Kulttuurilautakunta 3 / 2009

Espoon kaupunki Pöytäkirja TARKASTETTU
Kulttuurilautakunta 3 / 2009


Kokousaika
14.04.2009 Tiistai, klo 17.00 - 18.45

Kokouspaikka
Entressen kirjasto, Sininen huone, Siltakatu 11, 02770 Espoo

Saapuvilla olleet jäsenet:
Lumme Jasminiitta , puheenjohtaja
Mygrijev Maarit
Garam Lajos
Grönholm Bo
Mattila Veli-Pekka, poissa klo 17.40-17.50 4 §
Kuja-Aro Asko, paikalla klo 17.40-17.50 4 §
Misukka Heljä
Schröder-Wikberg Gunn-Britt
Siberg Heli
Suntio Hannu, poissa klo 17.40-17.50 4 §
Tiainen Jani
Toltti-Loikkanen Arja
Volotinen Teresia
Yusuf Said

Muut saapuvilla olleet:
Johansson Ulf, kaupunginhallituksen edustaja, saapui klo 17.25 § 3
Björklund Antti, Nuvan edustaja
Pitkälä Aulis, sivistystoimen johtaja
Rantala Piia, vapaan sivistystyön tulosyksikön johtaja
Dolivo Georg , kulttuurijohtaja
Packalen Ulla, kirjastotoimen johtaja
Sormunen Sini, kulttuurilautakunnan tiedotuksesta vastaava
Junnila Hannele, sihteeri

PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS
Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty 22.4.2009



31.12.2008 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 24.04.2009 sivistystoimessa osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8. krs, Espoon keskus.

1 / 1 § Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
2 / 2 § Pöytäkirjan tarkastajan valinta
3 / 3 § Sivistystoimen vuoden 2009 talousarvion tarkistaminen, kulttuurilautakunta
Ehdotus
Sivistystoimen johtaja:

Kulttuurilautakunta kohdentaa vuoden 2009 käyttötalouden talousarvion tarkistamisen -1, 3 miljoonaa seuraavasti:

henkilöstömenot - 612 000 euroa
palvelut, tarvikkeet ja sisäiset menot - 574 785 euroa
toimintatulojen korotus 140 000 euroa

Kulttuurilautakunta kohdentaa vuoden 2009 investointien 953 koneet ja kalusto tarkistamisen - 45 000 euroa seuraavasti:

kaupunkikulttuurin tulosyksikkö - 25 000 euroa
kaupunginkirjasto - 20 000 euroa


Päätös
Kulttuurilautakunta:

Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
4 / 4 § Avustukset kulttuuritoimintaan 2009, kulttuuritoimi

Kulttuurilautakunta on 16.12.2004 hyväksynyt periaatteet harkinnanvaraisten kulttuuriavustusten myöntämiseen. Avustusperiaatteiden mukaan kulttuurilautakunnan harkinnanvaraisilla avustuksilla tuetaan ja luodaan edellytyksiä kulttuuri- ja taidepalvelujen tarjonnalle, kotiseutu- ja sivistystyölle sekä taiteen harjoittamiselle ja harrastamiselle. Avustettavan toiminnan tulee kohdistua espoolaisiin joko toiminnan aikaansaajina tai vastaanottajina. Avustusten myöntämisessä huomioidaan hankkeiden yhteensopivuus kaupungin strategisten tavoitteiden kanssa, hankkeiden merkittävyys paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti sekä hankkeiden taiteellinen taso ja innovatiivisuus. Vuotuinen päähaku päättyi 28.2.2009, lisäksi kohdeavustukset taide- ja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen ovat haettavissa jatkuvasti marraskuun alkuun asti.

Avustuksia myönnetään seuraavien kategorioiden mukaisesti:

1. Kohdeavustukset taide- ja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen
a) Espoolaisille yhteisöille ja työryhmille taide- ja kulttuuritapahtumien järjestämiseen sekä muiden kulttuuritoiminnaksi katsottavien hankkeiden toteuttamiseen
b) Lasten ja nuorten taidekasvatusprojekteihin

2. Toiminta-avustukset espoolaisille rekisteröidyille kulttuuri- ja sivistysyhdistyksille

3. Ammattitaiteilijoiden projektiavustukset espoolaisille ammattitaiteilijoille

4. Paikalliskulttuuri- ja kotiseututoiminnan avustukset
a) Espoolaisille yhteisöille kotiseututyöhön tai paikallisen kulttuuriperinteen vaalimiseen
b) Rakennusavustukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden seurantalojen tai vastaavien yhdistystilojen kunnostukseen ja ylläpitoon

5. Avustukset kansainväliseen toimintaan espoolaisille rekisteröidyille kulttuuriyhteisöille ja ammattitaiteilijoille

Vuonna 2009 kulttuurilautakunnan harkinnanvaraisiin avustuksiin on varattu yhteensä 631 441 euroa. Jatkuvasti haettavia kohdeavustuksia on alkuvuoden 2009 aikana myönnetty 79 100 euroa. Lisäksi EBUF ry:n Finns Sommarteaterin lykkääntyneen rakennushankkeen kustannuksiin on edelleen 30 000 euron määrärahavaraus vuoden 2009 harkinnanvaraisista kulttuuriavustuksista.

Avustushakemukset ovat nähtävillä kokouksessa.


Ehdotus
Vapaan sivistystyön tulosyksikön johtaja:

Kulttuurilautakunta päättää avustuksista kulttuuritoimintaan vuonna 2009 oheisen liitteen mukaisesti.

Käsittely:

Veli-Pekka Mattila ja Hannu Suntio poistuivat asian käsittelyn ajaksi esteellisinä hallintolain 28 §:n 5 kohdan (yhteisöjäävi) perusteella.


Päätös
Kulttuurilautakunta:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.


5 / 5 § HelMet-kirjaston kokoelmaohjelman hyväksyminen

Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen kokoelmat ovat kaikkien seudun asukkaiden käytössä ja saatavilla www.helmet.-palvelun kautta. Kokoelma näyttäytyy asiakkaille yhtenä, joten kirjastojen tulee myös kehittää sitä yhdessä. Kaupunginkirjastot ovat laatineet kirjastoaineiston politiikkapaperin, kokoelmaohjelman, joka korvaa aiemmat valintaperiaatteet.

Kokoelmayhteistyötä seudun kirjastoissa

Pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmat ovat asteittain tulleet yhteiskäyttöisiksi 80-luvulta lähtien. Ratkaisevasti kirjastoaineiston saatavuus on parantunut www.helmet.fi -palvelun kautta 2003 lähtien.

Kaupunginkirjastot ovat perustaneet kokoelmayhteistyöryhmän, joka koordinoi ja kehittää kokoelmatyötä. Ryhmä valitsee vuosittain aineistohankinnan painopisteet. Ryhmän 2009 toimintasuunnitelmassa on mm. kokoelmien arviointiyhteistyön tiivistäminen, aineiston hankintaosastojen yhteistyön arviointi sekä hankintajärjestelmäyhteistyön organisointi. Kirjastoille laaditaan kokoelmien arviointitehtäviä, 2009 arvioinnin kohteena ovat musiikkiaineisto sekä lasten ja nuorten aineistot.

Kokoelmayhteistyö sisältää tänä vuonna myös musiikkiaineiston ja konsolipelien yhteiskilpailutuksen.

HelMet- kirjaston kokoelmaohjelma

Kokoelma näyttäytyy asiakkaille yhtenä kokonaisuutena, joten sitä tulee myös kehittää yhdessä. Tähän tarpeeseen on laadittu HelMet-kirjastojen kokoelmaohjelma, joka korvaa aiemmat kaupunkikohtaiset kirjastoaineiston valintaperiaatteet.

Kokoelmaohjelma laadittiin kokoelmayhteistyöryhmässä käyttäen apuna kaupunginkirjastojen valintaperiaatteita, joiden tekstit saatettiin ajantasalle ja koottiin yhteen. Kokoelmaohjelmaluonnos hyväksyttiin HelMet-johtoryhmässä helmikuussa.

Ohjelma on kirjoitettu sekä päättäjille että asiakkaille, ja siinä on osoitettu periaatteet, jolla kokoelmatyötä tehdään ja mitä priorisoidaan. Ohjelman henki ja missio tulevat kirjastolaista, jonka 2 §:ssä todetaan seuraavaa:

Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen.

Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittämistä.

Lisäksi kirjastolain 3 § asettaa vaatimuksen siitä, että kirjastoaineisto uusiutuu ja että kaksikielisessä kunnassa molempien kieliryhmien tarpeet tulee ottaa huomioon.

HelMet-kokoelmaohjelmassa luonnehditaan kirjaston ja kokoelman roolia ja tehtävää yhteiskunnassa sekä hahmotellaan muutoksia tulevaisuudessa, mm. verkkoaineistojen lisääntymistä ja asukkaiden käyttämien kielien lisääntymistä.

Tärkeänä näyttäytyy kokoelmien ajallinen monipuolisuus ja syvyys, jatkuva kokoelmatyö sekä toisaalta uutuusaineiston saatavuus. Valintatyössä korostuu tasa-arvo ja avoimuus.

Tavoitteena on, että kokoelmaohjelma tarkistetaan kahden vuoden välein.


Ehdotus
Vapaan sivistystyön tulosyksikön johtaja:
Kulttuurilautakunta hyväksyy liitteenä olevan HelMet-kirjaston kokoelmaohjelman.

Päätös
Kulttuurilautakunta:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.


6 / 6 § Tilannekatsaus pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteistyöhön

Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastot ovat olleet yhteistyössä 30 vuotta tavoitteenaan palvella asiakasta kuntarajoista huolimatta. Yksikään kaupunki ei pystyisi yksinään tarjoamaan vastaavantasoista palvelua.Tärkeänä tavoitteena on myös taloudellisuus.

Yhteistyö on syventynyt ja laajentunut 2000-luvulla kattaen useimmat kirjastotoiminnan alueet. Keskeisimpänä yhteistyössä ja kehittämisessä ovat edelleen kuitenkin kokoelmat ja kirjastojärjestelmä. HelMet-verkkopalvelut on useana vuonna arvioitu 2-3:n tunnetuimman ja arvostetuimman joukkoon. Tärkeimpänä lähitulevaisuudessa on kehittää HelMet-verkkokirjastoa, yhteistä palveluportaalia.

Yhteistyötä 30 vuotta

Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteistyö alkoi atk-pohjaisen kirjastojärjestelmän toteuttamiseksi 1976. Tänään Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen HelMet-kirjastokonsortio on yksi käytetyimmistä maailmassa 17 miljoonalla lainallaan.

Yhteistyö on vapaaehtoisuuteen perustuvaa ja noudattaa konsensus-periaatetta. Päätökset tehdään kaupungeissa joko virkamies- tai luottamusmiestasolla. Kustannukset jaetaan kaupunkien päättämillä perusteilla (Espoon osuus 27 %).

Kirjastoyhteistyötä johtaa HelMet-johtoryhmä sekä kirjastojärjestelmää hallinnoiva johtoryhmä. Kummankin alaisena on useita työryhmiä ja myös projekteja, mm. kirjastojärjestelmään, kokoelmiin, viestintään, henkilöstöön, koulutukseen, maksuihin sekä lasten-, musiikki-, maahanmuuttaja- ja kirjastoautotoimintaan liittyen. Yhteisesti on palkattu kirjastojärjestelmän sovelluspäällikkö ja osa-aikainen kehittämispäällikkö.

Ensimmäinen HelMet-strategia valmistui 2006. Voimassaoleva strategia kattaa vuodet 2007-2009. Strategiaa täydentää toimintasuunnitelma, josta on valmisteilla vuodet 2009-2010.

Yhteistyön ydintä ovat kokoelmat ja kirjastojärjestelmä. Asukkaiden käytössä on 3.4 miljoonaa kirjaa ym. (Espoossa n. 800 000 kpl). Kaikkien keskeisten aineistolajien hankinta on kilpailutettu yhdessä (mukana Kirkkonummi). Parhaillaan on käynnissä kirjastojen musiikkiaineiston kilpailutus, jonka hoitaa Espoon hankintatoimi yhteistyössä kirjaston kanssa. Kirjastojärjestelmä on järjestyksessä kolmas ja siinä on sekä yhteinen asiakas- että aineistorekisteri.

Seudullisesta yhteistyöstä on mm. seuraavia hyötyjä:

Yksikään kaupunki ei pysty tarjoamaan vastaavantasoisia kirjastopalveluita ilman yhteistyötä. Tavoitteena on yksi kirjasto asiakkaan näkökulmasta - kuntarajoista huolimatta. Kokoelmien yhteiskäyttö on asiakaslähtöistä ja taloudellista.

Järjestelmähankinnoissa on saatu säästöä sekä lisenssi-, ylläpito- että henkilöstökuluissa.

Kun kaikki antavat panoksensa, voidaan päällekkäistä työtä välttää ja kehittämistyöhön on irrotettavissa enemmän resursseja. Asiantuntijuutta jaetaan ja saadan tehokkaasti käyttöön. Osaamista voidaan kehittää yhdessä. Yhteisesiintyminen ja yhteinen viestintä on tehokkaampaa ja taloudellisempaa.

Uusi vaihe yhteistyössä

Uusi vaihe kirjastojen yhteistyössä alkoi 2000-luvulla: Kolmas kirjastojärjestelmä tarjosi entistä paljon paremman työkalun kokoelmayhteistyölle ja myös verkkopalvelujen kehittämiselle. Kirjastojärjestelmän käyttöönotossa yhteinäistettiin käyttösäännöt ja maksut.

Kirjastojen kokoelmat ovat olleet vuodesta 2003 lähtien www.helmet.fi -palvelun avulla kokonaisuudessaan seudun asukkaiden käytössä. Syntyi HelMet-brändi: HelMet-verkkopalvelusta tuli hyvin suosittu ja sen on ollut useana vuonna Taloustutkimuksen selvityksissä 2-3:n tunnetuimman ja arvostetuimman verkkobrändin joukossa, 2008 heti Googlen jälkeen toisena.

Tunnetun brändin myötä on pyritty lisäämään viestintää ja yhteisesiintymistä, mm. osallistumalla vuodesta 2004 kirjamessuille ja myöhemmin myös lapsi- ja Educa-messuille. Tavoitteena on viestinnän taloudellisuus ja tehokkuus, jotka saavutetaan yhteisillä esitteillä ja tuotteilla (esim. HelMet-reppu ekaluokkalaisille), järjestämällä yhteiskampanjoita ja tekemällä lehdistötiedotteita.

Yhteistyö kokoelmien hallinnassa on tiivistynyt: Yhteiset varastointiperiaatteet luotiin 2005 ja varastot keskitettiin Helsinkiin (kirjat) ja Vantaalle (musiikki). Uusi kirjastoaineiston hankintajärjestelmä hankittiin yhdessä. Ensimmäinen seudullinen kokoelmaohjelma valmistui 2009.

Aineiston hankinnassa on sovittu painopisteitä ja kokoelmia on arvioitu suunnitelmallisesti. Vuosittain on pyritty sopimaan seuraavan vuoden tavoitetasosta aineistobudjetoinnissa. Koska aineistomäärärahat ovat seudulla varsin alhaiset (suurissa kirjastoissa 5 €/asukas, valtakunnallisesti 7 €/as.), otettiin käyttöön ns. Bestseller-kokoelma (viikon laina-aika), jotta uutuuksien saatavuus paranisi. Erityisaineistojen hankinta on keskitetty seudullisille valintaryhmälle (mm. elokuvat), tehtävänä ottaa huomioon kokoelmien kokonaisuus ja kysyntä.

Seudullisesti on sovittu strategisista osaamisalueista, joiden pohjalta yhteinen koulutus suunnitellaan. Tulevaisuuden osaamistarpeita on myös määritetty yhdessä. Koska suuri määrä työntekijöistä jää lähivuosina eläkkeelle, on 2009 toimintasuunnitelmassa seudullisen rekrytointisuunnitelman tekeminen. Vuonna 2008 toteutettiin 40 seudullista koulutustilaisuutta, joihin osallistui yli 1500 kirjastolaista eri kaupungeista. Käynnissä oli myös kolme yhteistä täydennyskoulutusohjelmaa.

Arviointia on tehty yhteisillä asiakas- ja asukaskyselyillä, 2007 toteutettiin lisäksi Taloustutkimuksen avulla ns. ei-käyttäjäkysely. Vaikuttavuutta, saavutettavuutta, kokoelman tasoa, tehokkuutta, taloudellisuutta ja tilan käyttöä on 2004 lähtien seurattu yhteisillä mittareilla.

Uusia tuotteita ja palveluja pyritään enenevästi kehittämään yhteistyössä. Toimintamalleja hiotaan yhdessä. Vertailukehittäminen on jatkuvaa. Tähän tuovat pontta määräaikaiset henkilöstövaihdot kaupunkien välillä, joita 2007 ja 2008 on ollut useita.

Miten tästä eteenpäin

Seudun kirjastojen kehittämisen ytimessä ovat kirjastojärjestelmän jatkuva parantaminen ja verkkopalvelujen kehittäminen. Vuoden 2009 aikana tehdään päätöksiä Helmet-verkkokirjaston (yhteisen portaalin) sisällöistä ja organisoinnista. Toimintasuunnitelmaan sisältyy useita muitakin kehittämiskohteita, mm. verkkomaksaminen, RFID-tunnisteteknologiaaan liittyvä selvitys ja kirjastoautoyhteistyön kehittäminen. Parhaillaan on käynnissä kokonaisselvitys kirjastojen maksuista.



Ehdotus
Vapaan sivistystyön tulosyksikön johtaja:



Kultuurilautakunta merkitsee selvityksen pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteistyöstä tiedoksi ja kehottaa kaupunginkirjastoa jatkamaan HelMet-yhteistyötä selostuksen linjausten mukaisesti.


Päätös
Kulttuurilautakunta:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.


7 / 7 § Kulttuurilautakunnan toimintakertomus vuodelta 2008
Ehdotus
Vapaan sivistystyön tulosyksikön johtaja ja kulttuurijohtaja:

Kulttuurilautakunta hyväksyy liitteen mukaisen kulttuurilautakunnan toimintakertomuksen vuodelta 2008 ja oikeuttaa tulosyksiköt tekemään tarvittavat tekniset korjaukset.

Päätös
Kulttuurilautakunta:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

8 / 8 § Lausunnon antaminen hallinto-oikeudelle kunnallisvalitukseen Espoon työväenopiston apulaisrehtorin valinnasta

Kulttuurilautakunta valitsi 27.11.2008 § 5 työväenopiston apulaisrehtorin. Kulttuurilautakunta hylkäsi 4.2.2009 § 9 asiasta tehdyt kolme oikaisuvaatimusta. Helsingin hallinto-oikeuteen on tehty valitus lautakunnan päätöksestä. Päätösehdotuksessa esitetään annettavaksi hallinto-oikeudelle lausunto, jossa vaaditaan valituksen hylkäämistä perusteettomana.

Kulttuurilautakunta hylkäsi 4.2.2009 § 10 Espoon kaupungin työväenopiston apulaisrehtorin valinnasta tehdyt kolme oikaisuvaatimusta. Perusteluissa todettiin, että päätös valinnasta on syntynyt oikeassa järjestyksessä, päätöksentekijä ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutoinkaan lain tai kaupungin sääntöjen vastainen. Lisäksi todettiin, että virkaan valittu henkilö täyttää viran kelpoisuusvaatimukset.

Hallinto-oikeuteen tehdyssä valituksessa valitetaan asiakirjojen muuttamisesta sekä siitä, että vapaan sivistystyön johtajan tehtyä päätöksen otto-oikeuden käyttämisestä asia olisi tullut palauttaa uudelleen käsiteltäväksi kulttuurilautakunnan ruotsinkieliseen jaostoon. Lisäksi valitetaan siitä, että ansioituneemmat ja korkeammin koulutetut ovat valinnassa ohitettu. Valituksessa tuodaan esille myös se, että kulttuurilautakuntaa koskevaa johtosääntöä sekä lainsäädäntöä on tulkittu väärin ja että valituksen jälkeen virkamiehet ovat omavaltaisesti poistaneet johtosäännöstä maininnan kulttuurilautakunnan ruotsinkielisen jaoston tehtävästä. Valitus on oheismateriaalina. Valituksen liitteet ovat nähtävänä kokouksessa.

Lausunto hallinto-oikeudelle tulee antaa 20.4.2009 mennessä.

Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön 5 § 15) kohdan mukaan lautakuntien tehtävän on antaa kaupunginhallituksen puolesta kaupungin lausunnot lautakunnan tehtäväalueeseen kuuluvissa asioissa, jollei lausuntopyynnöstä tai käsiteltävän olevasta asian luonteesta muuta johdu.
OHEISMATERIAALI
Hallinto-oikeuden lausuntopyyntö, valitus
Kulttuurilautakunnan päätökset 27.11.2008 § 5 ja 4.2.2009 § 9

9 / 9 § Espoon kulttuurilautakunnan sekä Espoon kaupungin työväenopiston edustajien nimeäminen kansalais- ja työväenopistojen liiton KTOL ry:n liittokokoukseen 8.6.2009
Käsittely:

Mattila ehdotti Bo Grönholmia ja Toltti-Loikkanen ehdotti Jani Tiaista.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Mattilan ja Toltti-Loikkasen ehdotukset hyväksyä. Koska niitä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi, että kulttuurilautakunta esittää sivistystoimen johtajalle kulttuurilautakunnan edustajiksi KTOL:n liittokokoukseen Bo Grönholmia ja Jani Tiaista.


Päätös
Kulttuurilautakunta:

Kulttuurilautakunta esittää sivistystoimen johtajalle, että hän nimeää Helsingissä 8.6.2009 pidettävään KTOL:n liittokokoukseen Espoon kulttuurilautakunnan edustajina Bo Grönholmin ja Jani Tiaisen, työväenopiston edustajina vs. rehtori Annukka Wiikinkosken ja apulaisrehtori Ann-Christine Stenbackan. Lisäksi kulttuurilautakunta valtuuttaa henkilökunnan valitsemaan keskuudestaan edustajan sekä hänen varaedustajansa.

10 / 10 § Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat
11 / 11 § Kokouksessa annettu informaatio

Kokouksen alussa aluejohtaja Sunniva Drake esitteli Entressen uutta kirjastoa.

MUUTOKSENHAKUOHJEET
Muutoksenhakukielto § 1 - 3, § 7 - 11.
Oikaisuvaatimus § 4 - 6.

Monenlaisia menoja

Viime aikoina on ollut kovasti kaikenlaisia kivoja menoja.

Viikonlopun aikana olin IBBYn pohjoismaisessa kokouksessa Nifinissä ja Töölön kirjastossa. Antoisaa lasten- ja nuortenkirjallisuuden yhteistyöideointia.

Tiistaina tutustuin Espoon Steiner-kouluun ja kävimme Espoon Vihreiden Naisten kirjallisuuspiirissä hyvän keskustelun Revolutionary Roadista. Seuraavana päivänä Revolutionary Road oli nähtävä vielä leffana!

16.4. Oppimismessut Koulumestarin koululla ja illalla Espoon teatterissa Pesä pienoinen.

Kulttuurilautakunta tutustui Entressen uuteen kirjastoon Espoon keskuksessa ennen lautakunnan kokousta 14.4.

Jääsadun taikaa

Eilen oli jälleen kerran nautinnollista seurata Espoon Jäätaitureiden nimensä mukaista taiturimaista osaamista. Koska Laaksolahden jäähalli on kelvottomassa kunnossa, perinteinen kevätnäytös, joka oli tällä kertaa H. C. Andersenin satuun perustuva jääbaletti Peukalo-Liisa, esitettiin Matinkylän jäähallissa. Jälleen kerran ihailen Jäätaitureiden hienon suorituksen lisäksi sitä mahtavaa yhteisöllisyyttä, joka suorastaan sädehtii vanhempien innostuneena talokoohenkenä! Se mahdollistaa tällaiset loistavat esitykset, johon tietysti on myös tarvittu harjoittelua hyvien valmentajien ja koreografien johdolla.

Kiitos ihanasta esityksestä, jossa kaikentasoiset taitoluistelijat mestaruustason luistelijoista pikku tenaviin pääsivät loistamaan yhteisessä kevätkauden huipentumassa! Toivotan Espoon Jäätaitureiden kilpaluistelijoille jatkossakin mahtavaa menestystä sekä kaikillle seuran luistelijoille mukavaa ja leppoisaa yhdessäoloa monipuolisen harrastuksen parissa!

Ekoruokatietoutta

Luin marttojen sivuilta, että jopa kolmannes kuluttajien ympäristövaikutuksista syntyy syömisestä. Ruoan jälkeen seuraavaksi suurimpia kuormituslähteitä ovat asuminen ja autoilu.

On vaikea vähentää syömistä, mutta korvaamalla eläintuotteita kasvisperäisillä vähennämme tuntuvasti esimerkiksi vesien rehevöitymistä ja ilmastonmuutosta.

Myös erilaisten lihatuotteiden ja kasvituotteiden välillä on isoja eroja. Lihan osalta on tutkittu broilerinlihan ympäristövaikutuksia, jotka ovat selvästi pienempiä kuin naudanlihan.

Kasviperäisistä tuotteista riisintuotannon ympäristövaikutukset ovat ylivoimaisen suuret perunaan verrattuna. Sekä naudanlihan että riisin tuotanto lisäävät erityisesti ilmastonmuutosta. Toisaalta nautojen laidunnus vaikuttaa Suomen viljelyolosuhteissa positiivisesti luonnon monimuotoisuuteen ja maaperän kasvukuntoon.

Kasvihuonetuotteiden energiantarve on suurta, mutta kasvihuonetuotanto rehevöittää vesistöjä vähemmän kuin peltotuotanto. Kasvihuoneissa merkittäviä parannuksia ovat ravinneliuosten kierrättäminen ja energiatehokkuutta parantavat ratkaisut.

Sivustolla esitettiin vihjeitä, miten voi vähentää ympäristovaikutuksia.
Laitoin säästövinkkeihin oman kommenttini.

Suosi kasvisruokaa! Kyllä, syön vain kala-kasvisruokaa.

Suosi tuoreita kasviksia pakastettujen sijaan. Kyllä, niin teen!


Käytä broilerinlihaa naudanlihan sijaan. En käytä broilerin- enkä naudanlihaa. Enkä muutkaaan lihaa.


Kokeile soijarouhetta jauhelihan sijaan. Olen joskus kokeillut. Ihan ok silloin tällöin.


Suosi perunaa ja ohraa riisin sijaan. Tässä olisi vielä minulla parantamisen varaa. Käytän ensin pois kaikki kaapissa olevat riisit! Ohra onkin mielestäni paremman makuistakin kuin riisi


Kerää marjoja ja sieniä luonnosta. Sienestys ja marjastus ovat lempipuuhiani!


Valmista enemmän ruokaa kerralla ja pakasta osa tulevaa käyttöä varten. Pienessä taloudessa tämä onkin kätevää.


Valmista ja lämmitä ruokaa mikroaaltouunissa. Puuron ilmastonmuutosvaikutus vähenee noin 70 prosenttia, kun valmistat sen lieden sijaan mikrossa. Minulla ei ole mikroaaltouunia, joten tämä "säästö" ei onnistu.


Käytä uunia harkiten. Kun lämmität uunin, tee useampia ruokia kerrallaan. Joskus tulee tehtyä näin. Pienessä taloudessa harvemmin.


Vähennä autolla tehtyjen kauppareissujen määrää ja osta suurempia määriä kerrallaan. Pienessä taloudessa ei kannata olla liian suuria varastoja. Itse rohmuan helposti luomujauhoja varastoon. Se onkin siis hyve!


Vältä ruoan heittämistä roskiin. Älä osta enemmän kuin kulutat. Tässä olen aika hyvä! Johtuu siitä, että lapsesta saakka olen sisäistänyt, ettei saa heittää ruokaa pois.

(Lähde: MTT/Luonnonvarapuntari)

Piknik Aurora Karamzinin jalanjäljissä

Espoon Vihreiden Naisten piknik -nyyttikestiretki Aurora Karamzinin jalanjäljissä Träskändan puistossa pidetään 28.5. klo 18.30. Retkelle ovat muutkin perheenjäsenet tai kirjallisuuspiiriläisten kaverit tervetulleita. Myös miehet! Tällä kerralla pääpaino on yhdessäololla ja puistossa kävelemisellä sekä ruokailulla, mutta kukin voi halutessaan tutustua Aurora Karamziin liittyvään kirjallisuuteenkin.

Tässä lista kiinnostavista kirjoista:
• Aurora Karamzin ja vallan näyttämöt. Espoon kaupunginmuseo, 2006 Näyttelyluettelo. – (Näyttely 12.5.2006 - 3.6.2007)
• Aurora Karamzin: aristokratian elämää. Espoon kaupunginmuseo. Otava, 2006 Asiantuntijakirjoittajat: Sten Björkman, Tryggve Gestrin, Marianne Långvik-Huomo, Märtha Norrback, Jyrki Paaskoski ja Ulla Tillander-Godenhielm.
• Hurskainen, Eeva: Aurora Karamzin : Pietarin hovista köyhien auttajaksi. Kirjapaja, 2002
• Saarisalo, Aapeli: Aurora Karamzin ja hänen aikansa / J Porvoo : WSOY, 1972
• Tunnet sen sydämessäsi : Aurora Karamzin ja äidin tehtävä. Kirjapaja, 2008
• Qvarnström, Ingrid: Tarunhohteinen elämä: Aurora Karamzin ja hänen elämänsä. Otava, 1948
• Mikkanen, Raili: Aurora : keisarinnan hovineito Otava, 2006 . Nuortenkirja
Tapahtumasta tarkemmin toukokuussa, mutta merkkaa jo allakkaasi tämä retki! Sateen sattuessa syömme eväitä Karamzinin koulussa!

Esteettömyys tärkeä eurovaaliteema

Espoon Vihreät Naiset: Esteettömyys tärkeä eurovaaliteema

Espoon Vihreät Naiset haluaa edistää esteettömyyttä. Yhdistys onkin tyytyväinen, että espoolainen kansanedustaja Jyrki Kasvi on nostanut eurovaaliteemaksi esteettömyyden. Kasvi on tehnyt selkokieliset ja esteettömät verkkosivut, mikä on hyvä esimerkki siitä, miten yhdenvertaisuutta voi edistää. Europarlamenttiin tarvitaan vaikuttajia, joilla on kykyä nähdä arjessa piileviä esteitä ja taitoa löytää niihin tuoreita ratkaisuja.

Ihmisten yhdenvertaisuuden varmistamisessa on vielä paljon työtä.Eriarvoisuutta syntyy helposti sukupuolen, ihonvärin, kielen tai vammaisuuden vuoksi. Lukihäiriö, näkövammaisuus tai liikuntarajoitteisuus ei saa olla esteenä täysipainoiselle
kansalaisuudelle. Huonosti suunnitellut sähköiset palvelut tai epävarmat internetyhteydet heikentävät tasa-arvoa.

Internetillä ja sähköisillä palveluilla on yhä kasvava rooli arjessa. Selkokielinen tiedottaminen palvelee monia: lapsia ja nuoria, kehitysvammaisia, monivammasia, autisteja, kuuroja tai huonokuuloisia sekä maahanmuuttajia että paluumuuttajia. Tasa-arvoisessa tietoyhteiskunnassa kaikki voivat osallistua ja tulla kuulluksi.

Lisätiedot

Espoon Vihreät Naiset ry

puheenjohtaja Marjut Joensuu, viestintäpäällikkö
puh. 040 500 2828

sihteeri Teresia Volotinen, erityisopettaja
puh. 050 3413784

Espoon Vihreät Naiset ry luo yhteyksiä vihreästi ajattelevien naisten
välille ja edistää ja rohkaisee naisten yhteiskunnallista ja
poliittista toimintaa Espoossa. Yhdistys pyrkii vahvistamaan naisten
kykyjä ja taitoja toimia elinympäristön ja luonnonvarojen suojelun
sekä kestävän kehityksen ja tasa-arvon hyväksi.

http://www.vihreatnaiset.fi/espoo

Kultturilautakunta Karhusaaressa

Kulttuurilautakunnan seminaari 30.3. klo 13 -19
Karhusaaren huvila, Karhusaari, 02100 Espoo

13.00 Seminaarin avaus
KULA:n pj Jasminiitta Lumme

13.15 Taloustietoa, KULA:n näkökulma
SITO:n talousjohtaja Pirjo Mutanen

13.30 Palveluyksiköiden esittelyt
Kaupunginmuseo, museotoimenjohtaja Timo Tuomi
Tapiola Sinfonietta, intendentti Hanna Kosonen
Espoon Kulttuurikeskus, johtava intendentti Juha Vilja
Sellosali, vs. johtava tuottaja Tero Kaakkunen
Kaupunginkirjasto, kirjastotoimen johtaja Ulla Packalén
Espoon työväenopisto, rehtori Tarja Lang
Kulttuuritoimi, johtava intendentti Helena Sarjakoski
Yhteispalvelu, yhteispalvelupäällikkö Pirkko Andrejeff
(10 min. per yksikkö)

14.45 Kahvitauko

15.15 Espoon kulttuurin suunta -asiakirja
Vapaan sivistystyön johtaja Piia Rantala

16.10 T3 Espoon strategisena hankkeena
Kulttuurijohtaja Georg Dolivo

16.50 Kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS!
Piia Rantala

17.10 Avustusperusteet ja sopimusyhteisöiden sopimukset
Georg Dolivo ja Piia Rantala

18.00 KULA:n lautakuntasopimus
Jasminiitta Lumme

19.00 Seminaarin päätös

Nuoruuteni yliopisto ja Espoosta reilu

Lauantaina pääsin piipahtamaan Tampereelle jossa koin mukavia nostalgisia elämyksiä yliopiston käytävillä...

Miksi sitten liikuskelin siellä? Edustin Espooota Vihreiden Naisten kevätkokouksessa. Kuvassa pääsihteeri Sirpa Hertell ja puheenjohtaja Heli Järvinen.

Alakuppilan tuolit olivat entisenlaisia...
... ja kirjaston lukusali oli tallella.

Espoosta Reilun kaupan kaupunki

Reilun kaupan tuotteiden ystävänä oli mukava tietää, että Espoolle oli perjantaina myönnetty Reilun kaupan kaupungin arvonimi. Espoo on kolmas suomalainen kaupunki, joka saa arvonimen. Aikaisemmin arvonimen ovat saaneet Tampere ja Pori sekä Utajärven kunta. Arvonimen Suomessa myöntää Reilun kaupan edistämisyhdistys.

Reilulla Espoolla on päättäjien tuki. Syksyn budjettineuvottelujen yhteydessä kaupunginvaltuusto on päättänyt varata 8 000 euron määrärahan Reilun kaupan tuotteiden hankintaan. Tämän vuoden tammikuussa kaupunginvaltuusto on päättänyt hakea Espoolle Reilun kaupan arvonimeä.

Reilun kaupan tuotteet on otettu Espoon kaupungilla osaksi arkea. Niitä käytetään Espoo Cateringin yli 200 toimipisteessä; henkilöstöravintoloissa ja kahviloissa, vanhustenpalveluissa sekä päiväkodeissa ja kouluissa. Pelkästään kaupungin omissa tilaisuuksissa Reilun kaupan kahvia kuluu noin 715 000 kuppia vuodessa. Kahvin ja teen lisäksi kaupunki käyttää myös muita Reilun kaupan tuotteita muun muassa hedelmiä ja suklaata.

Arvonimi ei kuulu pelkästään kaupungin omalle organisaatiolle, vaan myös
Espoossa toimiville yrityksille ja yhteisöille. Hyvänä esimerkkinä ovat
espoolaiset seurakunnat, joista jo kolme on sitoutunut käyttämään Reilun
kaupan tuotteita. Jo lähes 60 elintarvikeliikettä myy Reilun kaupan
tuotteita, ja lähes 20 kahvilassa ja ravintolassa voi nauttia Reilun
kaupan tuotteita.

Pienet teot saavat aikaan hyvää!

Kirjallisuuspiirin kuulumisia

Espoon Vihreiden Naisten kirjallisuuspiiri kokoontuu seuraavan kerran Espoon Steinerkoulussa (Olarinniityntie 10) keskiviikkona 22.4. klo 18.30 keskustelemaan kirjasta Revolutionary Road, jonka on kirjoittanut Richard Yates (1961) ja suomentanut Markku Päkkilä (2008). Kirjan perusteella tehdyn elokuvan Suomen ensi-ilta oli 30.1.2009.



Tutustumme kokoontumisissamme usein erilaisiin lukemis- ja oppimisympäristöihin. Tällä kertaa Marja Nuora esittelee alkuun Espoon Steinerkoulun toimintaa. Naisten kirjallisuuspiirissä mukanaolo ei edellytä Espoon Vihreiden Naisten jäsenyyttä. Tervetuloa seuraamme kaikki kirjallisuudesta kiinnostuneet naiset! Tilaisuuksissamme tarjoillaan luomu- ja reilun kaupan tuotteita.
Ilmoittautuminen tarjoilujen järjestämiseksi 19.4. mennessä: teresia.volotinen(at)kolumbus.fi

Virtuaalikoulun vipinää ja lukupiirin lumoa

Tänään luennoin Helsingin Yliopistossa aiheesta Netlibris - virtuaalikoulun vipinää ja lukupiirin lumoa luentosarjassa Miten ja miksi kirjallisuutta opetetaan.
Tietysti intouduin vielä artikkelinkin kirjoittamisesta, joten luvassa on sen sortin aherrusta.

Tällä hetkellä kirjoittelen ja viimeistelen useampaa artikkelia Suomalainen satu -nimiseen teokseen.

Vipinää siis riittää!

Näkemisen taito

Tämä grafiikanlehti on tuttu jonkun espoolaiskoulun seinältä. Voisinpa melkein veikata, että se on Pakankylän koulussa!



Olin eilen Hyvinkäällä Unto Pusan näyttelyssä nimeltä Unto Pusa ja näkemisen taito - maalauksia 1940-luvulta 1970-luvulle. Kuvaelämysten lisäksi tarttui myös mieleeni näyttelyn motto:
"Ilman rikasta sisäistä elämää ei voi luoda taidetta eikä sitä vastaanottaa."

Klazzia Espoon kulttuurikeskuksessa

Espoon kulttuurikeskuksen 20-vuotista taivalta juhlittiin eilen Marzi Nyman Ensemblen ja Avanti!n KLAZZ-konsertin juhlasekoituksella. Todellinen elämys!

Espoon kulttuurilautakunnan päätöksiä

Kulttuurilautakunta päätti maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen tuntihinnasta 1.5.2009 alkaen. Päätös koskee työväenopiston omarahoitteista, työvoimapoliittiseen koulutukseen rinnastettavaa ja sitä täydentävää koulutustarjontaa. Kotoutumiskoulutus sisältää luku- ja kirjoitustaidon sekä suomen kielen opetusta. Lisäksi opiskelijat saavat tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, kulttuurista ja työelämästä. Koulutus kestää yhden lukuvuoden ja se rakentuu n. 4 kk:n opintojaksoista. Päätetyn tuntihinnan (0,20 euroa) mukaan yhden opintojakson kurssimaksuksi tulee 80 - 90 euroa; taulukkohinnan (0,98 euroa) mukainen kurssimaksu olisi n. 400 euroa. Monikulttuurisuuden edistäminen kuuluu työväenopiston tehtäviin ja maahanmuuttajat on yksi opiston keskeinen kohderyhmä. Työväenopisto on järjestänyt koulutusta maahanmuuttajille vuosittain n. 4000 - 5000 tuntia, mikä on 7 - 8 % oppilaitoksen vuosituntimäärästä. Päätös oli yksimielinen.






Lautakunta päätti myös yksimielisesti myöntää Espoo Ciné ry:lle 50 000 euroa elokuvatoiminnan käynnistämiseksi Kino Tapiolassa vielä tämän vuoden kuluessa. Asiasta keskusteltiin myös edellisessä lautakunnan kokouksessa. Elokuvateatteritoiminta on ollut katkolla viime vuoden kesästä lähtien. Kiinteistön omistaja saneeraa v. 1955 valmistuneen, arkkitehti Aarne Ervin suunnitteleman Kino Tapiolan ja Espoo Ciné tilan vuokraajana vastaa elokuva- ja muusta toiminnasta sekä nykyaikaisen esitystekniikan hankkimisesta. Elokuvateatteri tarjoaa tilaa myös muiden kulttuuriesityksien, seminaarien ja kokousten järjestämiseen. Kulttuurihistoriallinen Tapiolan miljööseen kuuluva tila säilyy alkuperäisessä tarkoituksessaan ja Espoo Cinéstä tulee elokuvafestivaali, jolla on oma elokuvateatteri ja ympärivuotista toimintaa.

Lautakunta päätti kaupunginkirjaston kesäajan aukioloajoista. Kesäkaudella 1.6. - 16.8.2009 kirjastojen aukioloaikoja supistetaan. Entressen kirjasto on ainoa, joka pitää ovensa avoinna myös lauantaisin ja sunnuntaisin. Kirjastoautot eivät liikennöi eikä kotipalvelu toimi. Aukioloajoista tiedotetaan erikseen myöhemmin mm. yhteisellä esitteellä ja kirjaston verkkosivuilla.

Lautakunta myönsi kohdeavustuksia taide- ja kulttuurihankkeisiin. Keskustelu oli vilkasta ja monesta kohdasta jouduttiin äänestämään. Taloudellinen tilanne väijyi kaiketi takapiruna, koska avustuksien myöntämisessä oltiin sangen varovaisia ja niitä kohdennettiin tarkasti.

Muut asiat lautakunta päätti esityksen mukaan.

Yksityiskohtaisempia tietoja löytyy osoitteesta: www.espoo.fi > Hallinto ja päätöksenteko > Päätöksenteko > Lautakunnat > Kulttuurilautakunta > Esityslista ja pöytäkirjat.

Hannu Mäkelä ja Salla Savolainen ehdolle H. C. Andersen -mitalisteiksi

IBBY Finland, jonka kansainvälisten asioiden sihteerinä ja arvostelulautakunnan jäsenenä toimin, on nimennyt lastenkirjailijan ja kuvittajan ehdolle vuonna 2010 jaettavan H. C. Andersen –mitalin saajaksi. Arvostetun kansainvälisen palkinnon suomalaisehdokkaiksi on asetettu kirjailija Hannu Mäkelä ja kuvittaja Salla Savolainen.

HANNU MÄKELÄ
IBBY Finlandin palkintolautakunta toteaa, että Hannu Mäkelällä on pitkä ja monipuolinen kirjailijaura lasten- ja aikuistenkirjojen tekijänä sekä ansiokkaana elämäkertakirjailijana. Hänen laajasta lastenkirjatuotannosta tunnetaan erityisesti jo klassikon asemaan kohonneen Herra Huun sympaattisen itserakas hahmo, jonka edesottamuksia on voitu seurata vuosikymmenten ajan myös laulujen, elokuvien, kuunnelmien ja teatteriesitysten kautta. Uusiutumiskykyisen Hannu Mäkelän lastenkirjoista nousee esille humaanius, herkkyys ja huumori. Teoksista välittyy erilaisuuden hyväksymisen sekä yhteisöllisyyden ja ihmettelyn tärkeys.
Hannu Mäkelän lastenkirjatuotantoa on käännetty monille eri kielille: englanniksi, islanniksi, japaniksi, puolaksi, ranskaksi, ruotsiksi, saksaksi, slovakiksi, tanskaksi, tšekiksi, unkariksi, venäjäksi ja viroksi.


SALLA SAVOLAINEN
IBBY Finlandin palkintolautakunta luonnehtii Salla Savolaista kiitetyksi ja monipuoliseksi kuvittajaksi, jolla on vakiintunut asema lastenkirjakuvittajana. Hänen rehellisissä ja kaunistelemattomissa lastenkirjakuvituksissaan on liikkeen runsautta ja oivaltavaa ilmeikkyyttä, ilottelevaa realismia ja liioittelevaa humoristisuutta sekä monitulkintaisuutta ja monikulttuurisuutta.
Salla Savolaiselle myönnettiin arvostettu Rudolf Koivu –palkinto vuonna 2005. Hänen töitään on ollut esillä kansainvälisissä kuvitusnäyttelyissä mm. Bolognassa, Bratislavassa, Göteborgissa, Kööpenhaminassa, Murmanskissa, Tallinnassa ja Tokiossa.

Palkinnon aikatalutusta:

Kaikki kansainväliset H. C. Andersen -palkintoehdokkaat julkistetaan Bolognan lastenkirjamessujen avajaispäivänä 2009 ja mitalin saajat vuonna 2010. Lastenkirjallisuuden Nobel-palkinnoksi luonnehdittu H. C. Andersen -mitali jaetaan IBBYn kansainvälisen kongressissa yhdelle kirjailijalle ja yhdelle kuvittajalle Santiago de Compostelassa syksyllä 2010.

IBBY Finlandista

IBBY Finland on perustettu vuonna 1957 nimellä Suomen nuortenkirjaneuvosto - Finska Ungdomsboksrådet. Se kuuluu Suomen jaostona kansainväliseen IBBY-järjestöön. IBBY Finland on yhdistys, jonka jäseniä yhdistää kiinnostus lasten- ja nuortenkirjoihin sekä suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden edistämiseen ja tunnetuksi tekemiseen sekä kotimaassa että ulkomailla. Jäseninä on muun muassa kirjastonhoitajia, opettajia, tutkijoita, kirjailijoita, kuvittajia, kääntäjiä, toimittajia, kustantajia ja opiskelijoita. IBBY Finlandin palkintolautakunnan jäsenet ovat kirjastonhoitajat Marketta Könönen, Susanne Ahlroth ja Tytti Tuunanen sekä erityisopettaja Teresia Volotinen. Palkintolautakunnan konsultoivana nuorisojäsenenä on toiminut opiskelija Myry Voipio.

Arvostelulautakunnan taustatöitä

Toimin IBBY Finlandin arvostelulautakunnan jäsenenä. Otin tehtäväkseni suomalaisten H. C. Andersen -mitalinsaajaehdokkaiden nimeämisprosessin sekä siihen liittyvät muut valmistelut.

Koko iltapäivä on mennyt mukavissa merkeissä, olen ollut yhteydessä ehdokkaisiin, arvostelulautkunnan jäseniin, IBBY Finlandin hallitukseen, kansainvälisen IBBYn ihmisiin, kustantajaan jne. Nyt valmistelen julkistamistiedotetta.

Mukavaa oli maistella myös laskiaispullaa! Ikävämpää oli seurata taloudellista laskiaista!

Tervehdys Budapestista

Kirppis on ehdoton MUST!

Taideteollisuusmuseossa olin raastettuja sydämiä ihailemassa

Tonavan varressa oli mukava kuljeskella

Oopperassa meni Sevillan parturi

Unkarilaiseen "heimosisareeni" Gyöngyvériin tutustuin kaksi vuotta sitten opettajien rasisiminvastaisella EU-kurssilla Islannissa. Riemukas jälleennäkeminen Budapestissa!


Tietotekniikka mahdollistaa, että lomaillessakin voi hoidella kaikenlaisa asioita netin kautta. Kuitenkin joskus olisi hyväkin olla ihan kaiken arkityön ja harrastamisen ulottumattomissa, varsinkin lomalla.

Unkari on aina ollut sydäntäni lähellä. Minulla on täällä ystäviä ja molemmat tyttärenikin ovat opiskelleet ja viihtyneet Budapestissa. Iloiset terveiset madjaarien maasta!

NAISTENPÄIVÄÄ JUHLISTETAAN KIRJASTO OMENASSA 2. - 7.3.

Espoon tasa-arvotoimikunnan järjestämää

NAISTENPÄIVÄÄ JUHLISTETAAN KIRJASTO OMENASSA 2. - 7.3.

(Espoon Vihreät Naiset mukana suunnittelussa)

Viikon aikana Sellon, Omenan ja Tapiolan kirjastoissa on esillä teemaan liittyvää kirjallisuutta.

3.3. klo 17.30 - 19.30 Kirjasto Omenan Huvitus-salissa

KIRJAILIJATAPAAMINEN:

kirjailija ja runoilija Johanna Venho

kirjailija ja runoilija Aulikki Oksanen


VAPAA PÄÄSY, TERVETULOA!

Talvilomaelämyksiä galleriassa ja luonnossa

Ihana talvisää houkutteli ulkoilemaan.

Kävin Tapiolassa JOS -galleriassa tutustumassa Espoon kuvataiteilijoiden 40-vuotisjuhlanäyttelyyn Olli Fellmanin opastuksella. Fellmanin töiden lisäksi esillä oli Tapio Lötjösen, Asko Niemelä-Kouran, Seppo Nikkisen, Marja Peltosen, Eeva Tervalan ja Irma Weckmanin töitä.




Tilaa taiteelle-tapahtumista näkyvin on Espoon kuvataiteilijoiden JOS projektigalleria Tapiontorilla Tapiolassa. Galleria on pystytetty tyhjillään olevaan entisen postin tilaan, joka näin 'vallattiin' näyttelykäyttöön. Gallerian nimi kertoo projektin luonteesta; galleriassa on nähtävillä kuukausittain vaihtuvia Espoon kuvataiteilijat ry:n jäsentaiteilijoiden näyttelyitä... JOS galleria ylipäätään on vielä olemassa.

JOS gallerian näyttelyyn voit tulla tutustumaan mihin aikaan vuorokaudesta tahansa, JOS se on auki, sanotaan gallerian mainostekstissä. Varmasti sinne pääsee kuitenkin joka arkipäivä klo 15-18 ja viikonloppuisin 12-15.


Palumatka kotiin Tapiolasta Mäkkylään taittui luontopolkua pitkin kauniita maisemia ihaillen.

Kahvikassit kunniaan!

Keräyshaaste!

Suunnittelen jo nyt Espoon Vihreiden Naisten kassintekoiltaa ensi syksyksi. Olisitteko halukkaita keräämään reilun kaupan kahvipakkauksia, joista voitaisiin ommella tai punoa kivoja laukkuja tai kasseja? Yhden laukun tekemiseen tarvitaan paljon kahvipakkauksia, joten keräily kannattaa. Tällä hetkellä olen itse saanut koottua tutuiltani esim. Juhlamokka-kuoria, mutta esim. Meiran Reilu kahvi -pakkauksista, joita on kokoelmassani jo jonkin verran, tulisi supermummomaisen kivoja "kahvikasseja".

Netistä löytyy kaikenlaisia kahvikassi-ideoita:

Tässä esim. perusmalli: http://cc.joensuu.fi/%7Etkkroger/kasitoita/kahvikassi/kahvikassi.htm" target="_blank">http://cc.joensuu.fi/~tkkroger/kasitoita/kahvikassi/kahvikassi.htm
Tai punottu kahvikassi: http://www.kaspaikka.fi/keke/kahvikassit/" target="_blank">http://www.kaspaikka.fi/keke/kahvikassit/

Kivoja kahvikassimalleja saksasta: http://www.coffeebag.de/CoffeeBag.php" target="_blank">http://www.coffeebag.de/CoffeeBag.php

Toivottavasti innostutte keräilemään ja tulemaan mukaan punonta- tai ompelutalkoisiin!

Origamia, INFO Espoon teatterissa & Myöhästynyt hääyö

Origamia
Origami ja matematiikka -kursilla ylsin taittelmaan tämän!

Näin uskomattoman hienon Pegasoksen voi oppia taittelemaan paperista!


Teatteria
Osallistuin Espoon kaupunginteatterin järjestämään infotilaisuuteen, joka oli järjestetty Espoon kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja kulttuurilautakunnan jäsenille, kaupunginteatterin valtuuskunnan ja hallituksen sekä teatteritalohankkeen ohjausryhmälle. Teatterinjohtaja Jussi Helminen esitteli kiinnostavasti ja havainnollisesti uuden teatteritalon suunnittelutilannetta.

Esittelyn jälkeen saimme nähdä esityksen Myöhästyneen hääyö. Mika Waltarin syntymän 100-vuotisjuhlaa juhlistettiin Espoon teatterissa komedialla vuodelta 1948. Teatterin mainostekstin mukaan näytelmän rakenne ja tilanteet noudattavat perinteisiä farssin lakeja, mutta samalla tekstiin on piilotettu teräviä ja hykerryttäviä huomioita naisten ja miesten maailmoista, niiden yhteensovittamisen mahdollisuuksista ja mahdottomuuksista.

Ohjaus: Hannu Raatikainen
Rooleissa: Miia Nuutila, Jukka Rasila, Pirkko Mannola, Oiva Lohtander
Lavastus ja puvut: Reija Hirvikoski
Valosuunnittelu: Max Wikström
Äänisuunnittelu ja musiikki: Tommi Koskinen
Valokuvat: Robert Seger