Kaksi luokkaa evakkoon ilkivallan vuoksi

Karamzinin koulun kahdessa luokkahuoneeessa ilmeni torstaina 20.11.08 vesivahinko. Vettä tuli kyseisiin luokkiin katon läpi. Paikalle hälytettiin välittömästi kiinteistönhoidosta vastaavat henkilöt ja korjaustyöhön ryhdyttiin heti. Kun kuulin ongelmasta, luulin että syysmyrsky olisi repinyt koulumme kattoa ja vahingot olisivat sen syytä. Höpö höpö!

Ongelma johtuu ilkivallasta. Katolla olevaan sadevesikaivoon on väkisin työnnetty puukappale, joka on aiheuttanut liitoksen irtoamisen putkessa. Irronneesta saumasta vesi pääsi rakenteisiin ja tuli luokkahuoneisiin. Joku on siis vasiten kiivennyt katolle mukanaan puukappale! Asiasta onkin ilmoitettu poliisille, joka ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.

Nuoria ja lapsia on aikaisemmin kiipeillyt koulun katolle. Rehtorimme pyysi oppilaiden huoltajia keskustelemaan vakavasti lastensa kanssa siitä, mitä vaaroja katolle meno aiheuttaa. Suurin huoli on luvattomasti katolla liikkuvan oppilaan loukkaantuminen. Tämä ongelma osoittaa lisäksi, että opetusjärjestelyjä joudutaan muuttamaan ja myös taloudelliset haitat saattavat olla mittavia.

Taas peräänkuuluttaisin yhteisvastuullisuutta. Jos ohikulkijat näkevät lapsia luvattomissa puuhissa, pitäisi uskaltaa puuttua asiaan: puhutella ilkivallan tekijöitä, ottaa yhteyttä heidän koteihinsa tai poliisiin.

Kotimaisten kielten tutkimuksen alasajoa vastaan

Opetusministeriö esittää, että uuden tuottavuusohjelman myötä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (Kotuksesta) vähennetään vuosien 2012 - 2015 aikana 22 henkilötyövuotta. Jo käynnissä olevan tuottavuusohjelman vähennykset mukaan lukien Kotuksen henkilöstöstä vähennetään kolmannes vajaassa kymmenessä vuodessa. Tämä vaurioittaa Kotuksen toimintaa vakavasti.


Kotuksen toimiin kuuluu nyt mm.

- korkealaatuisten sanakirjojen laatiminen

- kielenhuolto, kielineuvonta ja -koulutus

- kielentutkimus ja suomalaisten kieliyhteisöjen kehityksen seuraaminen

- kieliaineistojen koostaminen ja tarjonta kieliyhteisön jäsenille ja
kielentutkijoille

- kielellisten arkistojen ylläpito ja niiden käytön tukeminen

- suomen kielen ja sen sukukielten ja kulttuurin tieteellisen
erikoiskirjaston ylläpito.


Kotuksen tarjoamia palveluja tarvitsevat mm. kirjoittamisen ammattilaiset, kielentutkijat, opettajat, kääntäjät ja monet kielestä kiinnostuneet kansalaiset. Kotuksen asiantuntemusta tarvitaan mm. viranomais- ja lakikielen kehittämisessä. On selvää, että suunniteltujen leikkausten jälkeen nämä tarpeet jäävät suurelta osin
täyttämättä.

Espoon Vihreät Naiset Soukanpohjan kartanossa

Espoon Vihreät naiset viettivät kirjan ja viinin iltaa Soukanpohjan kartanossa 4.11.
Tässä illan kuvasatoa:

Kartanon vintillä saimme tutustua museohuoneisiin

Juhlapöydässä pidettiin osallistujien ja heidän lempikirjojensa esittelykierros

Kirjallisuuspiirin vetäjä vetäytyi tutkimaan kirjahyllyä


Emäntämme Mervan aarrearkku oli täynnä mielenkiintoista luettavaa!

Kyllä me voimme!

Positiivarit tarjoavat ajatusten aamiaisia. Tässä eräs mieliinpainuva, joka julkistettiin Obaman vaalivoiton selvittyä:


Kun me hengitämme, me samalla toivomme.
Ja missä kohtaamme kyynisyyttä ja epäilyjä
sekä ihmisiä jotka sanovat: me emme voi;
silloin me vastaamme sillä ajattomalla uskolla,
joka kiteyttää ihmisten todellisen suuruuden:
Kyllä Me Voimme.
-Barack Obama

KoKoEspoo ry vetoaa

Tämä viesti on tarkoitettu heti välitettäväksi kaikille koulun vanhemmille ja muille aikuisille.

Espoo haluaa talousarviossaan vuodelle 2009 leikata perusopetuksen resursseja. Suunnnitellut leikkaukset tuntiresurssiin ja avustajamääriin kajoavat suoraan opetustoiminnan ytimeen. Leikkaukset vaarantavat lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oppimisen, lisäävät syrjäytymisvaaraa ja altistavat opettajat uupumiselle.

Tähän ei emme voi suostua!

Alueellinen vanhempainyhdistys KoKoEspoo ry vetoaa kaikkiin oppilaiden vanhempiin: käykää heti allekirjoittamassa säästöjä vastustava adressi osoitteessa


http://www.adressit.com/ei_perusopetuksen_leikkauksille" target="_blank">http://www.adressit.com/ei_perusopetuksen_leikkauksille


Välitä tämä viesti kiireesti eteenpäin kaikille mahdollisille tahoille!

Espoon vihreiden kuntavaaliäänet

Tässä Espoon vihreiden ehdokaskohtaiset äänimäärät vuoden 2008 kuntavaaleissa.
Valtuustoon valitut tummennettu ja varavaltuutetut kursivoitu.

Kasvi Jyrki 1995
Karimäki Johanna 997
Elo Tiina 944
Pursula Tiina 823
Hertell Sirpa 562
Rastimo Kaisa 524
Lampi Veera 522
Knaapila Nina 459
Kuronen Matti 451
Aropaltio Kirsi 414
Matikka Marjo 358
Helander Hannele 325
Mikkola Merva 309
Raudasoja Satu 294
Joensuu Marjut 268
Hopsu Inka 248
Myllärniemi Jyrki 242
Ojanen Maija 235
Aarrekivi Pia 223
Binder Tesi 221
Peura Markus 210
Järvisalo Hanna 203

Merikoski Hannele 198
Hagerlund Tony 198
Korkala Sirkka-Liisa 193
Suomalainen Sami 184
Rinta Niko 182
Leppänen Teemu 176
Kytö Juhani 174
Stambej Ville 173
Malme Juhana 173
Kyrölä Kimmo 164
Korpela Johanna 162
Volotinen Teresia 161
Tenkanen Marjut 160
Liesirova Eeva 159
Saraste Taru 159
Levänen Mika 151
Aromaa Eekku 146
Hannula Markku 138
Juntunen Elina 133
Tuominen Tiia 129
Väre Marjo 129
Kelo Pirkko 126
Lahti Timo 117
Vuori Mirjami 115
Siirala Maisa 113
Yusuf Said 109
Le Clech Rodolphe 106
Lempiäinen Pekka 96
Siitonen Jaan 96
Arponen Ville 93
Haikarainen Kalle 91
Inkala Arto 90
Karlsson Kaius 88
Tarnanen Niilo 87
Huovila Mikko 87
Lindroos Sirkka 84
Sipilä Heidi 84
Puhakka Tiina 84
Meronen Teemu 82
Raita-Ruponen Raili 80
Lindy Camilla 71
Ruohonen Merja 71
Karnijoki Jussi 70
Lindholm Sirpa 68
Ranne Kirsi 66
Pitkänen Tuure 65
Järvisalo Kaj 65
Kainulainen Antti 63
Kylli Janne 62
Ilvessalmi Tomi 62
Simola-Erholtz Eeva 62
Väisänen Ari 60
Fellman Olavi 59
Lindroos Marjut 58
Horttana Tommi 55
Soinsaari Tanja 53
Räisänen Juhani 53
Inkinen Maria 53
Koskelin Kirsi 52
Simovaara Jyrki 52
Tiippana Hanna 52
Mannila Anna 50
Ahonen Perttu 49
Inomaa Eeva-Helena 48
Rahikainen Esko 45
Salo Mikael 42
Niska-Virta Johannes 41
Ervola Pirjo 39
Härmä Olli 39
Lindholm Jarmo 38
Korhonen Visa 37
Aitkoski Eero 31
Virtanen Sami 27
Saarikoski Marjut 25
Lahtinen-Mäkelä Timo 24
Järvi Iia 23
Palsbo Ursula 19
Storlund Vivan 16

Äänimäärä uusiksi!

Alustavassa kuntavaalitulosten laskennassa olin saanut 160 ääntä. Nyt olen saanut vielä yhden äänen, eli tarkistuslaskennan jälkeen äänimääräni on 161.

Jossain lehdessä oli artikkeli siitä, että numerot 1 ja 7 ovat vähän tulkinnallisia numeroita äänestystilanteessa. Seiskaan suositellaan poikkiviivan tekoa, mutta nykyisen kouluopetuksen mukaan siinä ei ole tuota poikkiviivaa. Ja ykkönen on milloin pelkkä viiva, milloin väkäsellä varustettu, jolloin numero 1 tai 7 voi joissain tilanteissa olla tulkinnanvarainen.

Joillakin tutuilla oli äänimäärä yhden äänen verran noussut tai laskenut, joten tällainen ei liene mitenkään outoa. Sen sijaan sähköisen äänestyksen takuuvarmuus osittautui fiaskoksi. Meneeköhän sähköinen äänestäminen kokeilukunnissa uusinnaksi?

Kiitos vielä kerran kaikille, jotka äänestitte minua!

Kirjan ja viinin ilta

Espoon Vihreiden Naisten kirjallisuuspiirin

Kirjan ja viinin ilta
tiistaina 4.11. klo 19.00

Merva Mikkolan luona Soukanpohjan kartanossa, Espoonlahdentie 14.

Tuo mukanasi mielikirjasi, jota voit vilauttaa esittelykierroksella. Keksi kirjasta myös jokin ”aasinsilta” viiniin, koska tarkoituksemme on tässä illassa tutustua toisiimme ja nauttia viiniä. Alkoholitonkin vaihtoehto on toki tarjolla.

Viimekertaisista kirjamaistiaisista on kuvia osoitteessa: www.vihreatnaiset.fi/espoo

Uudetkin Espoon Vihreiden Naisten kirjallisuuspiiristä kiinnostuneet naiset ovat tervetulleita joukkoomme!

Ilmoittautuminen 30.10. mennessä teresia.volotinen@kolumbus.fi

Tervetuloa!

Espoon Vihreät Naiset

Kielitaito on menestymisen ja kotoutumisen onnistumisen edellytys

Vierailin viime vuonna bangladeshiläisessä koulussa

Osallistuin tänään Espoon monikultturiasiain neuvottelukunnan kokoukseseen, jonka tämänkertaisena aiheena oli maahanmuuttajanaiset. Väestöliiton tutkija Ismo Söderling esitteli menestyneistä maahanmuuttajanaisista tehtyä tutkimusta. Kaiken onnistumisen perustana on se, että maahanmuuttaja oppii suomen kielen. Se herätti vilkasta keskustelua.

Seuraavaksi UNIFEMin ja Zonta-järjestön edustajat esittelivät Luetaan yhdessä -kampanjaa. (www.luetaanyhdessa.fi) Olen itsekin Unifemin rivijäsen, ja innostuin tukemaan lukemiskampanjaa ostamalla yhdistysten myyntituotteita, heijastimia. Luetaan yhdessä -kampanjan päämärä on auttaa näiden heijastimien myyntivoitolla etenkin lukutaidoltaan ja suomenkielen taidoiltaan aivan alussa olevia maahanmuuttajanaisia ja -tyttöjä. Yhdistykset pyrkivät tällä tavoin auttamaan heitä pääsemään paremmin sisälle suomalaiseen yhteiskuntaan. Opettajina ja ohjaajina toimivat vapaaehtoiset henkilöt. Oli hienoa kuulla tästä toiminnasta!

Tällaisen illan jälkeen tuntuu erityisen oudolta lukea kriittisiä näkemyksiä siitä, että osallistun naisjärjestön toimintaan. Se antaa kuitenkin sisua ja tsemppiä!

Laitan tähän vielä Vihreiden seitsemän teesiä maahanmuutosta:

1. Kansalaisuuden saamista helpotettava
2. Kaikille tulijoille oikeus kielikoulutukseen
3. Aktiivista kotouttamispolitiikkaa
4. Kuntien työntekijöille koulutusta
5. Sosiaalisesti sekoittavaan asuntopolitiikkaan
6. Monikulttuurisia kouluja tuettava
7. Anonyymiä työnhakua kokeiltava kunnissa
   

Kiitos äänestäjilleni!

Rohkeutta on vaikuttaminen äänestämällä!

Kuntavaalien alustava ääntenlaskenta on valmistunut. Ennakkoäänestyksessä äänioikeuttaan käytti 35 116 espoolaista ja varsinaisena äänestyspäivänä 78 571 espoolaista. Espoon äänestysprosentiksi muodostui 62,5 %, mikä tarkoittaa 3,3 prosenttiyksikön nousua vuoden 2004 vaaleihin verrattuna.

Kuntavaaleissa me vihreät siis pärjäsimme hienosti. Saimme kaupungissamme 17 950 ääntä, mikä on enemmän kuin koskaan ennen Espoossa. Nousimme kaupunkimme toiseksi suurimmaksi puolueeksi!

Espoon Vihreiden uudet valtuutetut (*uusi):

Kasvi, Jyrki , tekniikan tohtori, kansanedustaja

Karimäki, Johanna, diplomi-insinööri, kansanedustaja

*Elo, Tiina, MMM, varavaltuutettu

*Pursula, Tiina , diplomi-insinööri, ympäristöasiantuntija

Hertell, Sirpa, pääsihteeri, kaupunginvaltuutettu

*Rastimo, Kaisa, elokuvaohjaaja

*Lampi, Veera, HuK, opiskelija

Knaapila, Nina, metsänhoitaja, forstmästare, Account Manager

Kuronen, Matti, diplomi-insinööri, hankekehityspäällikkö

Aropaltio, Kirsi, teatteritaiteen maisteri, teatterinjohtaja

*Matikka, Marjo, opintosihteeri, yrittäjä

Oma äänisaaliini on 160 ääntä, jolla pääsen vaikuttamaan lautakuntatasolla.

Vihreä vastuullisuus kasvattaa parempia palveluja ja tasa-arvoa!
Iloinen oppiminen kunniaan!

Varhaisen tuen ja toimivamman joukkoliikenteen puolesta!


Sydämelliset kiitokset kaikille äänestäjilleni!

Rohkeutta on vaikuttaminen paremman huomisen puolesta!

Tänään on päivä, jolloin aamu-uninen saa yhden tunnin lisäaikaa ja aamuvirkku huomaa saaneensa taas yhden mukavan aamutunnin itselleen! Ajallisesti siirrymme tunnin taaksepäin, talviaikaan. Mutta tärkein tämän päivän asia on se, että tänään saa taas vaikuttaa äänestämällä kuntavaaleissa klo 9 - 20. Toivottavasti äänestystulos merkitsee askelta eteenpäin eikä taaksepäin!

Vaalikampanjani on loppusuoralla. Esitteet on jaettu ja esiintymiset hoidettu. Tänään ilmestyi viimeinen Espoon vihreiden kuntavaaliyhteismainos Helsingin Sanomissa. Vihreiden kuntavaalikampanja on saanut runsaasti huomiota. Omalta osaltani työ, joskaan ei siis enää kampanjointi, jatkuu vielä alueen 99 vaalilautakunnan (ääntenlaskussa ja vaaliavustajana toimimisessa jäävättynä) jäsenenä. Illalla on vielä Espoon vihreiden vaalivalvojaiset.

Vaikka sää on sateinen ja myrskyisä, kannattaa rohkeasti käyttää kansalaisoikeuttaan ja käydä äänestämässä. Jokainen ääni vihreille vaikuttaa! Valtuustopaikkojen lisäksi kokonaisäänimäärä ratkaisee kuinka paljon paikkoja vihreät saavat lautakuntiin. Äänestämällä varmistat ehdokkaallesi vähintään lautakuntapaikan!

Minun pääsyni vaikuttajaksi on siis kiinni äänestäjistä! Jos haluat edistää vihreää vastuullisuutta, parempia palveluja ja tasa-arvoa, anna äänesi minulle! Äänestysnumeroni on 97.

Vihreät Omenan lavalla

Keskustelimme Isossa Omenassa päivähoitopalveluista, Sallamaari haastattelee. Vasemmalla puolellani Tony Hagerlund ja oikealla Marjo Väre.

AIKATAULU

9.00 Houkutteleva Espoo
9.30 Miltä nuorten maailma näyttää?
10.00 Päivähoito
10.30 Ilmastomuutoksen torjunta
11.15 Viheralueet ja kaavoitus
11.30 Joukkoliikenne ja ruuhkamaksut
12.00 Nuoret ja mielenterveys
13.00 Palvelut ja päivähoito (olen tässä osiossa keskustelijana)
kunta- alias, 2 + 2 ehdokasta kilpailee (vedän tätä leikkiä)
13.30 Espoon talous ja ensi vuoden budjetti
14.00 Rakentaminen ja energiansäästö
14.15 Linux ja vapaat ohjelmistot 14.30 Nuoret mukaan päätöksentekoon?
15.00 Maahanmuuttajat Espoossa
kunta- alias, 2 + 2 ehdokasta kilpailee (vedän tätä leikkiä)
15.30 Tasa-arvo: työ-, mies- vai ilmastokysymys?
15.45 Houkutteleva ja ilmastoystävällinen Espoo?
16.00 Palvelut ja vanhukset
kunta- alias, 2 + 2 ehdokasta kilpailee (vedän tätä leikkiä)
16.30 Espoo perustulon kokeilukunnaksi?
kunta- alias, 2 + 2 ehdokasta kilpailee (vedän tätä leikkiä)
17.00 Mikä on maahanmuuttajien tilanne Espoossa?
17.30 Mielenterveyspalvelut

Hyvän kaupungin määritelmä

Moninkonpuron varressa voi istuskella ja ihailla veden virtaamista


Tänään oli mukava lueskella Helsingin Sanomista alakertaa, jossa oli hienoja ajatuksia kuntavaaleissa eniten esiin tulleesta teemasta: ympäristöstä. Kestävää kehitystä tulee tarkastella sekä taloudellisesti, sosiaalisesti, ekologisesti että kultturisesti. Sosiologi Pasi Mäenpään mukaan hyvässä kaupungissa lapsi voi kulkea ja keksiä, mikä hänestä tulee isona - ja tulla sellaiseksi. Se oli hyvin sanottu!

Mukavaa tsemppausta!

Viime päivinä olen saanut monta yhteydenottoa. Suurin osa niistä on ollut kannustavia. On ollut sukulaisia, tuttuja tai tuntemattomia, vuosien takaisia työkavereita, nykyisten ja entisten oppilaiden vanhempia, nimettöminä esiintyviä, kauppakeskuksessa tai vaaliteltoilla juttelemaan tulevia mukavia ihmisiä. Joskus myös kriittisiä. On tuntunut mukavalta kuulla ihmisten kuulumisia ja kannustuksia vaalityössä tai yleensä vain keskustella asioista.

Joku on nähnyt kuvani vaalimainoksessa, joku taas tulee luokseni, koska minulla on vihreiden huomioliivi. Joku on nähnyt pussukan, jossa teksitnä tasa-arvovaalit.fi. "Taneltako sait kassiin?", hän kysyi. Hänen kaverinsa kysyi, kuka on Tane. Tane on tietysti tasa-arvoasiain neuvottelukunta. Joku on nähnyt myös laukkuni, jossa on amerikkalisten naiskirjailijoiden kasvoja. Joku haluaa keskustella koulusta, toinen taas työllisyydestä tai energiapolitiikasta, ja kestovaipoista tai naisten matalapalkka-asioista. Maahanmuuttoasioista on tullut myös monta kysymystä.

Keskustelu ja kannustus tuntuu mukavalta! Minusta tuntuu, että vihreiden aatteet ovat suosiossa. Vaalipäivänä se nähdään!

Ennakkoäänestys päättyi

Espoonjoki

Kuntavaalien nyt päättynyt ennakkoäänestys on sujunut vilkkaammin kuin neljä vuotta sitten. Alkuillan tietojen mukaan ennakkoäänestys on sujunut vilkkaammin kuin neljä vuotta sitten eli ainakin 975 000 kansalaista on äänestänyt ennakkoon. Vuoden 2004 kuntavaaleissa ennakkoon annettiin 940 000 ääntä.

Ennakkoäänten osuus kaikista annettavista äänistä on useissa viime vaaleissa ollut 40 prosentin tuntumassa. Jos varsinainen vaalipäivä on yhtä vilkas kuin edellisissä kuntavaaleissa, vaalien äänestysaktiivisuus saattaa lähestyä 60:tä prosenttia. Se olisi hienoa, koska vuoden 2004 kuntavaalien äänestysprosentti oli 58,6.

Tervetuloa kahville ja pullalle!

KASVATUKSEN JA OPETUKSEN KUNTAVAALITAPAHTUMA
21.10. klo 17 - 19

OAJ:n Espoon ja Kauniaisten opettajien paikallisyhdistys järjestää Leppävaaran Sellossa Robert´s Coffeessa kuntavaaleissa ehdokkaina olevien jäsentensä ja kansalaisten tapaamisen tiistaina 21.10. klo 17 - 19.

Jaossa 250 kahvi- ja pullalipuketta. Paikalla eri puolueiden opettajataustaisia (OAJ:n EKPY:n) kuntavaaliehdokkaita.

Tervetuloa kahville ja pullalle sekä keskustelemaan vaaliteemoistani!

Teresia Volotinen

Espoon Vihreät

97

Vaalikeskustelua

Vaaliesitteeni on painettu uusiopaperille.

Vaalimainonta herättää huomiota. Äänestäjät ovat ottaneet puhelimitse tai sähköpostise yhteyttä.

Sain sähköpostiini tällaisen viestin:

Vihreiden edustajana kannatat myös ns. vihreitä arvoja (tai sitten olet väärässä puolueessa). Siitä huolimatta käytät vaalimainonnassa paperijätettä lisääviä mainoslehtisiä, jotka vielä ystävällisesti toimitetaan postilaatikosta sisään toisten vaivoiksi. Sivuhuomiona käytetty paperinlaatu ei ole edes kierrätettyä.

Mikä on kantanne tähän ristiriitaan teoissanne ja idelogiassanne?

Teidän,
Espoolainen Äänestäjä



Vastasin siihen näin:

Hyvä nimimerkki espoolainen äänestäjä!
Mainostaminen vaaleissa on tärkeä tapa viestittää arvoista, kaikkea tietoa ei voida välittää vain sähköisesti. Olet oikeassa, että monenlaiset vaalimainokset ovat paperin haaskausta.
Oma vaaliesitteeni on valmistettu uusiopaperista. Olen pahoillani, jos sinulle on syntynyt sen kierrättämisestä vaivaa.

Kiitän kommentistasi ja kiinnostuksesta vihreisiin arvoihin, joskin tässä asiassa on aivan turhaa piiloutua nimiimerkin taakse!
Yhteistyöterveisin
Teresia Volotinen

Vihreää vaalitsemppiä Tapiolassa ja kauppakeskus Sellossa

Vihreää naisenergiaa Tapiolan vaaliteltalla torstaina. Kuvassa kanssani kuntavaaliehdokkaat Tiina Elo ja Marjut Joensuu.

Kauppakeskus Sellossa oli lauantaina vihreä väri voimakkaasti esillä. Sellon lavalla käytiin kouluun liittyvää keskustelua vihreiden saavutuksista. Minua haastattelee Sallamaari Repo ja vasemmalla puolellani kuntavaaliehdokas Pekka Lempiäinen ja oikealla puolellani koululautakunnassa vaikuttava ehdokas Marjo Matikka.

Olin lisäksi itse silloin tällöin Sellon lavalla leikkimielisen kuntavaali-Aliaksen vetäjänä. Hauskaa oli!

Toivottavasti äänestysintoa riittää! Ja toivon tietysti erityisesti hyvää menestystä kaikille vihreille!

Vuoden 2004 kunnallisvaaleissa Espoon äänestysaktiivisuus nousi maan keskiarvon yläpuolelle. Äänestysaktiivisuus oli Espoossa 59,2 prosenttia, kun se koko maassa oli 58,6 prosenttia.

Espoolaiset naiset äänestivät viimeksi hieman aktiivisemmin kuin espoolaiset miehet. Äänestämässä kävi äänioikeutetuista naisista 60,6 prosenttia ja äänioikeutetuista miehistä 57,6 prosenttia. Suurin äänestysprosentti (72,8 %) oli Olarinpuisto-Päiväkehrän äänestysalueella ja pienin (42,2 %) Sokinvuori-Kirstinmäen äänestysalueella.

Me kaikki synnymme vapaina - Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus

Joulukuussa 60 vuotta täyttävä YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus sisältää tärkeän viestin: riippumatta siitä, keitä olemme ja missä asumme, meillä on oikeuksia, joita ei voi ottaa meiltä pois. Me kaikki synnymme vapaina -lastenkirjan 30 artiklaa on muokattu ihmisoikeuksien julistuksen tekstistä. Ne antavat lapselle selkeän käsityksen julistuksen hengestä ja sisällöstä. Kansainvälinen huippukuvittajien joukko on antanut tekstille kauniin ja monipuolisen visuaalisen ilmeen. Kirjan kannen on tehnyt Peter Sis, kuvittaja jonka vaikuttavaa esityistä kuuntelin syyskuussa IBBYn kansanivälisessä kongressissa.

Suomessa Lasten Keskuksen kustantama kirja julkaistaan yhtäaikaisesti 22 maassa ja kaikki sen tekijänpalkkiot ohjataan Amnesty Internationalin toimintaan. Suomenkielisen laitoksen alkusanat ovat kirjoittaneet Eija Ahvo ja Timo Parvela.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 10.12.1948. Vaikka se on muodoltaan julistus eikä valtiosopimus, sillä katsotaan olevan valtioita velvoittavia vaikutuksia. Se edustaa myös tavanomaiseksi kansainväliseksi oikeudeksi muodostunutta katsomusta siitä, kuinka ihmisoikeudet velvoittavat kaikkia valtioita riippumatta yksittäisten sopimusten ratifioinnista eli vahvistamisesta kansallisella tasolla.

Tässä siis mainio oikeudenmukaisuutta edistävä kirja lasten ja aikuisten yhteisiin hetkiin.

Lisää vastuullisuutta lasten ja nuorten hyvinvointityöhön

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on todella tärkeää. Näen sen päivittäin erityisopettajan työssäni. Puhun kuntavaalikampanjassani vihreästä vastuullisuudesta.

Mitä tarkoitan? Tässä vastaus:

Suomi on sitoutunut sekä kansallisessa lainsäädännössään että kansainvälisissä sopimuksissa ryhtyvänsä kaikkiin tarpeellisiin lainsäädäntö- ja hallintotoimiin lasten hyvinvoinnin takaamiseksi. Suomen perustuslaissa on kiinnitetty erityistä huomiota lasten perusoikeuksiin ja heidän hyvinvointinsa edistämiseen. Kuntalain mukaan kunnan päätehtävä on kansalaisten hyvinvoinnin edistäminen alueellaan. Nykyisin edellytetään, että kunnissa tehtäisiin kansalaisen hyvinvointisuunnitelma, jossa lasten ja nuorten hyvinvointi olisi sen tärkein osa. Lasten ja nuorten hyvinvointi kytkeytyy suoraan perheiden hyvinvointiin. Pelkkä suunniteman teko on byrokratiaa. Se ei riitä!

Uuden lastensuojelulain mukaan kunnan on edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä. Opetuslainsäädäntö (mukaan lukien opetussuunnitelmat) edellyttää, että opetuksen on edistettävä oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Sekä lastensuojelulaissa että kansanterveyslaissa nousee monessa kohdin esiin lasten ja nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Nuorisolaki velvoittaa kunnat nuorten kuulemiseen heitä koskevissa asioissa. Nuorisolaissa on säädetty myös valtakunnallisesta lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta, joka antaa hyvän pohjan hyvinvointisuunnitelman laatimiselle. Laatiminen vaatii tekoja!


Poikkihallinnollinen yhteistyö on avain vaikuttavaan ja tehokkaaseen hyvinvointityöhön. Erityisopettajan työn ehkä rasittavin asia on huomata jatkuvia puutteita yli hallinnollisten rajojen käytävässä yhteistyössä. Häviäjänä on aina avun tarpeessa oleva lapsi tai nuori. Miksi?

Käytännössä lasten ja nuorten hyvinvointityö on edelleen hyvin pirstaloitunutta ja byrokraattistakin, vaikka sosiaali-, terveys- ja sivistyssektorin lainsäädäntö velvoittaakin viranomaiset keskinäiseen yhteistyöhön. Kaikkien toimijoiden – niin julkisen kuin yksityisenkin – suunnitelmallisella yhteistyöllä voidaan parantaa merkittävästi toiminnan vaikuttavuutta ja tämäkin tieto on tärkeä: kustannustehokkuutta. Tämän vuoksi haluan tähdentää, että pelkällä suunnitelmien laatimisvimmalla ja resurssien lisäämisellä ei välttämättä tapahdu edistystä!

Mitä sitten pitäisi tehdä? Poikkihallinnollinen työskentelykulttuuri edellyttää uudenlaista ja ennakkoluulotonta ajattelu- ja toimintatapaa, sitoutumista ja vastuullisuutta. Yhteistoiminnan on oltava suunnitelmallista. Lähtökohtana tulee olla elämänkaariajattelu: lapsen kehitystä tuetaan jo ennen syntymää ja vauvasta alkaen aikuisuuteen asti. Yhteiskunnan eri toimijoiden tulee tehdä saumatonta yhteistyötä ja ennaltaehkäistävä tehokkaasti ongelmien syntymistä sekä edistettävä hyvinvointia. Päivähoidon jo koulun olisi hyvä olla saman hallintokunnan alaisuudessa. Tietojen panttamiskulttuurista on päästävä eroon! Lasten vanhemmat ovat tärkeässä asemassa: hehän ovat lapsensa parhaat asiantuntijat ja he ovat tärkeässä avainasemassa. Heidän mukanaolonsa auttaa myös yhteistyön voimaan ja parhaan mahdollisen varhaisen avun ja tuen onnistumiseen. Onneksi minulla on tästä hyviä kokemuksia!

Kuntavaaleissa voi vaikuttaa äänestämällä. Ehdokas voi tehdä vaikutuksen äänestäjään. Äänestäjä voi vaikuttaa valinnoillaan. Tänään on ensimmäinen ennakkoäänestyspäivä! Rohkeutta on vaikuttaa valinnoillaan! Vaikuttavaa päivää!