Viattomien lasten päivää 28.12. vietetään niiden lasten muistoksi, jotka kuningas Herodes julmasti surmautti Jeesuksen syntymän aikoihin Betlehemissä. Päivän Raamatun teksteissä muistellaan myös Joosefin, Marian ja Jeesus-lapsen pakoa Egyptiin. Aikansa pakolaisia.
Tällä hetkellä Somalia ja Yhdysvallat ovat ainoat valtiot maailmassa, jotka eivät ole vahvistaneet Lasten oikeuksien sopimusta. Sopimuksen periaatteiden toteutumista seuraa YK:n kymmenhenkinen Lapsen oikeuksien komitea. Jokainen sopimuksen ratifioinut maa on velvollinen raportoimaan säännöllisesti komitealle lasten oikeuksien toteutumisesta.
Giotton näkemys viattomien lasten verilöylystäViattomien lasten päivää 28.12. vietetään niiden lasten muistoksi, jotka kuningas Herodes julmasti surmautti Jeesuksen syntymän aikoihin Betlehemissä. Päivän Raamatun teksteissä muistellaan myös Joosefin, Marian ja Jeesus-lapsen pakoa Egyptiin. Aikansa pakolaisia.
maanantai 21. joulukuuta 2009
Onneksi olkoon Eeva Kilpi ja Antti Hyry!
Kulttuurilautakunta päätti keskiviikkoisessa kokouksessaan myöntää Espoon kaupungin vuoden 2009 kulttuuripalkinnon kirjailija Eeva Kilvelle ja Antti Hyrylle.
Espoon kaupungin kulttuuripalkinnon jakotilaisuus järjestettiin tänään
Espoon Kulttuurikeskuksen näyttelytilassa.
Joululomakin on jo melkein alkanut, joten toivotan oikein rauhallista joulua!
Espoon kaupungin kulttuuripalkinnon jakotilaisuus järjestettiin tänään
Espoon Kulttuurikeskuksen näyttelytilassa.
Joululomakin on jo melkein alkanut, joten toivotan oikein rauhallista joulua!
torstai 17. joulukuuta 2009
Kivaa KiVa-koulussa
Katselin äsken rinta rottingilla A-talk -ohjelmaa, jossa oli inserttinä Karamzinin koulun oppilashaastatteluja. He kertoivat siinä, että ovat kokeneet että kiusaaminen on selvästi vähentynyt.
Tähän asiaan on olemassa ihan tieteellistäkin pohjaa. Olemme näet olleet mukana KiVa-koulun pilottihankkeena, ja saaneet koulumme KiVa-toiminnan tulokset Turun yliopistosta. Tulokset ovat erittäin rohkaisevia, jopa hämmästyttävän myönteisiä. Tulosten valossa näyttäisi siltä, että KiVa-toiminta puree tehokkaasti kiusaamistapauksiin ja kiusaamista saadaan toiminnan avulla vähennettyä.
Kouluamme on verrattu tutkimuksessa mukana olleisiin 36 kokeilu- ja 33 kontrollikouluun luokka-asteilta 2 ja 3. Kokeilukouluissa (mm. Karamzinin koulussa) toteutettiin KiVa Koulu-ohjelmaa, kontrollikouluissa ei. Jotta tulokset olisivat mahdollisimman luotettavia, näissä tuloksissa ovat mukana ainoastaan ne oppilaat, jotka vastasivat sekä alku- että loppumittaukseen.
Tulosten keskeisin informaatio näkyy yhteenvedoissa:
Alkumittauksessa Karamzinin koulussa oli kiusattuja 25,4 %, loppumittauksessa vuotta myöhemmin kiusattujen osuus oli 8,5 %.
Sama laskeva suuntaus oli myös kiusaajien osuudessa: alkumittauksessa kiusaajia oli 11,9 %, kun loppumittauksessa heitä oli enää 2,5 %.
Joten voin lämpimästi suositella tätä menetelmää koulukiusaamisen vähentämiseksi!
Tähän asiaan on olemassa ihan tieteellistäkin pohjaa. Olemme näet olleet mukana KiVa-koulun pilottihankkeena, ja saaneet koulumme KiVa-toiminnan tulokset Turun yliopistosta. Tulokset ovat erittäin rohkaisevia, jopa hämmästyttävän myönteisiä. Tulosten valossa näyttäisi siltä, että KiVa-toiminta puree tehokkaasti kiusaamistapauksiin ja kiusaamista saadaan toiminnan avulla vähennettyä.
Kouluamme on verrattu tutkimuksessa mukana olleisiin 36 kokeilu- ja 33 kontrollikouluun luokka-asteilta 2 ja 3. Kokeilukouluissa (mm. Karamzinin koulussa) toteutettiin KiVa Koulu-ohjelmaa, kontrollikouluissa ei. Jotta tulokset olisivat mahdollisimman luotettavia, näissä tuloksissa ovat mukana ainoastaan ne oppilaat, jotka vastasivat sekä alku- että loppumittaukseen.
Tulosten keskeisin informaatio näkyy yhteenvedoissa:
Alkumittauksessa Karamzinin koulussa oli kiusattuja 25,4 %, loppumittauksessa vuotta myöhemmin kiusattujen osuus oli 8,5 %.
Sama laskeva suuntaus oli myös kiusaajien osuudessa: alkumittauksessa kiusaajia oli 11,9 %, kun loppumittauksessa heitä oli enää 2,5 %.
Joten voin lämpimästi suositella tätä menetelmää koulukiusaamisen vähentämiseksi!
maanantai 14. joulukuuta 2009
Vihreät Kiitokset 2009 Espoo Cateringille
Vuoden 2009 Vihreät Kiitokset saa Espoo Catering -liikelaitos, joka ympäristöohjelmallaan antaa erinomaista esimerkkiä kaupungin virastoille ja muille liikelaitoksille. Käytännön säästöjä tuottaneessa ohjelmassa on vähennetty jätteen, sähkön- ja vedenkulutusta.
Espoo Catering on ympäristöohjelmallaan esikuvana muille Espoon yksiköille ja liikelaitoksille. Ympäristöohjelmalla on vähennetty turhaa biojätettä ja sähkönkulutusta, mikä säästää sekä rahaa että luontoa.
Espoo Catering suunnittelee kehittävänsä keittiöidensä sähkön kulutusmittausta yhdessä tilakeskuksen ja Tekesin kanssa. Juuri näin pitäisi kaupungin säästää: vähentämällä turhaa kulutusta.
Vuosittain jaettavilla Vihreillä kiitoksilla halutaan kannustaa Espoossa
kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti toimineita tahoja. Valinnasta päätti Espoon Vihreiden syyskokous. Vuoden 2008 kiitokset sai kolme Pro Espoonjoen aktiivia, jotka vetivät koululaisille Espoon historiastaa ja luonnosta kertovia retkiä.
Espoo Catering on ympäristöohjelmallaan esikuvana muille Espoon yksiköille ja liikelaitoksille. Ympäristöohjelmalla on vähennetty turhaa biojätettä ja sähkönkulutusta, mikä säästää sekä rahaa että luontoa.
Espoo Catering suunnittelee kehittävänsä keittiöidensä sähkön kulutusmittausta yhdessä tilakeskuksen ja Tekesin kanssa. Juuri näin pitäisi kaupungin säästää: vähentämällä turhaa kulutusta.
Vuosittain jaettavilla Vihreillä kiitoksilla halutaan kannustaa Espoossa
kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti toimineita tahoja. Valinnasta päätti Espoon Vihreiden syyskokous. Vuoden 2008 kiitokset sai kolme Pro Espoonjoen aktiivia, jotka vetivät koululaisille Espoon historiastaa ja luonnosta kertovia retkiä.
keskiviikko 9. joulukuuta 2009
Toisenlainen joululahja
Luin tänään hienon runon nimeltä Joululahja:
Anna kun annan sinulle joululahjan
et sinä voi sitä syödä etkä juoda
et voi ripustaa sitä seinälle
etkä edes joulukuuseen
ei sitä ole kääritty koreaan paperiin
siitä puuttuu lakka ja rusettikin
et voi vaihtaa sitä juhlien jälkeen
eikä se mitään maksanutkaan.
Ei se ole aamutakki tai yöpaita
ei se ole kaulaliina tai villapaita
mutta voit sinä sen päällesi pukea.
Se on kesäinen aamu
jolloin leppäkerttu kulki paljaalla iholla.
Se on kaikki kesän äänet ja
kaikki kesän tuoksut.
Se on kaikki kesän lapset ja
kaikki kesän aikuiset
kaikilla hiekkaa varpaiden välissä.
Se on avain sinun mielesi
lämpöisiin muistoihin
aurinkoon ja linnunlauluun.
Sillä sitä sinä tarvitset.
Joululahjan ei ole pakko tuhlata luonnonvaroja tai tuottaa päästöjä ja
jätettä. Yhdellä lahjalla voi myös saada paljon hyvää aikaiseksi.
Mahdollisuuksia tuottaa jouluiloa läheisilleen ja muille aineettomin tai
eettisin joululahjoin on lukemattomia.
Esimerkkejä vaikkapa täältä:
http://www.kepa.fi/kampanjat/nain_osallistut/maailmanparannusvinkit/joululahjat.
Tai täältä tosin vähän sukupuolittuneita vinkkejä: www.ytv.fi/joulu
Anna kun annan sinulle joululahjan
et sinä voi sitä syödä etkä juoda
et voi ripustaa sitä seinälle
etkä edes joulukuuseen
ei sitä ole kääritty koreaan paperiin
siitä puuttuu lakka ja rusettikin
et voi vaihtaa sitä juhlien jälkeen
eikä se mitään maksanutkaan.
Ei se ole aamutakki tai yöpaita
ei se ole kaulaliina tai villapaita
mutta voit sinä sen päällesi pukea.
Se on kesäinen aamu
jolloin leppäkerttu kulki paljaalla iholla.
Se on kaikki kesän äänet ja
kaikki kesän tuoksut.
Se on kaikki kesän lapset ja
kaikki kesän aikuiset
kaikilla hiekkaa varpaiden välissä.
Se on avain sinun mielesi
lämpöisiin muistoihin
aurinkoon ja linnunlauluun.
Sillä sitä sinä tarvitset.
Joululahjan ei ole pakko tuhlata luonnonvaroja tai tuottaa päästöjä ja
jätettä. Yhdellä lahjalla voi myös saada paljon hyvää aikaiseksi.
Mahdollisuuksia tuottaa jouluiloa läheisilleen ja muille aineettomin tai
eettisin joululahjoin on lukemattomia.
Esimerkkejä vaikkapa täältä:
http://www.kepa.fi/kampanjat/nain_osallistut/maailmanparannusvinkit/joululahjat.
Tai täältä tosin vähän sukupuolittuneita vinkkejä: www.ytv.fi/joulu
sunnuntai 6. joulukuuta 2009
Hyvää itsenäisyyspäivää - god självständighetsdag
Oi maamme, Suomi, synnyinmaa,
soi, sana kultainen.
Ei laaksoa, ei kukkulaa,
ei vettä, rantaa rakkaampaa,
kuin kotimaa tää pohjoinen,
maa kallis isien.
Vårt land, vårt land, vårt fosterland,
Ljud högt, o dyra ord!
Ej lyfts en höjd mot himlens rand,
Ej sänks en dal, ej sköljs en strand,
Mer älskad än vår bygd i nord,
Än våra fäders jord.
soi, sana kultainen.
Ei laaksoa, ei kukkulaa,
ei vettä, rantaa rakkaampaa,
kuin kotimaa tää pohjoinen,
maa kallis isien.
Vårt land, vårt land, vårt fosterland,
Ljud högt, o dyra ord!
Ej lyfts en höjd mot himlens rand,
Ej sänks en dal, ej sköljs en strand,
Mer älskad än vår bygd i nord,
Än våra fäders jord.
torstai 3. joulukuuta 2009
Opettajien täydennyskoulutus ja Less meat - less heat!
Luin Euroopan komission Suomen-edustuston viikkotiedotteesta, että EU:ssa on yli kuusi miljoonaa opettajaa, joiden kyky innostaa oppilaita oppimaan vaikuttaa koko Euroopan tulevaisuuteen. Jotta opetus pysyisi laadukkaana, opettajilla pitäisi olla tilaisuus kehittää taitojaan koko työuransa ajan. Tästä tietoisina OECD ja komissio ovat julkaisseet raportin opettajien ammatillisesta kehityksestä Euroopassa ja muualla maailmassa.
Raportin mukaan noin yhdeksän opettajaa kymmenestä osallistuu täydennyskoulutukseen ja yli puolet toivoo sitä lisää. Hieno homma! Työaikataulu on kuitenkin suurin este koulutukseen osallistumiselle. Täydennyskoulutusta olisi myös kehitettävä niin, että se vastaa paremmin opettajien tarpeita. Eli kehitettävää riittää!
Yleisesti tulokset osoittavat, että koulun tavalla antaa opettajille palautetta työstä on vahva yhteys heidän ammatilliseen kehitykseensä. Koulun ilmapiiri on myös tärkeä. Työssään ja koulussaan viihtyvät opettajat suhtautuvat myönteisesti ammatilliseen kehittämiseen. Tämän itsestäänselvyyden ymmärtämiseen ei mielestäni kyllä tarvita kalliita tutkimuksia!
Raportti pohjautuu 23 maassa tehtyyn TALIS-tutkimukseen. TALIS on OECD:n uusi opetusta ja oppimista koskeva kansainvälinen tutkimus, jossa tarkastellaan oppimisympäristöä ja opettajien työskentelyoloja rehtorien ja opettajien itsensä näkökulmasta. Erinomainen näkökulma! Tutkimus tehtiin Euroopan komission tuella.
Miksiköhän Suomi ei ollut tutkimusotoksessa mukana?
Paul parlamentissa: "Less meat, less heat!"
Pop-musiikin legenda ja kasvissyöjä Paul McCartney puhui torstaina Euroopan parlamentissa "less meat=less heat" -seminaarissa. McCartney esitteli parlamentin jäsenille "lihaton maanantai" -kampanjaansa.
Lue Satu Hassin blogi aiheesta:
http://tinyurl.com/ya8pcaw
Kuuntele McCartneyn haastattelu:
www.europarl.europa.eu/eplive/expert/multimedia/20091203MLT65929/media_20091203MLT65929.mp3
sunnuntai 29. marraskuuta 2009
Valtuuskunta ja vastaanotto
Eilen olin heti aamusta Mantalla Vihreiden valtuuskunnan tempauksessa, ja sen jälkeen suuntesimme tiemme Pikkuparlamentiin, jossa vietin koko päivän Vihreiden puoluevaltuuskunnan kokouksessa. Illalla oli vielä työministerin vastaanotto. Taustalla näkyy Anni Sinnemäen työhuoneen ikkuna ja parveke (Mantan jalan vieressä).
perjantai 27. marraskuuta 2009
ÄOM-päivänä pohditaan kulutustottumuksia
Espoon Vihreät Naiset: Suositaan lähikauppoja
Espoon Vihreät Naiset ei shoppaa vaan pohtii kuluttamisen vaikutuksia Älä osta mitään -päivänä 27.11.2009. Jokainen valinta vaikuttaa. Siksi Espoon Vihreät Naiset patistaa ostamaan luomua, reilua ja läheltä.
Eettisen kuluttamisen suosio on kasvussa. Espoon Tapiolassa sijaitseva Pieni ruokakauppa, jossa myydään luomua ja pientoimittajien tuotteita, on hyvä esimerkki tulevaisuuden lähikaupasta. Hyvä palvelu ja laadukas valikoima ovat lähikaupan menestystekijät.
Kuluttamisen ympäristövaikutukset askarruttavat yhä useampia. Ilmastopäästöjä voidaan karsia vähentämällä liikkumistarvetta. Lähikaupan pitää ola kävelyetäisyydellä. Suosimalla lähiruokaa vähennetään kuljetusten aiheuttamia päästöjä.
Espoon Vihreät Naiset haastaa kaikki pohtimaan kulutuspäätöksiään ja niiden vaikutuksia elinympäristöön.
Espoon Vihreät Naiset ry
puheenjohtaja Marjut Joensuu, puh. 040 500 2828
tuleva puheenjohtaja Marja Nuora, puh. 050 586 2697
sihteeri Teresia Volotinen, puh. 050 341 3784
torstai 19. marraskuuta 2009
YK:n lapsen oikeuksien sopimus 20 v.
Vierailin pari vuotta sitten Banglaheshissa, jossa tapasin nämä iloiset lapset pienessä kylässäYK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää 20.11 kaksikymmentä vuotta. Sopimusta voisi kutsua myös aikuisten velvollisuuksien sopimukseksi, sillä se määrittää mitä aikuisten pitää tehdä lasten hyvän elämän turvaamiseksi. Tällä hetkellä vain USA ja Somalia eivät ole ratifioineet sopimusta.
Juhlavuoden teema on Lapsen oikeus osallistua, tulla kuulluksi ja vaikuttaa. Lapsilla on oikeus saada enemmän mahdollisuuksia kertoa mielipiteensä oman arkensa asioissa. Lasten kuunteleminen auttaa myös meitä aikuisia tunnistamaan päätösten vaikutuksia lapsiin ja tekemään parempia ratkaisuja. Omalla työpaikallani on käynnistymässä oppilasparlamenttitoiminta, jota pidän tosi tärkeänä keinona tuoda lasten ääni esiin. Samalla se antaa konkreettisella tavalla kansalaisvalmiuksia ja taitoja osallistua demokraattiseen päätöksentekoon ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Mitä sopimus sitten sisältää?
Tässä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 54 artiklaa tiivistetyssä muodossa:
1. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.
2. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi.
3. Lapsia koskevia päätöksiä tehtäessä on aina ensimmäiseksi otettava huomioon lapsen etu.
4. Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet.
5. Valtion on kunnioitettava vanhempien tai muiden lapsen huoltajien vastuuta, oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen kasvatuksessa.
6. Lapsella on oikeus elämään. Valtion on taattava mahdollisimman hyvät edellytykset lapsen henkiinjäämiselle ja kehitykselle omaan tahtiin.
7. Lapsi on rekisteröitävä heti syntymän jälkeen. Syntyneellä lapsella on oikeus nimeen ja kansalaisuuteen. Lapsella on oikeus tuntea vanhempansa ja olla ensisijaisesti heidän hoidettavanaan.
8. Lapsella on oikeus säilyttää henkilöllisyytensä, kansalaisuutensa, nimensä ja sukulaissuhteensa.
9. Lapsella on lähtökohtaisesti oikeus elää vanhempiensa kanssa, jos hänellä on hyvä ja turvallista olla heidän kanssaan. Vanhemmistaan erossa asuvalla lapsella on oikeus tavata ja pitää säännöllisesti yhteyttä kumpaankin vanhempaansa. Tapaaminen voidaan estää, jos se on lapsen edun vastaista.
10. Jos lapsi ja hänen vanhempansa joutuvat eri valtioihin, on valtion velvollisuus käsitellä hakemus perheen jälleenyhdistämiseksi myönteisesti ja viivyttelemättä.
11. Valtion pitää estää lasten laiton kuljettaminen maasta toiseen.
12. Lapsella on oikeus vapaasti ilmaista mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa. Lapsen mielipide on otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti.
13. Lapsella on mielipiteidensä ilmaisemiseksi oikeus hakea, vastaanottaa ja levittää tietoa ja ajatuksia vapaasti, kunhan se ei loukkaa muiden oikeuksia.
14. Lapsella on oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen. Vanhempien lapselle antamaa ohjausta tämän oikeuden käyttämisessä on kunnioitettava.
15. Lapsella on oikeus liittyä yhdistyksiin ja toimia niissä.
16. Lapsella on oikeus yksityisyyteen, kotirauhaan ja kirjesalaisuuteen. Hänen kunniaansa tai mainettaan ei saa halventaa.
17. Lapsella on oikeus saada tiedotusvälineiden kautta sellaista tietoa, joka on tärkeää hänen kehityksensä ja hyvinvointinsa kannalta. Lasta tulee suojella hänen hyvinvointinsa kannalta vahingolliselta tiedolta ja aineistolta.
18. Vanhemmilla on ensisijainen ja yhteinen vastuu lapsen kasvatuksesta. Heillä on oikeus saada tukea tehtäväänsä. Vanhempien tulee toimia lapsen edun mukaisesti. Valtion on turvattava päivähoito- ja lastensuojelupalvelut.
19. Lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä.
20. Lapsella, joka ei voi elää perheensä kanssa, on oikeus saada erityistä suojelua ja tukea. Tällöin on kiinnitettävä huomiota lapsen kasvatuksen jatkuvuuteen sekä lapsen etniseen, uskonnolliseen ja kielelliseen taustaan.
21. Lapsi voidaan adoptoida, jos se on hänen kannaltaan paras vaihtoehto.
22. Pakolaislapsella on oikeus saada tarvitsemansa erityinen huolenpito.
23. Vammaisen lapsen pitää saada parasta mahdollista hoitoa ja apua, joka edistää hänen itseluottamustaan ja osallistumistaan.
24. Lapsella on oikeus elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvitsemansa terveyden- ja sairaudenhoito. Odottaville äideille on taattava asianmukainen terveydenhoito.
25. Syntymäkotinsa ulkopuolelle sijoitetulla lapsella on oikeus hänelle annetun hoidon ja hänen sijoituksensa perusteiden ajoittaiseen tarkistamiseen.
26. Lapsella on oikeus sosiaaliturvaan.
27. Lapsella on oikeus hänen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon.
28. Lapsella on oikeus saada maksuttomasti perusopetusta. Valtion on edistettävä toisen asteen koulutusta ja opinto-ohjausta sekä ehkäistävä koulunkäynnin keskeyttämistä.
29. Koulutuksen on kehitettävä lapsen yksilöllisiä taitoja, ihmisoikeuksien sekä lapsen oman kielen ja kulttuurin kunnioitusta, vastuullista kansalaisuutta, suvaitsevaisuutta sekä ympäristön suojelua.
30. Vähemmistöryhmään tai alkuperäiskansaan kuuluvalla lapsella on oikeus omaan kulttuuriinsa, uskontoonsa ja kieleensä.
31. Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään.
32. Lapsella ei saa teettää työtä, joka haittaa hänen opintojaan tai vahingoittaa hänen terveyttään tai kehitystään.
33. Lasta on suojeltava huumeilta ja laittomalta huumekaupalta.
34. Lasta on suojeltava kaikenlaiselta seksuaaliselta hyväksikäytöltä.
35. Valtioiden on estettävä lapsikauppa.
36. Lasta on suojeltava kaikelta hänen hyvinvointiaan uhkaavalta hyväksikäytöltä.
37. Lasta ei saa kiduttaa. Lasta ei saa rankaista julmalla tai halventavalla tavalla. Lapsen vangitsemisen tulee olla viimesijainen keino ja silloinkin on huomioitava hänen ikänsä mukaiset tarpeet.
38. Alle 18-vuotiasta ei saa värvätä armeijaan eikä hän saa osallistua sodankäyntiin. Aseellisissa selkkauksissa on suojeltava lapsia.*
39. Väärinkäytösten uhriksi joutunutta lasta on autettava toipumaan ja hänen sopeutumistaan yhteiskuntaan on edistettävä.
40. Lakia rikkonutta lasta on suojeltava ja hänen oikeuksiaan on kunnioitettava.
41. Jos valtion kansallinen lainsäädäntö turvaa lapselle paremmat oikeudet kuin tämä sopimus, sitä on noudatettava.
42. Valtion on huolehdittava, että kaikki kansalaiset tietävät lapsen oikeudet.
43. Tämän sopimuksen noudattamista valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea
44. - 54. Nämä artiklat ovat päätöksiä sopimukseen liittymisestä, muuttamisesta, siitä raportoimisesta ja sopimuksen muusta voimassaolosta.
katso myös: http://www.unicef.fi/lapsen_oikeuksien_paiva
maanantai 16. marraskuuta 2009
Espoon Vihreiden syyskokouskuulumisia
Lauantain Espoon Vihreiden syyspäivillä oli sali täynnä vihreitä ja
mukava tunnelma ja lauluyhtye Vihreiden kurkkujen upea ensiesiintyminen sai valtavan suosion.
Syyskokous valitsi Espoon Vihreiden hallitukseen sekä kokemusta ja uusia
osaajia:
Johanna Korpela Espoonlahden Vihreät (kaudeksi 2010 - 2011)
Merva Mikkola, Espoonlahden Vihreät (vuodeksi 2010)
Niko Rinta, Matinkylän Vihreät (kaudeksi 2010 - 2011)
Marjo Matikka, Suur-Leppävaaran Vihreät (2010 - 2011)
Teresia Volotinen, Suur-Leppävaaran Vihreät/Espoon Vihreät Naiset (2010 - 2011)
Said Yusuf Kanta-Espoon Vihreät (2010 - 2011)
Hallituksessa jatkavat: Marjut Joensuu (Suur-Leppävaaran Vihreät), Timo
Lahti (Suur-Leppävaaran Vihreät), Sami Suomalainen (Matinkylän vihreät)
ja Teemu Meronen (Vihannes/Vihreät Teekkarit).
mukava tunnelma ja lauluyhtye Vihreiden kurkkujen upea ensiesiintyminen sai valtavan suosion.
Syyskokous valitsi Espoon Vihreiden hallitukseen sekä kokemusta ja uusia
osaajia:
Johanna Korpela Espoonlahden Vihreät (kaudeksi 2010 - 2011)
Merva Mikkola, Espoonlahden Vihreät (vuodeksi 2010)
Niko Rinta, Matinkylän Vihreät (kaudeksi 2010 - 2011)
Marjo Matikka, Suur-Leppävaaran Vihreät (2010 - 2011)
Teresia Volotinen, Suur-Leppävaaran Vihreät/Espoon Vihreät Naiset (2010 - 2011)
Said Yusuf Kanta-Espoon Vihreät (2010 - 2011)
Hallituksessa jatkavat: Marjut Joensuu (Suur-Leppävaaran Vihreät), Timo
Lahti (Suur-Leppävaaran Vihreät), Sami Suomalainen (Matinkylän vihreät)
ja Teemu Meronen (Vihannes/Vihreät Teekkarit).
keskiviikko 11. marraskuuta 2009
Älä osta mitään -päivän juliste
Älä osta mitään -päivän julisteessa poseeraa tuttu tyyppi!
Vuoden kulutuskriittinen kohokohta:
ÄLÄ OSTA MITÄÄN-PÄIVÄ 27.11.2009
Miksi ostat sen mitä ostat? Voisitko olla ostamatta tai ostaa fiksummin? Älä osta mitään -päivä tarjoaa tukea ja ideoita uuden, ympäristölle ystävällisemmän kulutustyylin löytämiseen.
http://www.alaosta.fi/
torstai 5. marraskuuta 2009
Eduskuntaan kansanedustaja Johanna Karimäen vieraaksi
Pienet vihreät miehet pistivät Karin vanhassa pilakuvassa perinteisten puolueiden edustajat ymmälleen.
Entäpä pienet vihreät naiset?
Johanna Karimäki kutsuu Espoon, Vantaan ja Helsingin vihreät naiset vieraakseen
Eduskuntaan keskiviikkona 11. marraskuuta klo 18.00 - 19.30. Tarkoituksena on
keskustella vapaamuotoisesti ajankohtaisista asioista eduskuntatyössä ja
vaihtaa kuulumisia pääkaupunkiseudun tasa-arvopolitiikasta. Halukkaat voivat
myös osallistua ennen tapaamista opastettuun kierrokseen eduskuntatalossa klo
17.00 alkaen.
Eduskunnan kulunvalvonta edellyttää ilmoittautumista ennakkoon, kerro samalla
oletko myös osallistumassa opastuskierrokseen. Ilmoittautumiset 9.11. mennessä.
sunnuntai 1. marraskuuta 2009
Koulusäästöt uhkaavat tyttöjen mielenterveyttä
(Julkaistu Ilta-Sanomissa 23.10.2009)
Espoon tuottavuusohjelma uhkaa leikata koulujen resursseja, eli ryhmäkokoja kasvatetaan tai tuki- ja erityisopetusta supistetaan ja oppilaat joutuvat väistämättä kärsimään. Sen vuoksi opetusresurssien takaaminen tiukassakin taloudellisessa tilanteessa on ensiarvoisen tärkeää.
Viime laman aikana tehtyjä virheitä ei pitäisi toistaa, vaan lasten ja nuorten oikeus on saada opiskella niin, että opettajilla jää aikaa kaikille oppilailleen.
Olemme hyvin huolestuneita tyttöjen ja nuorten naisten maailmassa tapahtuvista muutoksista, jotka johtavat entistä rankempaan pahoinvointiin.
Edellisen laman jälkeen on olemassa tutkittua tietoa siitä, että lasten masennus ja käytöshäiriöt lisääntyvät, jos koulun tukiresurssit ovat pienet ja vanhempienkin voimavarat ovat laman vuoksi vähissä. Viimeaikaiset tutkimustiedot ovat osoittaneet, että erityisesti tyttöjen mielenterveysongelmat ja käytöshäiriöt ovat varhentuneet ja lisääntyneet ryhmäkokojen kasvamisen myötä.
Tytöt oireilevat poikia enemmän sisäänpäin ja ovat luokan hiljaisia kärsijöitä. Opettajalla tulee olla riittävästi aikaa huomata myös nämä hiljaiset tytöt, jotka helposti jäävät äänekkäästi ulospäin oireilevien oppilaiden varjoon.
Espoon Vihreät Naiset ry
Hannele Helander, hallituksen jäsen
Marjut Joensuu, puheenjohtaja
Teresia Volotinen, sihteeri
Espoon tuottavuusohjelma uhkaa leikata koulujen resursseja, eli ryhmäkokoja kasvatetaan tai tuki- ja erityisopetusta supistetaan ja oppilaat joutuvat väistämättä kärsimään. Sen vuoksi opetusresurssien takaaminen tiukassakin taloudellisessa tilanteessa on ensiarvoisen tärkeää.
Viime laman aikana tehtyjä virheitä ei pitäisi toistaa, vaan lasten ja nuorten oikeus on saada opiskella niin, että opettajilla jää aikaa kaikille oppilailleen.
Olemme hyvin huolestuneita tyttöjen ja nuorten naisten maailmassa tapahtuvista muutoksista, jotka johtavat entistä rankempaan pahoinvointiin.
Edellisen laman jälkeen on olemassa tutkittua tietoa siitä, että lasten masennus ja käytöshäiriöt lisääntyvät, jos koulun tukiresurssit ovat pienet ja vanhempienkin voimavarat ovat laman vuoksi vähissä. Viimeaikaiset tutkimustiedot ovat osoittaneet, että erityisesti tyttöjen mielenterveysongelmat ja käytöshäiriöt ovat varhentuneet ja lisääntyneet ryhmäkokojen kasvamisen myötä.
Tytöt oireilevat poikia enemmän sisäänpäin ja ovat luokan hiljaisia kärsijöitä. Opettajalla tulee olla riittävästi aikaa huomata myös nämä hiljaiset tytöt, jotka helposti jäävät äänekkäästi ulospäin oireilevien oppilaiden varjoon.
Espoon Vihreät Naiset ry
Hannele Helander, hallituksen jäsen
Marjut Joensuu, puheenjohtaja
Teresia Volotinen, sihteeri
maanantai 26. lokakuuta 2009
EKOAY:n koulutusseminaarissa
Olin viikonloppuna Espoon ja Kauniaisten opettajien ammattiyhdistyksen koulutusseminaarimatkalla m/s Gabriellalla, sillä toimin Karamzinin koulun EKOAY-yhteysopettajana.
Perjantain 23.10 ohjelma alkoi klo 16.30 EKOAY:n puheenjohtajan ja koulutusasiainhoitajan tervehdyksillä. Seuraavaksi kuulimme pääluottamusmies Ritva Korhosen esityksen Ilmoitusmenettely väkivaltatilanteissa. Koulujen turvallisuus oli puolestaan OAJ:n lakimies Kai Kullaan esityksen aiheena. Opetuslautakunnan jäsenten ja muidenkin kaupunginvaltuutettujen kommentteja ja yleiskeskustelua veti OAJ:n valtuutettu Antti Komulainen. Illallinen nautittiin Viking Buffet´ssa.
Lauantai (24.10) alkoi Tukholmassa kierrellessä. Paluussa oli ohjelmassa
luottamusmiesasiaa pääluottamusmies Ritva Korhosen johdolla ja sen jälkeen luottamusmiesryhmät kokoontuivat vielä kouluasteittain luottamusmisten vetämiin keskusteluryhmiin.(Päättäjille oli erillinen ohjelma, jossa keskusteltiin ajankohtaisista aiheista.)
Työsuojeluvaltuutettu Jari Nummela infosi työsuojeluvatuuttettujen vaalista.
"Kyselytunti" vaikuttajille muuttui jäsenten kyselytunniksi, asiantuntijana oli OAJ:n juristi Kai Kullaa. Päätösmaljan jälkeen nautittiin illallinen Food Gardenissa.
Laiva saapuu sunnuntaina 25.10 klo 9.55 Helsinkiin, siirryimme pois kesäajasta, joten Tukholmasta tullessa ei tarvinnut siirtää kellon viisareita. Taas tuli runsaasti uutta tärkeää tietoa mukavien kollegojen seurassa!
torstai 22. lokakuuta 2009
Ostamatta mitään
Olin tänään Helsingin kirjamessuilla. Normaalisti ostan aina ihan hillittömästi kaikkea ihanaa luettavaa tms. Olin kovana. En ostanut mitään. IHME! Kuljeskelin, nautin...
Sain tosin muutaman kirjan IBBY Finlandin arvostelukappaleina, mutta niitä ei lasketa...
Sain tosin muutaman kirjan IBBY Finlandin arvostelukappaleina, mutta niitä ei lasketa...
keskiviikko 21. lokakuuta 2009
Kulttuurin avustusperiaatteet uusiksi
Kulttuurilautakunnan kokous oli tänään Sello-salin lämpiössä. Kokouspaikan varaaminen osoittautui koomiseksi: istuimme Sellosalin lämpiössä kokoustamassa kahvilan kolistellessa ja kilistellessä, pian paikalle alkoi ilmestyä konserttiin tulevaa yleisöä...ja kulttuurilautakunta evakuoitiin Akseli-saliin.
Vastoinkäymisistä huolimatta lautakunta hyväksyi 1.11.2009 voimaan tulevat avustusperiaatteet yksimielisesti esittelijän esityksen mukaisesti. Ensi vuoden kohdeavustusten suuntaamisen linjaukset sekä säännöllistä toiminta-avustusta saavien puitesopimukset tuodaan lautakunnalle päätettäväksi joulukuun kokoukseen. Kulttuurilautakunnan avustusperiaatteet koskevat sekä kaupunkikulttuurin että vapaan sivistystyön tulosyksiköissä valmisteltavia avustuksia.
Toiminta-avustukset ovat haettavissa kerran vuodessa huhtikuun loppuun mennessä. Lautakunta myöntää tukea taiteen perusopetuksen oppilaitoksille, ammattimaisesti johdetuille taide- ja kulttuuripalveluja tuottaville organisaatioille sekä kulttuuri-, sivistys- ja kotiseutuyhdistyksille. Kohdeavustusta myönnetään kulttuurihankkeille, ammattitaiteilijoille ja kulttuurihistoriallisiin korjauskohteisiin.
Kohdeavustusta voi hakea kahdesti vuoden aikana, sen voi käyttää hakuvuoden tai seuraavan vuoden aikana hakemuksen mukaiseen toimintaan. Avustusperiaatteilla halutaan turvata espoolaisten taide- ja kulttuurilaitosten pitkäjänteinen toiminta sekä tarjota mahdollisuus uusille, innovatiivisille kulttuurihankkeiden toteuttajille.
Vastoinkäymisistä huolimatta lautakunta hyväksyi 1.11.2009 voimaan tulevat avustusperiaatteet yksimielisesti esittelijän esityksen mukaisesti. Ensi vuoden kohdeavustusten suuntaamisen linjaukset sekä säännöllistä toiminta-avustusta saavien puitesopimukset tuodaan lautakunnalle päätettäväksi joulukuun kokoukseen. Kulttuurilautakunnan avustusperiaatteet koskevat sekä kaupunkikulttuurin että vapaan sivistystyön tulosyksiköissä valmisteltavia avustuksia.
Toiminta-avustukset ovat haettavissa kerran vuodessa huhtikuun loppuun mennessä. Lautakunta myöntää tukea taiteen perusopetuksen oppilaitoksille, ammattimaisesti johdetuille taide- ja kulttuuripalveluja tuottaville organisaatioille sekä kulttuuri-, sivistys- ja kotiseutuyhdistyksille. Kohdeavustusta myönnetään kulttuurihankkeille, ammattitaiteilijoille ja kulttuurihistoriallisiin korjauskohteisiin.
Kohdeavustusta voi hakea kahdesti vuoden aikana, sen voi käyttää hakuvuoden tai seuraavan vuoden aikana hakemuksen mukaiseen toimintaan. Avustusperiaatteilla halutaan turvata espoolaisten taide- ja kulttuurilaitosten pitkäjänteinen toiminta sekä tarjota mahdollisuus uusille, innovatiivisille kulttuurihankkeiden toteuttajille.
sunnuntai 18. lokakuuta 2009
Virkistävät Vihreiden Naisten syyspäivät
Terveiset Lomakeskus Lepolasta Lahdesta, Vihreiden naisten syyspäiviltä (17.-18-10.), jossa valmistui hieno naispoliittinen ohjelma. Oli aivan mahtavaa olla mainiossa seurassa vanhojen tuttujen vihreiden naisten parissa ja tutustua moniin uusiin.
Valitettavasti emme saaneet Espoon Vihreiden Naisten ehdokasta Vihreiden Naisten hallituksen jäseneksi. Ensi vuonna ehkä onnistuu, kun jäsenmäärämme kasvun myötä äänimäärämme on jo kolminkertainen tähän vuoteen verrattuna.
Pääsihteeri Sirpa Hertell ja puheenjohtaja Heli Järvinen
Kansanedustaja Heli Järvinen Kerimäeltä jatkaa Vihreiden Naisten puheenjohtajana tulevat kaksi vuotta. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Anna Moring Helsingistä (varalle Minna Sorsa Ylöjärveltä) Elina Hatakka Inkoosta (varalle Elina Sillanpää Laukaasta), Paula Pohjanrinne Kempeleestä (varalle Sari Hänninen Rovaniemeltä) ja Irene Gröhn Helsingistä, (varalle Elina Koskinen Helsingistä).
Valitettavasti emme saaneet Espoon Vihreiden Naisten ehdokasta Vihreiden Naisten hallituksen jäseneksi. Ensi vuonna ehkä onnistuu, kun jäsenmäärämme kasvun myötä äänimäärämme on jo kolminkertainen tähän vuoteen verrattuna.
Pääsihteeri Sirpa Hertell ja puheenjohtaja Heli JärvinenKansanedustaja Heli Järvinen Kerimäeltä jatkaa Vihreiden Naisten puheenjohtajana tulevat kaksi vuotta. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Anna Moring Helsingistä (varalle Minna Sorsa Ylöjärveltä) Elina Hatakka Inkoosta (varalle Elina Sillanpää Laukaasta), Paula Pohjanrinne Kempeleestä (varalle Sari Hänninen Rovaniemeltä) ja Irene Gröhn Helsingistä, (varalle Elina Koskinen Helsingistä).
keskiviikko 7. lokakuuta 2009
Säästä energiaa!
Energiansäästöviikkoa vietetään tällä viikolla yrityksissä ja yhteisöissä. Energiaa kannattaa tietysti säästää ympäri vuoden, mutta mukavaa kun tällaisen viikko järjestetään muistuttamaan energiansäästötavoista!
Energiansäästöviikkoa on vietetty Suomessa jo yli kymmenen vuoden ajan ja siihen osallistuu vuosittain satoja yrityksiä ja yhteisöjä. Luulin, että Espoon kaupunki on mukana energiansäästöviikon vietossa, mutta ei näkynyt osallistujalistalla. Muistaisin, että viikosta oli kuitenkin juttua henkilöstölehdessämme. Energiansäästöviikolla kannustetaan henkilöstöä energian järkevämpään käyttöön ja kampanjoidaan energiansäästömahdollisuuksista omille asiakkaille.
Energiansäästöviikon kymmenen tehokasta ja helppoa energiansäästövinkkiä:
Alenna huonelämpötilaa - Lämmitys on merkittävin yksittäinen energiankuluttaja kotitalouksissa. 1 °C vähentää lämmityskustannuksia 5 %.
Vaihda hehkulamput tehokkaampiin lamppuihin - energiansäästölamppu kuluttaa 75 - 80 % prosenttia vähemmän energiaa valaisinta kohti kuin hehkulamppu ja LED-lamppu vielä vähemmän. Säästö tuntuu sinun lompakossasi.
Ota lyhyempi suihku - Ota tavoitteeksi viiden minuutin suihku. Suurimmat erot kotitalouksien vedenkäytössä syntyvät peseytymiseen käytetyn veden kulutuksesta.
Aja taloudellisesti - taloudellisen ajotavan oppeja noudattamalla säästät polttoainekuluissasi vuoden aikana keskimäärin 10 prosenttia.
Sammuta turhat valot - kaikki lamput, myös energiansäästö- tai loistelamput kannattaa aina sammuttaa.
Sammuta valmiustilassa oleva laite - jos esimerkiksi julkishallinnon tietokoneet olisivat päällä vain käytettäessä, säästyisi verovaroja vuosittain lähes 10 miljoonaa euroa.
Osta energiatehokkuudeltaan parasta A-luokkaa ja tutustu energiamerkkeihin hankkiessasi uusia laitteita - siten varmistat, että säästöä syntyy myös tulevaisuudessa.
Älä anna lämpimän saunan odottaa - kaksi tuntia viikossa tyhjillään oleva sauna maksaa vuodessa kymmeniä euroja.
Kävele tai pyöräile lyhyet matkat - suurin osa 1-3 kilometrin matkoista kuljetaan autolla.
Hyödynnä mahdollisuuksien mukaan uusiutuvaa energiaa - Vihreän sähkön hankinta pudottaa suoran sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästösi nollaan.
keskiviikko 30. syyskuuta 2009
Ninan matkassa Kilossa
Espoon Vihreät naiset järjestää kirjallisuusiltoja. Kokoonnuimme eilen Kilon koululla (Aspelinintie 3 B), jossa saimme myös samalla tutustua Kilon koulun oppimiskeskukseen erityisopettaja Marita Kiesilän johdolla.
Keskustelimme Ninan matka -nimisestä selviytymistarinasta, jonka on kirjoittanut Lena Einhorn. Se kertoo kirjailijan juutalaisvainoista selvinneen äidin koskettavan tarinan.
Naisten kirjallisuusiltoihin osallistuminen ei edellytä Espoon Vihreiden Naisten jäsenyyttä. Tilaisuuksissamme tarjoillaan luomu- ja reilun kaupan tuotteita. Olemme kokoontuneet eri paikoissa, yleensä kuitenkin espoolaisissa kouluissa, kuten Ymmerstassa, Hösmärinpuistossa, Espoon Steiner-koulussa, Karamzinin koulussa ja nyt Kilossa.
maanantai 28. syyskuuta 2009
Asukasfoorumitoimintaa suunnittelmassa
Asukasfoorumitoiminnan tavoitteena on
* edistää asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia
* edistää asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua
* edistää asukkaiden omatoimista toimintaa alueen viihtyisyyden ja palvelujen kehittämiseksi
* luoda mahdollisuuksia asukkaiden keskinäiselle yhteistoiminnalle
* edistää asukkaiden aktiivisuutta ilmaista näkemyksensä tärkeistä hankkeista ja kehittämissuunnitelmista asioiden valmisteluvaiheessa.
Espoon asukasfoorumitoiminta on käynnistynyt valmisteluryhmien valinnalla seitsemälle suuralueelle. Kiinnostuneita hakijoita oli kiitettävän runsaasti.
Alueelliset asukasfoorumit ovat kaikille avoimia tilaisuuksia, joissa käsitellään oman alueen toimintaan, suunnitteluun ja asumisviihtyvyyteen liittyviä asioita. Asukasfoorumien järjestämisestä vastaavat kullekin suuralueelle nyt nimetyt valmisteluryhmät. Valmisteluryhmät kutsuttiin elokuussa informaatio- ja perehdytystilaisuuteen valtuustotalolle, jonka yhteydessä Suur-Leppävaaran asukasfoorumin suunnittelu aloitettiin.
Suur-Leppävaara asukasfoorumitoimintaa suunnittelevat: Pia Aarrekivi, Erkki Björnman, Anja Jelonen, Antero Johansson, Teija Koskinen, Erkki Mattila, Matti Metsäranta, Riitta Pajari, Annikki Pirnes, Juha Sarvaranta, Jorma Sinisalo, Raili Suitiala, Teresia Volotinen ja Sinikka Väisänen. Ensimmäisen kokoontumisen puheenjohtajuuden hoiti Pia Aarrekivi ja minä toimin sihteerinä.
• Valmisteluryhmän puheenjohtajaksi valittiin Teija Koskinen
• Valmisteluryhmän varapuheenjohtajaksi valittiin Matti Metsäranta.
• Valmisteluryhmän sihteeriksi valittiin Riitta Pajari.
Keskustelua käytiin aluefoorumeiden periaatteista edistää yhteisöllisyyttä, kuntalaisten viihtyvyyttä asuinalueellaan sekä verkottuminen eri tahojen kanssa.
Ryhmä voi kommunikoida kätevästi kokousten välillä sähköpostin avulla. Asukasfooruminen toimintarungon luominen sekä valmisteluryhmän toiminnasta tiedottaminen nostettiin tärkeiksi asioiksi samoin kuin yhteydenpito eri alueiden asukasfoorumien puheenjohtajien välillä.
Nyt kokoonnuimme toisen kerran Ruusutorpan koululla, jossa suunnittelu ja ideointi jatkui innokkaasti. Jatkamme suunnittelua sekä kasvotusten että verkossa.
* edistää asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia
* edistää asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua
* edistää asukkaiden omatoimista toimintaa alueen viihtyisyyden ja palvelujen kehittämiseksi
* luoda mahdollisuuksia asukkaiden keskinäiselle yhteistoiminnalle
* edistää asukkaiden aktiivisuutta ilmaista näkemyksensä tärkeistä hankkeista ja kehittämissuunnitelmista asioiden valmisteluvaiheessa.
Espoon asukasfoorumitoiminta on käynnistynyt valmisteluryhmien valinnalla seitsemälle suuralueelle. Kiinnostuneita hakijoita oli kiitettävän runsaasti.
Alueelliset asukasfoorumit ovat kaikille avoimia tilaisuuksia, joissa käsitellään oman alueen toimintaan, suunnitteluun ja asumisviihtyvyyteen liittyviä asioita. Asukasfoorumien järjestämisestä vastaavat kullekin suuralueelle nyt nimetyt valmisteluryhmät. Valmisteluryhmät kutsuttiin elokuussa informaatio- ja perehdytystilaisuuteen valtuustotalolle, jonka yhteydessä Suur-Leppävaaran asukasfoorumin suunnittelu aloitettiin.
Suur-Leppävaara asukasfoorumitoimintaa suunnittelevat: Pia Aarrekivi, Erkki Björnman, Anja Jelonen, Antero Johansson, Teija Koskinen, Erkki Mattila, Matti Metsäranta, Riitta Pajari, Annikki Pirnes, Juha Sarvaranta, Jorma Sinisalo, Raili Suitiala, Teresia Volotinen ja Sinikka Väisänen. Ensimmäisen kokoontumisen puheenjohtajuuden hoiti Pia Aarrekivi ja minä toimin sihteerinä.
• Valmisteluryhmän puheenjohtajaksi valittiin Teija Koskinen
• Valmisteluryhmän varapuheenjohtajaksi valittiin Matti Metsäranta.
• Valmisteluryhmän sihteeriksi valittiin Riitta Pajari.
Keskustelua käytiin aluefoorumeiden periaatteista edistää yhteisöllisyyttä, kuntalaisten viihtyvyyttä asuinalueellaan sekä verkottuminen eri tahojen kanssa.
Ryhmä voi kommunikoida kätevästi kokousten välillä sähköpostin avulla. Asukasfooruminen toimintarungon luominen sekä valmisteluryhmän toiminnasta tiedottaminen nostettiin tärkeiksi asioiksi samoin kuin yhteydenpito eri alueiden asukasfoorumien puheenjohtajien välillä.
Nyt kokoonnuimme toisen kerran Ruusutorpan koululla, jossa suunnittelu ja ideointi jatkui innokkaasti. Jatkamme suunnittelua sekä kasvotusten että verkossa.
sunnuntai 27. syyskuuta 2009
Puoluevaltuuskunnan kuulumisia
Istuin lauantaina ja sunnuntaina Järvenpää-talolla järejstetyssä puoluevaltuuskunnan kokouksessa Juhana Malmen varajäsenenä. Tässä vähän kuulumisia:
Aluksi puoluevatuuskunnan jäsenet esittäytyivät.
Kokouksessa käsiteltiin valtuuskunnan ohjelmatyötä ja päädyttiin siihen,
että valtuuskunta hyväksyy toimikaudellaan seuraavat ohjelmat:
28.-29.11.2009: pk-yrittäjyysohjelma
helmikuu 2010: yhdenvertaisuusohjelma
huhtikuu 2010: sosiaali- ja terveyspoliittinen ohjelma
(29.-30.5.2010: puoluekokous hyväksyy poliittisen ohjelman)
syyskuu 2010: elinkeinopoliittinen ohjelma
marraskuu 2010: veropoliittinen ohjelma
helmikuu 2011: tietoyhteiskuntaohjelma
huhtikuu 2011: ympäristöpoliittinen ohjelma
Kustakin ohjelmasta käydään evästyskeskustelu aina hyväksymistä
edeltävässä kokouksessa.
Lisäksi valtuuskunta kehotti puoluehallitusta asettamaan mahdollisimman
pian työryhmän laatimaan lapsipoliittinen linjapaperi. Myös muiden
ohjelmien valmistelua varten asetetaan työryhmät, joiden jäsenyydet
tulevat myöhemmin hakuun sähköpostilistoille.
Joitakin kokouksessa pidettyjä puheita kannattaa lueskella, suosittelen erityisesti Jyrkin puhetta :-)
Anni Sinnemäki: Pääomaverotusta kiristettävä maltillisesti
http://www.vihreat.fi/node/4506
Ville Niinistö: Hallitus edistämään puurakentamisen renessanssia
http://www.vihreat.fi/node/4505
Tuija Brax: Vanhuspalvelulaille on tarvetta
http://www.vihreat.fi/node/4507
Timo Juurikkala: Ydinuho ei ole tästä maailmasta
http://www.vihreat.fi/node/4508
Jyrki Kasvi: Pyykkipoika nenään
http://kasvi.org/index.php?8578
Lisäksi Mari Puoskari esitteli strategiaa, Satu Hassi kertoi EU-kuulumisia ja VilleTuominen kiitteli onnistunutta eurovaalikampanjaa.
perjantai 25. syyskuuta 2009
Opetustoimeen suunnitelluista säästötoimista Espoossa luovuttava
Opetustoimeen suunnitelluista säästötoimista Espoossa luovuttava
Adressin alullepanija on Espoon koulujen vanhempien verkosto (espoon-alakoulujen-johtokunnat@googlegroups.com)
Allekirjoita nettiadressi osoitteessa:
http://www.adressit.com/opetustoimen_leikkaukset_espoo
Adressin alullepanija on Espoon koulujen vanhempien verkosto (espoon-alakoulujen-johtokunnat@googlegroups.com)
Allekirjoita nettiadressi osoitteessa:
http://www.adressit.com/opetustoimen_leikkaukset_espoo
maanantai 21. syyskuuta 2009
Kirjallisuusillassa Ninan matka
Tervetuloa Espoon Vihreiden Naisten kirjallisuusiltaan, jossa keskustelemme Lena Einhornin kirjasta Ninan matka (Otava 2007).
Kokoonnumme 29.9. klo 18.30 Kilon koululla (Aspelinintie 3 B), jossa voimme myös samalla tutustua Kilon koulun oppimiskeskukseen erityisopettaja Marita Kiesilän johdolla.
Naisten kirjallisuusiltoihin osallistuminen ei edellytä Espoon Vihreiden Naisten jäsenyyttä. Tervetuloa seuraamme kaikki kirjallisuudesta kiinnostuneet naiset! Tilaisuuksissamme tarjoillaan luomu- ja reilun kaupan tuotteita.
Ilmoittautuminen tarjoilujen järjestämiseksi 27.9. mennessä: teresia.volotinen(at)kolumbus.fi
sunnuntai 20. syyskuuta 2009
Sunan navetta kulttuurikäyttöön!
Sunan taidenavetta-hankkeesta keskustellaan huomenna kulttuurilautakunnan kokouksen jälkeen.
Sunan navetta sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä jossa ovat mm. Espoon keskiaikainen kivikirkko, Espoon pitäjäntupa, pappila, Lagstadin koulu ja savusauna. Pappilanmäkeä halkovan Espoonjoen ylitse on rakennettu perinteistä kivisilta ja navetan läheisyydessä sijaitseva ruusutarha kunnostettu. Sunan navetta sopisi hyvin kulttuurikäyttöön. Jo vuonna 1980 valtuusto hyväksyi ponnen, jolla kiirehdittiin Sunan navettarakennuksessa toimivan varaston siirtämistä muualle. Mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut lähes kolmenkymmenen vuoden aikana...
Sunan navetta sijaitsee historiallisesti arvokkaassa kulttuurimiljöössä lähellä Espoon keskiaikaista kivikirkkoa
Kiinnostava tieto pakkakunnalla, jossa on hyvin vähän vanhoja rakennuksia: Sunan tilan puumerkki on vuodelta 1759. Siitä saisi taidenavetalle hienon logon! Puumerkkiä (bomärk) käyttivät tilanomistajat yleisesti 1800-luvulle saakka, sillä sitä ennen ei oltu yleisesti kirjoitustaitoisia. Toisin kuin muualla, Espoossa puumerkki oli alusta alkaen tilakohtainen. Puumerkkejä käytettiin niin kiinteän kuin irtaimen omaisuuden merkitsemiseen ja mm. käräjäpöytäkirjojen allekirjoittamiseen. Sunan tila oli yksi viidestä Södrikin kylän kantatilasta. Maatilan omisti loppuvaiheessa Weckströmin suku, joka möi sen Espoon kaupungille 1965. Päärakennus purettiin ja jäljellä on vain navetta, joka on kaupungin varastona.
Navetan vintillä olisi mm. sopivat tilat suurille kuvapatsaille ja vuotuiselle Espoon taiteilijoiden myyntinäyttelylle sekä esittäville taiteille. Alakerrassa voisi järjestää kurssimuotoista taideopetusta ja harrastustoimintaa. Lisäksi aloitteessa tuodaan esille se, että navetan kunnostaminen kuntalaisten käyttöön on myös keino säilyttää arvokas kulttuurimaisema tuleville sukupolville. "Sunan restauroitu navettakin tarjoaisi mahdollisuudet monipuoliselle kulttuuritoiminnalle: taidenäyttelyille, konserteille, teatteri-ja tanssiesityksille, kongresseille, seminaareille, häätilaisuuksille (Tuomiokirkko on lähituntumassa), kansanjuhlille, ympäristötaiteen tapahtumille ympäröivässä ruusupuistossa sekä yhteisprojekteille vaikkapa Urkuyö-ja Aaria-sarjan kanssa tms. Koko miljöö on kuin luotu taidetapahtumia ajatellen: navettaa ympäröi kaunis luonto pienine jokineen ja tuuheine lehtimetsineen, kirkkopuisto on ihan vieressä",
toteaa asiasta innostunut kulttuurilautakunnan jäsen.
Miksi sitten Sunan suma seisoo?
Rakennus on tällä hetkellä varastotilana. Talonrakennuspalvelut tekivät Sunan varastosta kuntoarvion huhtikuussa 1999. Sen mukaan rakennuksen kunto on sen hetkisessä käyttötarkoituksessa kohtalainen.
Selvityksissä on todettu, että Sunan navetta sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä Espoon kirkon ympäristössä. Sijaintinsa puolesta navettarakennus soveltuisi kunnostettuna aloitteessa esitetyllä tavalla kulttuurikäyttöön. Tällä hetkellä Espoon keskuksen alueella kulttuuritoimella on käytössään tiloja Kannussillanmäen väestösuojassa. Keväällä 2009 avautuva uusi aluekirjasto parantaa osaltaan alueen kulttuuripalveluiden tarjontaa.
Rakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen varastosta kulttuurikäyttöön yleisötiloiksi vaatisi mittavia korjaus- ja muutostöitä mm. paloturvallisuusmääräysten vuoksi. Hankkeelle kannattaisi hakea esimerkiksi EU-tukea.
Harmillista, että Sunan navetan kulttuurikäyttöön ei ole varauduttu valtuuston 3.12.2007 hyväksymässä taloussuunnitelmassa ja investointiohjelmassa vuosille 2008-2012. Tilat vapautuvat vuonna 2011. Rakennuksen muuttaminen kulttuurikäyttöön helpottuisi, mikäli siihen löydetään toimijoita, jotka eivät ole riippuvaisia Espoon kaupungin taloudellisesta tuesta, todetaan selvityksissä. Espoon kaupunki ei siis haluaisi sitoutua taloudellisesti vaikeana aikana navetan kunnostukseen, vaikka tahtoa olisi! Tarttis tehdä jotain. Toivottavasti kulttuurilautakunta pystyy vaikuttamaan asian etenemiseen!
Sunan navetta sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä jossa ovat mm. Espoon keskiaikainen kivikirkko, Espoon pitäjäntupa, pappila, Lagstadin koulu ja savusauna. Pappilanmäkeä halkovan Espoonjoen ylitse on rakennettu perinteistä kivisilta ja navetan läheisyydessä sijaitseva ruusutarha kunnostettu. Sunan navetta sopisi hyvin kulttuurikäyttöön. Jo vuonna 1980 valtuusto hyväksyi ponnen, jolla kiirehdittiin Sunan navettarakennuksessa toimivan varaston siirtämistä muualle. Mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut lähes kolmenkymmenen vuoden aikana...
Sunan navetta sijaitsee historiallisesti arvokkaassa kulttuurimiljöössä lähellä Espoon keskiaikaista kivikirkkoa
Kiinnostava tieto pakkakunnalla, jossa on hyvin vähän vanhoja rakennuksia: Sunan tilan puumerkki on vuodelta 1759. Siitä saisi taidenavetalle hienon logon! Puumerkkiä (bomärk) käyttivät tilanomistajat yleisesti 1800-luvulle saakka, sillä sitä ennen ei oltu yleisesti kirjoitustaitoisia. Toisin kuin muualla, Espoossa puumerkki oli alusta alkaen tilakohtainen. Puumerkkejä käytettiin niin kiinteän kuin irtaimen omaisuuden merkitsemiseen ja mm. käräjäpöytäkirjojen allekirjoittamiseen. Sunan tila oli yksi viidestä Södrikin kylän kantatilasta. Maatilan omisti loppuvaiheessa Weckströmin suku, joka möi sen Espoon kaupungille 1965. Päärakennus purettiin ja jäljellä on vain navetta, joka on kaupungin varastona.
Navetan vintillä olisi mm. sopivat tilat suurille kuvapatsaille ja vuotuiselle Espoon taiteilijoiden myyntinäyttelylle sekä esittäville taiteille. Alakerrassa voisi järjestää kurssimuotoista taideopetusta ja harrastustoimintaa. Lisäksi aloitteessa tuodaan esille se, että navetan kunnostaminen kuntalaisten käyttöön on myös keino säilyttää arvokas kulttuurimaisema tuleville sukupolville. "Sunan restauroitu navettakin tarjoaisi mahdollisuudet monipuoliselle kulttuuritoiminnalle: taidenäyttelyille, konserteille, teatteri-ja tanssiesityksille, kongresseille, seminaareille, häätilaisuuksille (Tuomiokirkko on lähituntumassa), kansanjuhlille, ympäristötaiteen tapahtumille ympäröivässä ruusupuistossa sekä yhteisprojekteille vaikkapa Urkuyö-ja Aaria-sarjan kanssa tms. Koko miljöö on kuin luotu taidetapahtumia ajatellen: navettaa ympäröi kaunis luonto pienine jokineen ja tuuheine lehtimetsineen, kirkkopuisto on ihan vieressä",
toteaa asiasta innostunut kulttuurilautakunnan jäsen.
Miksi sitten Sunan suma seisoo?
Rakennus on tällä hetkellä varastotilana. Talonrakennuspalvelut tekivät Sunan varastosta kuntoarvion huhtikuussa 1999. Sen mukaan rakennuksen kunto on sen hetkisessä käyttötarkoituksessa kohtalainen.
Selvityksissä on todettu, että Sunan navetta sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä Espoon kirkon ympäristössä. Sijaintinsa puolesta navettarakennus soveltuisi kunnostettuna aloitteessa esitetyllä tavalla kulttuurikäyttöön. Tällä hetkellä Espoon keskuksen alueella kulttuuritoimella on käytössään tiloja Kannussillanmäen väestösuojassa. Keväällä 2009 avautuva uusi aluekirjasto parantaa osaltaan alueen kulttuuripalveluiden tarjontaa.
Rakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen varastosta kulttuurikäyttöön yleisötiloiksi vaatisi mittavia korjaus- ja muutostöitä mm. paloturvallisuusmääräysten vuoksi. Hankkeelle kannattaisi hakea esimerkiksi EU-tukea.
Harmillista, että Sunan navetan kulttuurikäyttöön ei ole varauduttu valtuuston 3.12.2007 hyväksymässä taloussuunnitelmassa ja investointiohjelmassa vuosille 2008-2012. Tilat vapautuvat vuonna 2011. Rakennuksen muuttaminen kulttuurikäyttöön helpottuisi, mikäli siihen löydetään toimijoita, jotka eivät ole riippuvaisia Espoon kaupungin taloudellisesta tuesta, todetaan selvityksissä. Espoon kaupunki ei siis haluaisi sitoutua taloudellisesti vaikeana aikana navetan kunnostukseen, vaikka tahtoa olisi! Tarttis tehdä jotain. Toivottavasti kulttuurilautakunta pystyy vaikuttamaan asian etenemiseen!
keskiviikko 16. syyskuuta 2009
Idiootin ensi-ilta Espoon teatterissa
Dostojevskin Idiootti esitetttin tänää Revontulihallissa. Tunnustuksia rahasta, lihasta ja kauneudesta, sanotaan esittelytekstissä. Seppo Parkkisen dramatisointi, Kaisa Korhosen ohjaus. Elämys.
Dostojevskin Idiootti on tarina täydellisen hyvästä ihmisestä ja niistä seurauksista, joita hyvyys saa aikaan. Vaikka välillä otteeni herpaantui ja olin väsynyt - johtui harvinaisen rankasta työpäivästä - näytelmä oli todella mielenkiintoinen, rankka, koskettava - erinomainen.
Keskeistä näytelmässä on rutiköyhän ruhtinas Myshkin outous, sillä hän ei viattomuuksissaan tunne pahuutta, jolla maailmassa selvitään. Hän näkee vain ihmisten hyvän ja levittää viattomuudellaan ympärilleen iloa, valoa ja myötätuntoa. Päähenkilön naiivius onkin lapsellista, haastavaa ja vaarallista, koska se paljastaa huijaukset ja tekee kompromissit naurettaviksi. Juuri siksi häntä kutsutaan idiootiksi.
Dostojevskin Idiootissa entisajan ja nykyajan ihmisten - etenkin naisten - kauppatavarana olo kohtaavat puhuttelvasti. Idiootti on näytelmän esittelytekstin mukaan myös "moninkertainen rakkaustarina, jossa tunteet käyvät yliluonnollisen suurina, piinaavina, huumaavina". Kaikki näytelmän henkilöt ovat alleviivatusti riippuvuuksiensa vallassa. Kaisa Korhonen onkin ohjauksessaan mielestäni onnistunut juuri näiden tunteiden esiintuomisessa loistavasti.
Vaikuttavia pohdintoja herättävä näytelmä.
Dostojevskin Idiootti on tarina täydellisen hyvästä ihmisestä ja niistä seurauksista, joita hyvyys saa aikaan. Vaikka välillä otteeni herpaantui ja olin väsynyt - johtui harvinaisen rankasta työpäivästä - näytelmä oli todella mielenkiintoinen, rankka, koskettava - erinomainen.
Keskeistä näytelmässä on rutiköyhän ruhtinas Myshkin outous, sillä hän ei viattomuuksissaan tunne pahuutta, jolla maailmassa selvitään. Hän näkee vain ihmisten hyvän ja levittää viattomuudellaan ympärilleen iloa, valoa ja myötätuntoa. Päähenkilön naiivius onkin lapsellista, haastavaa ja vaarallista, koska se paljastaa huijaukset ja tekee kompromissit naurettaviksi. Juuri siksi häntä kutsutaan idiootiksi.
Dostojevskin Idiootissa entisajan ja nykyajan ihmisten - etenkin naisten - kauppatavarana olo kohtaavat puhuttelvasti. Idiootti on näytelmän esittelytekstin mukaan myös "moninkertainen rakkaustarina, jossa tunteet käyvät yliluonnollisen suurina, piinaavina, huumaavina". Kaikki näytelmän henkilöt ovat alleviivatusti riippuvuuksiensa vallassa. Kaisa Korhonen onkin ohjauksessaan mielestäni onnistunut juuri näiden tunteiden esiintuomisessa loistavasti.
Vaikuttavia pohdintoja herättävä näytelmä.
tiistai 15. syyskuuta 2009
Älä osta mitään 27.11.
Älä osta mitään -päivänä on tarkoitus viettää vuorokausi hankkimatta tavaraa ja käyttämättä rahaa. Teemapäivä haastaa ihmiset punnitsemaan jokapäiväisiä ostovalintojaan, hallitsemaan ostoimpulssejaan ja muuttamaan käyttäytymistään pysyvästi ekologisemmaksi.
Vuonna 2009 Älä osta mitään -päivää vietetään jälleen marraskuun viimeisenä perjantaina 27.11.2009. Turhista hankinnoista voi kieltäytyä siihen asti vaikka joka päivä, kerrotaan teemapäivän infossa:)
maanantai 14. syyskuuta 2009
Naise elämää?
Jos sää ole itsenäine, sää ole pelottava.
Jos sää ole ystävälline ja ymmärtäväine, sää ole liian kiltti.
Jos sää sano, mitä sää ajattele, sää ole rääväsuu.
Jos sää ole hiljaa, on sus jotta kummallist.
Jos sää anna, sää ole helppo nakki. Jos sää pihtaat, haeta joltain muult.
Yritä täsä sit olla
Jua pari lasi kuaharii.
Venytel tualis semmottos, et pää menee taakse ja kattelet maailmaa ylösalasi.
Hiukka hianon näköst.
Ei iloseks tulemiseks enemppä tarvita.
Pan lähettäen kaikil, joil o väsymyst ja kaikil, joil ei ol ja sit kaikil, joil halut viesti laitta.
Kyl o helppo ol naine!!!
- Heli Laaksonen -
torstai 10. syyskuuta 2009
Elektroniikan kierrätys kunniaan
Nuukuusviikkoa vietettiin 20.-26.4.2009, mutta tuolloin esiin tuodut ajatukset on hyvä palauttaa mieliin kestävän kehityksen nimissä aivan milloin tahansa vuoden aikana.
Nuukuusviikon nettimateriaalin mukaan mainokset houkuttelevat meitä päivittämään kännykkämme uusimpaan malliin ja ostamaan viimeisimmät pelikonsolit, kannettavat tietokoneet ja mp3-soittimet. Mainonnalla pyritään saamaan vain vuoden tai parin ikäiset tuotteet vaikuttamaan vanhanaikaisilta, vaikka ne täyttäisivät tehtävänsä hyvin vielä pitkään. Nuukuusviikolla ja muulloinkin jokainen meistä voi harkita, tarvitseeko oikeasti uuden kännykän tai mp3-soittimen, jos vanhakin vielä toimii.
Suomessa sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus kuluttaa enemmän luonnonvaroja kuin laitteiden käyttö, kerrrotaan Nuukuusviikon taustamateriaalissa. Siksi on parempi käyttää samaa laitetta pidempään, ja tarvittaessa korjauttaa se, kuin vaihtaa vähemmän energiaa kuluttavaan uudempaan malliin. Elektroniikan käyttöikä on kuitenkin laskenut viime vuosina. Länsimaissa tietokoneen käyttöikä putosi vuosien 1997 ja 2005 välillä kuudesta vuodesta kahteen, vaikka valmistajien mukaan koneiden pitäisi toimia noin seitsemän vuotta.
Ongelmana on se, että korjauttaminen saattaa maksaa jopa enemmän kuin uusi tuote. Kuluttaja pitääkin usein uuden laitteen ostamista halvempana ja vaivattomampana vaihtoehtona kuin vanhan korjaamista. Tähän vaikuttavat uusien laitteiden alhaiset hinnat, korjauksen kokeminen hankalaksi ja varaosien saamisen vaikeus. Yritysten tulisi panostaa siihen, että myös vanhempiin laitteisiin olisi tarjolla varaosia, ja että kunnostus sujuisi vaivattomasti. Korjauttamisen tulisi olla kuluttajalle edullisempi vaihtoehto kuin uuden laitteen ostaminen. Mitä enemmän ja kauemmin laitevalmistajat tarjoavat varaosia ja yhteensopivia lisävarusteita, sitä kestävämpää kulutuselektroniikan käytöstä tulee. Esimerkiksi latureiden yhteensopivuus eri mallien ja merkkien kanssa on askel parempaan.
Meidän on hyvä muistaa, että nykyinen lainsäädäntö velvoittaa kaikki maahantuojat ja valmistajat hoitamaan sähkö- ja elektroniikkaromun keräyksen, uudelleenkäytön ja kierrätyksen. Käytöstä poistuneet elektroniikkalaitteet luokitellaan ongelmajätteeksi, eikä niitä saa heittää tavallisten roskien sekaan. Lainsäädännön ensisijaisena tavoitteena on elektroniikkaromun uudelleenkäyttö, ja vasta sen jälkeen purku ja kierrätys materiaalina. Suomessa keräykseen palautuneesta elektroniikkaromusta kuitenkin vain murto-osa päätyy uudelleen käytettäväksi. Laitteet ovat monesti lojuneet omistajansa kaapeissa niin kauan, että uusien tuotteiden markkinoilta löytyy jo paljon monipuolisempia malleja edulliseen hintaan. Käytettyjen laitteiden suppeat valikoimat ja uusien laitteiden alhaiset hinnat houkuttavat epäröivää kuluttajaa valitsemaan uuden tuotteen. Ostajat eivät myöskään välttämättä tiedä, mistä heidän paikkakunnallaan voi hankkia käytettyä elektroniikkaa.
Kierrätys kunniaan! Jokainen voi lisätä uudelleenkäyttöä toimittamalla käytetyn laitteensa keräykseen heti käytön loputtua. Parhaiten laite saadaan hyötykäyttöön, kun se toimitetaan suoraan kunnostukseen ja uudelleenkäyttöön erikoistuneelle taholle, ja mukaan liitetään myös siihen kuuluvat johdot ja lisävarusteet.
Luonnonvarojen säästämiseksi on tärkeää kierrättää uudelleenkäyttöön kelpaamaton elektroniikkajäte. Esimerkiksi matkapuhelimien materiaalista suurin osa voidaan ottaa talteen ja käyttää uudelleen. Suomessa myydään kaksi miljoonaa kännykkää vuodessa. Kahdesta miljoonasta käytöstä poistetusta kännykästä saisi kierrättämällä talteen 30 kiloa kultaa, 600 kiloa hopeaa ja 20 tonnia kuparia, muovista puhumattakaan. Toistaiseksi lähes puolet käytöstä poistuneista kännyköistä päätyy kuitenkin lojumaan pöytälaatikoihin.
Nuukuusviikon sivuston mukaan elektroniikkajätteen käsittely on maailmanlaajuinen ja kasvava ongelma. Esimerkiksi pelkästään Suomessa käytöstä poistettuja televisioita kertyi viime vuonna noin 9 400 tonnia, mikä tarkoittaa lähes 350 000:ta vastaanotinta vuodessa. EU:ssa arviolta jopa 75 prosenttia elektroniikkajätteestä on niin kutsuttua "hidden flowta", eli se jää keräys- ja käsittelytilastojen ulkopuolelle, ja voi päätyä kaatopaikoille tai kehitysmaihin. Suomessakaan kaiken elektroniikkajätteen osalta ei tiedetä, mitä sille tapahtuu. Puhelimien ja tietokoneiden kohdalla tilastojen ulkopuolelle jäävien jätevirtojen suuruus voi olla kymmeniä prosentteja.
Eurooppalaisilta kuluttajilta peräisin olevaa elektroniikkajätettä on kuljetettu lainsäädännön vastaisesti kehitysmaihin, muun muassa Kiinaan ja Ghanaan, joissa resursseja sen asianmukaiseen käsittelyyn ei ole, kerrotaan Nuukuusviikon materiaalissa. Greenpeacen mukaan EU:sta lähtee elektroniikkajätteen viennin kieltävästä lainsäädännöstä huolimatta päivittäin Afrikkaan tuhansia vanhoja elektroniikkalaitteita ja niiden osia. Jotkin laitteista korjataan ja otetaan uudestaan käyttöön, mutta suuri osa päätyy hajotettavaksi. Kehitysmaissa vaarallisia aineita sisältäviä laitteita saatetaan esimerkiksi polttaa tai purkaa käsin ilman suojaimia. Purkajien lisäksi myrkyllisille aineille altistuvat jätteenkäsittelyalueiden asukkaat. Elektroniikkavalmistajien tulisikin kantaa vastuunsa tuotteen koko elinkaaresta valmistuksesta aina jätteenkäsittelyyn saakka, vaaditaan Nuukuusviikon sivuilla.
Asiasta lisää: http://www.nuukuusviikko.fi/
Nuukuusviikon nettimateriaalin mukaan mainokset houkuttelevat meitä päivittämään kännykkämme uusimpaan malliin ja ostamaan viimeisimmät pelikonsolit, kannettavat tietokoneet ja mp3-soittimet. Mainonnalla pyritään saamaan vain vuoden tai parin ikäiset tuotteet vaikuttamaan vanhanaikaisilta, vaikka ne täyttäisivät tehtävänsä hyvin vielä pitkään. Nuukuusviikolla ja muulloinkin jokainen meistä voi harkita, tarvitseeko oikeasti uuden kännykän tai mp3-soittimen, jos vanhakin vielä toimii.
Suomessa sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus kuluttaa enemmän luonnonvaroja kuin laitteiden käyttö, kerrrotaan Nuukuusviikon taustamateriaalissa. Siksi on parempi käyttää samaa laitetta pidempään, ja tarvittaessa korjauttaa se, kuin vaihtaa vähemmän energiaa kuluttavaan uudempaan malliin. Elektroniikan käyttöikä on kuitenkin laskenut viime vuosina. Länsimaissa tietokoneen käyttöikä putosi vuosien 1997 ja 2005 välillä kuudesta vuodesta kahteen, vaikka valmistajien mukaan koneiden pitäisi toimia noin seitsemän vuotta.
Ongelmana on se, että korjauttaminen saattaa maksaa jopa enemmän kuin uusi tuote. Kuluttaja pitääkin usein uuden laitteen ostamista halvempana ja vaivattomampana vaihtoehtona kuin vanhan korjaamista. Tähän vaikuttavat uusien laitteiden alhaiset hinnat, korjauksen kokeminen hankalaksi ja varaosien saamisen vaikeus. Yritysten tulisi panostaa siihen, että myös vanhempiin laitteisiin olisi tarjolla varaosia, ja että kunnostus sujuisi vaivattomasti. Korjauttamisen tulisi olla kuluttajalle edullisempi vaihtoehto kuin uuden laitteen ostaminen. Mitä enemmän ja kauemmin laitevalmistajat tarjoavat varaosia ja yhteensopivia lisävarusteita, sitä kestävämpää kulutuselektroniikan käytöstä tulee. Esimerkiksi latureiden yhteensopivuus eri mallien ja merkkien kanssa on askel parempaan.
Meidän on hyvä muistaa, että nykyinen lainsäädäntö velvoittaa kaikki maahantuojat ja valmistajat hoitamaan sähkö- ja elektroniikkaromun keräyksen, uudelleenkäytön ja kierrätyksen. Käytöstä poistuneet elektroniikkalaitteet luokitellaan ongelmajätteeksi, eikä niitä saa heittää tavallisten roskien sekaan. Lainsäädännön ensisijaisena tavoitteena on elektroniikkaromun uudelleenkäyttö, ja vasta sen jälkeen purku ja kierrätys materiaalina. Suomessa keräykseen palautuneesta elektroniikkaromusta kuitenkin vain murto-osa päätyy uudelleen käytettäväksi. Laitteet ovat monesti lojuneet omistajansa kaapeissa niin kauan, että uusien tuotteiden markkinoilta löytyy jo paljon monipuolisempia malleja edulliseen hintaan. Käytettyjen laitteiden suppeat valikoimat ja uusien laitteiden alhaiset hinnat houkuttavat epäröivää kuluttajaa valitsemaan uuden tuotteen. Ostajat eivät myöskään välttämättä tiedä, mistä heidän paikkakunnallaan voi hankkia käytettyä elektroniikkaa.
Kierrätys kunniaan! Jokainen voi lisätä uudelleenkäyttöä toimittamalla käytetyn laitteensa keräykseen heti käytön loputtua. Parhaiten laite saadaan hyötykäyttöön, kun se toimitetaan suoraan kunnostukseen ja uudelleenkäyttöön erikoistuneelle taholle, ja mukaan liitetään myös siihen kuuluvat johdot ja lisävarusteet.
Luonnonvarojen säästämiseksi on tärkeää kierrättää uudelleenkäyttöön kelpaamaton elektroniikkajäte. Esimerkiksi matkapuhelimien materiaalista suurin osa voidaan ottaa talteen ja käyttää uudelleen. Suomessa myydään kaksi miljoonaa kännykkää vuodessa. Kahdesta miljoonasta käytöstä poistetusta kännykästä saisi kierrättämällä talteen 30 kiloa kultaa, 600 kiloa hopeaa ja 20 tonnia kuparia, muovista puhumattakaan. Toistaiseksi lähes puolet käytöstä poistuneista kännyköistä päätyy kuitenkin lojumaan pöytälaatikoihin.
Nuukuusviikon sivuston mukaan elektroniikkajätteen käsittely on maailmanlaajuinen ja kasvava ongelma. Esimerkiksi pelkästään Suomessa käytöstä poistettuja televisioita kertyi viime vuonna noin 9 400 tonnia, mikä tarkoittaa lähes 350 000:ta vastaanotinta vuodessa. EU:ssa arviolta jopa 75 prosenttia elektroniikkajätteestä on niin kutsuttua "hidden flowta", eli se jää keräys- ja käsittelytilastojen ulkopuolelle, ja voi päätyä kaatopaikoille tai kehitysmaihin. Suomessakaan kaiken elektroniikkajätteen osalta ei tiedetä, mitä sille tapahtuu. Puhelimien ja tietokoneiden kohdalla tilastojen ulkopuolelle jäävien jätevirtojen suuruus voi olla kymmeniä prosentteja.
Eurooppalaisilta kuluttajilta peräisin olevaa elektroniikkajätettä on kuljetettu lainsäädännön vastaisesti kehitysmaihin, muun muassa Kiinaan ja Ghanaan, joissa resursseja sen asianmukaiseen käsittelyyn ei ole, kerrotaan Nuukuusviikon materiaalissa. Greenpeacen mukaan EU:sta lähtee elektroniikkajätteen viennin kieltävästä lainsäädännöstä huolimatta päivittäin Afrikkaan tuhansia vanhoja elektroniikkalaitteita ja niiden osia. Jotkin laitteista korjataan ja otetaan uudestaan käyttöön, mutta suuri osa päätyy hajotettavaksi. Kehitysmaissa vaarallisia aineita sisältäviä laitteita saatetaan esimerkiksi polttaa tai purkaa käsin ilman suojaimia. Purkajien lisäksi myrkyllisille aineille altistuvat jätteenkäsittelyalueiden asukkaat. Elektroniikkavalmistajien tulisikin kantaa vastuunsa tuotteen koko elinkaaresta valmistuksesta aina jätteenkäsittelyyn saakka, vaaditaan Nuukuusviikon sivuilla.
Asiasta lisää: http://www.nuukuusviikko.fi/
maanantai 7. syyskuuta 2009
Bratislavan kuvitusbiennaalin kuulumisia
Bratislavan kansainvälisen lastenkirjakuvitusbiennaalin BIB 2009 palkinnot on jaettu Slovakiassa.
Pääpalkinnon eli Grand Prix´n sai espanjalainen Josep Antoni Tássies Penella.
Biennaalissa jaettavan Golden Apple –palkinnon saivat Piet Grobler ( Etelä-Afrikka), Martina Matlovičová-Králová (Slovakia), František Skála (Tsekin tasavalta), Pavel Tatarnikov (Valkovenäjä) ja Boris Zabirochin (Venäjä).
BIB-plaktetin saivat Anne Bertier, Ranska, Kyosuke Tchinai, Japani, Ann Cathrin Raab, Saksa, Jana Kiselová-Siteková, Slovakia ja Fabian Negrin, Italia.
Kustantajan kunniamaininnan saivat kolumbialainen Norma sekä puolalainen Wytwornia.
BIB 09:n kansainvälisen juryn jäsenet olivat puheenjohtaja Anastasia Arkhipova, Venäjä sekä M. C. Fittipaldi Vesani, Brasilia, John Rowe, Englanti, Marcella Terrusi, Italia, Setsuko Shibata, Japani, BIB 07:n Grand Prix’n voittaja Einar Turkowski, Saksa, Ľuboslav Paľo, Slovakia, Arja Kanerva, Suomi ja Jindra Čapek, Tsekin tasavalta.
BIB-biennaali järjestettiin 22. kerran Bratislavassa. Biennaaliin osallistui 344 lasten- ja nuortenkirjojen kuvittajaa 37:stä maasta. Kilpailuun lähetettiin 2437 kuvaa ja 448 kirjaa. Suomea edustivat kuvittajat Linda Bondestam, Kristiina Louhi, Marika Maijala, Markus Majaluoma, Marjo Nygård, Christel Rönns ja Salla Savolainen.
Minut oli valittu BIB 2009:n kansainväliseen komiteaan. Biennaalin ohjelma oli hieno ja koko tapahtuma oli erittäin antoisa. Kansainvälisen lastenkulttuuritalo BIBIANAn alaisuudeessa toimivat järjesteäjät olivat tehneet valtavan työn tapahtuman onnistumiseksi. Oli mukavavaa tavata vanhoja BIB-tuttuja ja solmia uusia kontakteja ympäri koko maailman lasten- ja nuortenkulttuurista kiinnostuneiden ihmisten kanssa.
Bratislava - Euroopan pieni suuri kaupunki oli tunnelmallinen ja aurinkoinen :-)
keskiviikko 2. syyskuuta 2009
Kulttuurilautakunta Pikku-Aurorassa
Meijerikoulun seinän remontti on piikikkäässä vaiheessaKuulimme ennen kulttuurilautakunnan kokousta intendentti Yvonne Godhwanin mielenkiintoisen katsauksen Träskändan kartanon ja Aurora Karamzinin perustaman meijerikoulun historiasta sekä Taidetalo Pikku-Auroran toiminnasta. Netissä voi tutustua taidetalon ajankohtaisiin tapahtumiin osoitteessa: http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;16568;37615;16586
Remontti etenee myös tilanhoitajan talossa, jonne suunnitellaan taiteilijaresidenssitilojakinKulttuurilautakunta kokoontui 25.8. Pikku-Aurorassa, joka on minulle erittäin rakas paikka siksi, että olen asunut vuosia Järvenperässä ja tutustunut Pikku-Auroran toiminnan elämyksellisyyteen, koska olen opettajana Karamzinin koulussa.
Siteeraan suoraan kulttuurilautakunnan vastausta musiikkia opiskelevien lasten tasavertaisesta kohtelusta tehtyyn valtuustokysymykseen.
Lautakunta antoi lausuntonsa valtuustokysymykseen lasten tasavertaisen kohtelun varmistamisen toimenpiteistä. Kysymyksen allekirjoittaneiden mukaan tasavertaisuuden toteutumista Espoossa estävät oppilaitosten saamat taloudelliset tuet, toisistaan poikkeavat opetusohjelmat sekä kaupungin sisäiset alueelliset erot.
Lautakunta on myöntänyt 6 musiikkioppilaitokselle toiminta-avustusta tälle vuodelle yhteensä 3,2 milj. euroa. Tuen saajien joukossa on sekä musiikin laajan että yleisen oppimäärän opetusta antavia oppilaitoksia.
Valtakunnallisesti kuntien rahoitus musiikin opetuksessa kohdistuu pääsääntöisesti laajan oppimäärän opetusta antavien oppilaitosten tukemiseen. Espoon kaupungin linjaus on valtakunnallisen käytännön mukainen. Näiden oppilaitosten oppilasmaksut on rahoituspohjan ansiosta kyetty pitämään suhteellisen edullisina. Oppilaitokset myös kehittävät toimintamuotoja voidakseen tarjota musiikkikasvatusta yhä useammalle.
Lautakunta on halunnut turvata vakiintuneen opetuksen jatkumisen, mutta uusiakin oppilaitoksia on saatu tuen piiriin. Espoossa toimii myös sellaisia yksityisiä yleisen oppimäärän opetusta antavia musiikkioppilaitoksia, joiden opetussuunnitelmat lautakunta on hyväksynyt, mutta jotka eivät ole hakeneet kaupungin avustusta. Taiteen
perusopetuksen alueellinen kattavuus mainitaan omana kohtanaan lautakunnan viime vuonna hyväksymissä tulevissa taiteen perusopetuksen toimintalinjauksissa.
Lautakunta päättää avustusten periaatteista ja niiden myöntämisestä. Avustusperiaatteiden uudistustyö on meneillään ja ensi vuoden avustuksista päätettäessä noudatetaan uusia periaatteita.
Myös muut asiat lautakunta päätti esityksen mukaan. Esityslista ja pöytäkirja ovat luettavissa espoo.fi -sivustoilta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)