Espoon kaupunki Pöytäkirja TARKASTETTU
Kulttuurilautakunta 3 / 2009
Kokousaika
14.04.2009 Tiistai, klo 17.00 - 18.45
Kokouspaikka
Entressen kirjasto, Sininen huone, Siltakatu 11, 02770 Espoo
Saapuvilla olleet jäsenet:
Lumme Jasminiitta , puheenjohtaja
Mygrijev Maarit
Garam Lajos
Grönholm Bo
Mattila Veli-Pekka, poissa klo 17.40-17.50 4 §
Kuja-Aro Asko, paikalla klo 17.40-17.50 4 §
Misukka Heljä
Schröder-Wikberg Gunn-Britt
Siberg Heli
Suntio Hannu, poissa klo 17.40-17.50 4 §
Tiainen Jani
Toltti-Loikkanen Arja
Volotinen Teresia
Yusuf Said
Muut saapuvilla olleet:
Johansson Ulf, kaupunginhallituksen edustaja, saapui klo 17.25 § 3
Björklund Antti, Nuvan edustaja
Pitkälä Aulis, sivistystoimen johtaja
Rantala Piia, vapaan sivistystyön tulosyksikön johtaja
Dolivo Georg , kulttuurijohtaja
Packalen Ulla, kirjastotoimen johtaja
Sormunen Sini, kulttuurilautakunnan tiedotuksesta vastaava
Junnila Hannele, sihteeri
PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS
Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty 22.4.2009
31.12.2008 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 24.04.2009 sivistystoimessa osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8. krs, Espoon keskus.
1 / 1 § Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
2 / 2 § Pöytäkirjan tarkastajan valinta
3 / 3 § Sivistystoimen vuoden 2009 talousarvion tarkistaminen, kulttuurilautakunta
Ehdotus
Sivistystoimen johtaja:
Kulttuurilautakunta kohdentaa vuoden 2009 käyttötalouden talousarvion tarkistamisen -1, 3 miljoonaa seuraavasti:
henkilöstömenot - 612 000 euroa
palvelut, tarvikkeet ja sisäiset menot - 574 785 euroa
toimintatulojen korotus 140 000 euroa
Kulttuurilautakunta kohdentaa vuoden 2009 investointien 953 koneet ja kalusto tarkistamisen - 45 000 euroa seuraavasti:
kaupunkikulttuurin tulosyksikkö - 25 000 euroa
kaupunginkirjasto - 20 000 euroa
Päätös
Kulttuurilautakunta:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
4 / 4 § Avustukset kulttuuritoimintaan 2009, kulttuuritoimi
Kulttuurilautakunta on 16.12.2004 hyväksynyt periaatteet harkinnanvaraisten kulttuuriavustusten myöntämiseen. Avustusperiaatteiden mukaan kulttuurilautakunnan harkinnanvaraisilla avustuksilla tuetaan ja luodaan edellytyksiä kulttuuri- ja taidepalvelujen tarjonnalle, kotiseutu- ja sivistystyölle sekä taiteen harjoittamiselle ja harrastamiselle. Avustettavan toiminnan tulee kohdistua espoolaisiin joko toiminnan aikaansaajina tai vastaanottajina. Avustusten myöntämisessä huomioidaan hankkeiden yhteensopivuus kaupungin strategisten tavoitteiden kanssa, hankkeiden merkittävyys paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti sekä hankkeiden taiteellinen taso ja innovatiivisuus. Vuotuinen päähaku päättyi 28.2.2009, lisäksi kohdeavustukset taide- ja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen ovat haettavissa jatkuvasti marraskuun alkuun asti.
Avustuksia myönnetään seuraavien kategorioiden mukaisesti:
1. Kohdeavustukset taide- ja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen
a) Espoolaisille yhteisöille ja työryhmille taide- ja kulttuuritapahtumien järjestämiseen sekä muiden kulttuuritoiminnaksi katsottavien hankkeiden toteuttamiseen
b) Lasten ja nuorten taidekasvatusprojekteihin
2. Toiminta-avustukset espoolaisille rekisteröidyille kulttuuri- ja sivistysyhdistyksille
3. Ammattitaiteilijoiden projektiavustukset espoolaisille ammattitaiteilijoille
4. Paikalliskulttuuri- ja kotiseututoiminnan avustukset
a) Espoolaisille yhteisöille kotiseututyöhön tai paikallisen kulttuuriperinteen vaalimiseen
b) Rakennusavustukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden seurantalojen tai vastaavien yhdistystilojen kunnostukseen ja ylläpitoon
5. Avustukset kansainväliseen toimintaan espoolaisille rekisteröidyille kulttuuriyhteisöille ja ammattitaiteilijoille
Vuonna 2009 kulttuurilautakunnan harkinnanvaraisiin avustuksiin on varattu yhteensä 631 441 euroa. Jatkuvasti haettavia kohdeavustuksia on alkuvuoden 2009 aikana myönnetty 79 100 euroa. Lisäksi EBUF ry:n Finns Sommarteaterin lykkääntyneen rakennushankkeen kustannuksiin on edelleen 30 000 euron määrärahavaraus vuoden 2009 harkinnanvaraisista kulttuuriavustuksista.
Avustushakemukset ovat nähtävillä kokouksessa.
Ehdotus
Vapaan sivistystyön tulosyksikön johtaja:
Kulttuurilautakunta päättää avustuksista kulttuuritoimintaan vuonna 2009 oheisen liitteen mukaisesti.
Käsittely:
Veli-Pekka Mattila ja Hannu Suntio poistuivat asian käsittelyn ajaksi esteellisinä hallintolain 28 §:n 5 kohdan (yhteisöjäävi) perusteella.
Päätös
Kulttuurilautakunta:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
5 / 5 § HelMet-kirjaston kokoelmaohjelman hyväksyminen
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen kokoelmat ovat kaikkien seudun asukkaiden käytössä ja saatavilla www.helmet.-palvelun kautta. Kokoelma näyttäytyy asiakkaille yhtenä, joten kirjastojen tulee myös kehittää sitä yhdessä. Kaupunginkirjastot ovat laatineet kirjastoaineiston politiikkapaperin, kokoelmaohjelman, joka korvaa aiemmat valintaperiaatteet.
Kokoelmayhteistyötä seudun kirjastoissa
Pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmat ovat asteittain tulleet yhteiskäyttöisiksi 80-luvulta lähtien. Ratkaisevasti kirjastoaineiston saatavuus on parantunut www.helmet.fi -palvelun kautta 2003 lähtien.
Kaupunginkirjastot ovat perustaneet kokoelmayhteistyöryhmän, joka koordinoi ja kehittää kokoelmatyötä. Ryhmä valitsee vuosittain aineistohankinnan painopisteet. Ryhmän 2009 toimintasuunnitelmassa on mm. kokoelmien arviointiyhteistyön tiivistäminen, aineiston hankintaosastojen yhteistyön arviointi sekä hankintajärjestelmäyhteistyön organisointi. Kirjastoille laaditaan kokoelmien arviointitehtäviä, 2009 arvioinnin kohteena ovat musiikkiaineisto sekä lasten ja nuorten aineistot.
Kokoelmayhteistyö sisältää tänä vuonna myös musiikkiaineiston ja konsolipelien yhteiskilpailutuksen.
HelMet- kirjaston kokoelmaohjelma
Kokoelma näyttäytyy asiakkaille yhtenä kokonaisuutena, joten sitä tulee myös kehittää yhdessä. Tähän tarpeeseen on laadittu HelMet-kirjastojen kokoelmaohjelma, joka korvaa aiemmat kaupunkikohtaiset kirjastoaineiston valintaperiaatteet.
Kokoelmaohjelma laadittiin kokoelmayhteistyöryhmässä käyttäen apuna kaupunginkirjastojen valintaperiaatteita, joiden tekstit saatettiin ajantasalle ja koottiin yhteen. Kokoelmaohjelmaluonnos hyväksyttiin HelMet-johtoryhmässä helmikuussa.
Ohjelma on kirjoitettu sekä päättäjille että asiakkaille, ja siinä on osoitettu periaatteet, jolla kokoelmatyötä tehdään ja mitä priorisoidaan. Ohjelman henki ja missio tulevat kirjastolaista, jonka 2 §:ssä todetaan seuraavaa:
Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen.
Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittämistä.
Lisäksi kirjastolain 3 § asettaa vaatimuksen siitä, että kirjastoaineisto uusiutuu ja että kaksikielisessä kunnassa molempien kieliryhmien tarpeet tulee ottaa huomioon.
HelMet-kokoelmaohjelmassa luonnehditaan kirjaston ja kokoelman roolia ja tehtävää yhteiskunnassa sekä hahmotellaan muutoksia tulevaisuudessa, mm. verkkoaineistojen lisääntymistä ja asukkaiden käyttämien kielien lisääntymistä.
Tärkeänä näyttäytyy kokoelmien ajallinen monipuolisuus ja syvyys, jatkuva kokoelmatyö sekä toisaalta uutuusaineiston saatavuus. Valintatyössä korostuu tasa-arvo ja avoimuus.
Tavoitteena on, että kokoelmaohjelma tarkistetaan kahden vuoden välein.
Ehdotus
Vapaan sivistystyön tulosyksikön johtaja:
Kulttuurilautakunta hyväksyy liitteenä olevan HelMet-kirjaston kokoelmaohjelman.
Päätös
Kulttuurilautakunta:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
6 / 6 § Tilannekatsaus pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteistyöhön
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastot ovat olleet yhteistyössä 30 vuotta tavoitteenaan palvella asiakasta kuntarajoista huolimatta. Yksikään kaupunki ei pystyisi yksinään tarjoamaan vastaavantasoista palvelua.Tärkeänä tavoitteena on myös taloudellisuus.
Yhteistyö on syventynyt ja laajentunut 2000-luvulla kattaen useimmat kirjastotoiminnan alueet. Keskeisimpänä yhteistyössä ja kehittämisessä ovat edelleen kuitenkin kokoelmat ja kirjastojärjestelmä. HelMet-verkkopalvelut on useana vuonna arvioitu 2-3:n tunnetuimman ja arvostetuimman joukkoon. Tärkeimpänä lähitulevaisuudessa on kehittää HelMet-verkkokirjastoa, yhteistä palveluportaalia.
Yhteistyötä 30 vuotta
Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteistyö alkoi atk-pohjaisen kirjastojärjestelmän toteuttamiseksi 1976. Tänään Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen HelMet-kirjastokonsortio on yksi käytetyimmistä maailmassa 17 miljoonalla lainallaan.
Yhteistyö on vapaaehtoisuuteen perustuvaa ja noudattaa konsensus-periaatetta. Päätökset tehdään kaupungeissa joko virkamies- tai luottamusmiestasolla. Kustannukset jaetaan kaupunkien päättämillä perusteilla (Espoon osuus 27 %).
Kirjastoyhteistyötä johtaa HelMet-johtoryhmä sekä kirjastojärjestelmää hallinnoiva johtoryhmä. Kummankin alaisena on useita työryhmiä ja myös projekteja, mm. kirjastojärjestelmään, kokoelmiin, viestintään, henkilöstöön, koulutukseen, maksuihin sekä lasten-, musiikki-, maahanmuuttaja- ja kirjastoautotoimintaan liittyen. Yhteisesti on palkattu kirjastojärjestelmän sovelluspäällikkö ja osa-aikainen kehittämispäällikkö.
Ensimmäinen HelMet-strategia valmistui 2006. Voimassaoleva strategia kattaa vuodet 2007-2009. Strategiaa täydentää toimintasuunnitelma, josta on valmisteilla vuodet 2009-2010.
Yhteistyön ydintä ovat kokoelmat ja kirjastojärjestelmä. Asukkaiden käytössä on 3.4 miljoonaa kirjaa ym. (Espoossa n. 800 000 kpl). Kaikkien keskeisten aineistolajien hankinta on kilpailutettu yhdessä (mukana Kirkkonummi). Parhaillaan on käynnissä kirjastojen musiikkiaineiston kilpailutus, jonka hoitaa Espoon hankintatoimi yhteistyössä kirjaston kanssa. Kirjastojärjestelmä on järjestyksessä kolmas ja siinä on sekä yhteinen asiakas- että aineistorekisteri.
Seudullisesta yhteistyöstä on mm. seuraavia hyötyjä:
Yksikään kaupunki ei pysty tarjoamaan vastaavantasoisia kirjastopalveluita ilman yhteistyötä. Tavoitteena on yksi kirjasto asiakkaan näkökulmasta - kuntarajoista huolimatta. Kokoelmien yhteiskäyttö on asiakaslähtöistä ja taloudellista.
Järjestelmähankinnoissa on saatu säästöä sekä lisenssi-, ylläpito- että henkilöstökuluissa.
Kun kaikki antavat panoksensa, voidaan päällekkäistä työtä välttää ja kehittämistyöhön on irrotettavissa enemmän resursseja. Asiantuntijuutta jaetaan ja saadan tehokkaasti käyttöön. Osaamista voidaan kehittää yhdessä. Yhteisesiintyminen ja yhteinen viestintä on tehokkaampaa ja taloudellisempaa.
Uusi vaihe yhteistyössä
Uusi vaihe kirjastojen yhteistyössä alkoi 2000-luvulla: Kolmas kirjastojärjestelmä tarjosi entistä paljon paremman työkalun kokoelmayhteistyölle ja myös verkkopalvelujen kehittämiselle. Kirjastojärjestelmän käyttöönotossa yhteinäistettiin käyttösäännöt ja maksut.
Kirjastojen kokoelmat ovat olleet vuodesta 2003 lähtien www.helmet.fi -palvelun avulla kokonaisuudessaan seudun asukkaiden käytössä. Syntyi HelMet-brändi: HelMet-verkkopalvelusta tuli hyvin suosittu ja sen on ollut useana vuonna Taloustutkimuksen selvityksissä 2-3:n tunnetuimman ja arvostetuimman verkkobrändin joukossa, 2008 heti Googlen jälkeen toisena.
Tunnetun brändin myötä on pyritty lisäämään viestintää ja yhteisesiintymistä, mm. osallistumalla vuodesta 2004 kirjamessuille ja myöhemmin myös lapsi- ja Educa-messuille. Tavoitteena on viestinnän taloudellisuus ja tehokkuus, jotka saavutetaan yhteisillä esitteillä ja tuotteilla (esim. HelMet-reppu ekaluokkalaisille), järjestämällä yhteiskampanjoita ja tekemällä lehdistötiedotteita.
Yhteistyö kokoelmien hallinnassa on tiivistynyt: Yhteiset varastointiperiaatteet luotiin 2005 ja varastot keskitettiin Helsinkiin (kirjat) ja Vantaalle (musiikki). Uusi kirjastoaineiston hankintajärjestelmä hankittiin yhdessä. Ensimmäinen seudullinen kokoelmaohjelma valmistui 2009.
Aineiston hankinnassa on sovittu painopisteitä ja kokoelmia on arvioitu suunnitelmallisesti. Vuosittain on pyritty sopimaan seuraavan vuoden tavoitetasosta aineistobudjetoinnissa. Koska aineistomäärärahat ovat seudulla varsin alhaiset (suurissa kirjastoissa 5 €/asukas, valtakunnallisesti 7 €/as.), otettiin käyttöön ns. Bestseller-kokoelma (viikon laina-aika), jotta uutuuksien saatavuus paranisi. Erityisaineistojen hankinta on keskitetty seudullisille valintaryhmälle (mm. elokuvat), tehtävänä ottaa huomioon kokoelmien kokonaisuus ja kysyntä.
Seudullisesti on sovittu strategisista osaamisalueista, joiden pohjalta yhteinen koulutus suunnitellaan. Tulevaisuuden osaamistarpeita on myös määritetty yhdessä. Koska suuri määrä työntekijöistä jää lähivuosina eläkkeelle, on 2009 toimintasuunnitelmassa seudullisen rekrytointisuunnitelman tekeminen. Vuonna 2008 toteutettiin 40 seudullista koulutustilaisuutta, joihin osallistui yli 1500 kirjastolaista eri kaupungeista. Käynnissä oli myös kolme yhteistä täydennyskoulutusohjelmaa.
Arviointia on tehty yhteisillä asiakas- ja asukaskyselyillä, 2007 toteutettiin lisäksi Taloustutkimuksen avulla ns. ei-käyttäjäkysely. Vaikuttavuutta, saavutettavuutta, kokoelman tasoa, tehokkuutta, taloudellisuutta ja tilan käyttöä on 2004 lähtien seurattu yhteisillä mittareilla.
Uusia tuotteita ja palveluja pyritään enenevästi kehittämään yhteistyössä. Toimintamalleja hiotaan yhdessä. Vertailukehittäminen on jatkuvaa. Tähän tuovat pontta määräaikaiset henkilöstövaihdot kaupunkien välillä, joita 2007 ja 2008 on ollut useita.
Miten tästä eteenpäin
Seudun kirjastojen kehittämisen ytimessä ovat kirjastojärjestelmän jatkuva parantaminen ja verkkopalvelujen kehittäminen. Vuoden 2009 aikana tehdään päätöksiä Helmet-verkkokirjaston (yhteisen portaalin) sisällöistä ja organisoinnista. Toimintasuunnitelmaan sisältyy useita muitakin kehittämiskohteita, mm. verkkomaksaminen, RFID-tunnisteteknologiaaan liittyvä selvitys ja kirjastoautoyhteistyön kehittäminen. Parhaillaan on käynnissä kokonaisselvitys kirjastojen maksuista.
Ehdotus
Vapaan sivistystyön tulosyksikön johtaja:
Kultuurilautakunta merkitsee selvityksen pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteistyöstä tiedoksi ja kehottaa kaupunginkirjastoa jatkamaan HelMet-yhteistyötä selostuksen linjausten mukaisesti.
Päätös
Kulttuurilautakunta:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
7 / 7 § Kulttuurilautakunnan toimintakertomus vuodelta 2008
Ehdotus
Vapaan sivistystyön tulosyksikön johtaja ja kulttuurijohtaja:
Kulttuurilautakunta hyväksyy liitteen mukaisen kulttuurilautakunnan toimintakertomuksen vuodelta 2008 ja oikeuttaa tulosyksiköt tekemään tarvittavat tekniset korjaukset.
Päätös
Kulttuurilautakunta:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
8 / 8 § Lausunnon antaminen hallinto-oikeudelle kunnallisvalitukseen Espoon työväenopiston apulaisrehtorin valinnasta
Kulttuurilautakunta valitsi 27.11.2008 § 5 työväenopiston apulaisrehtorin. Kulttuurilautakunta hylkäsi 4.2.2009 § 9 asiasta tehdyt kolme oikaisuvaatimusta. Helsingin hallinto-oikeuteen on tehty valitus lautakunnan päätöksestä. Päätösehdotuksessa esitetään annettavaksi hallinto-oikeudelle lausunto, jossa vaaditaan valituksen hylkäämistä perusteettomana.
Kulttuurilautakunta hylkäsi 4.2.2009 § 10 Espoon kaupungin työväenopiston apulaisrehtorin valinnasta tehdyt kolme oikaisuvaatimusta. Perusteluissa todettiin, että päätös valinnasta on syntynyt oikeassa järjestyksessä, päätöksentekijä ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutoinkaan lain tai kaupungin sääntöjen vastainen. Lisäksi todettiin, että virkaan valittu henkilö täyttää viran kelpoisuusvaatimukset.
Hallinto-oikeuteen tehdyssä valituksessa valitetaan asiakirjojen muuttamisesta sekä siitä, että vapaan sivistystyön johtajan tehtyä päätöksen otto-oikeuden käyttämisestä asia olisi tullut palauttaa uudelleen käsiteltäväksi kulttuurilautakunnan ruotsinkieliseen jaostoon. Lisäksi valitetaan siitä, että ansioituneemmat ja korkeammin koulutetut ovat valinnassa ohitettu. Valituksessa tuodaan esille myös se, että kulttuurilautakuntaa koskevaa johtosääntöä sekä lainsäädäntöä on tulkittu väärin ja että valituksen jälkeen virkamiehet ovat omavaltaisesti poistaneet johtosäännöstä maininnan kulttuurilautakunnan ruotsinkielisen jaoston tehtävästä. Valitus on oheismateriaalina. Valituksen liitteet ovat nähtävänä kokouksessa.
Lausunto hallinto-oikeudelle tulee antaa 20.4.2009 mennessä.
Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön 5 § 15) kohdan mukaan lautakuntien tehtävän on antaa kaupunginhallituksen puolesta kaupungin lausunnot lautakunnan tehtäväalueeseen kuuluvissa asioissa, jollei lausuntopyynnöstä tai käsiteltävän olevasta asian luonteesta muuta johdu.
OHEISMATERIAALI
Hallinto-oikeuden lausuntopyyntö, valitus
Kulttuurilautakunnan päätökset 27.11.2008 § 5 ja 4.2.2009 § 9
9 / 9 § Espoon kulttuurilautakunnan sekä Espoon kaupungin työväenopiston edustajien nimeäminen kansalais- ja työväenopistojen liiton KTOL ry:n liittokokoukseen 8.6.2009
Käsittely:
Mattila ehdotti Bo Grönholmia ja Toltti-Loikkanen ehdotti Jani Tiaista.
Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Mattilan ja Toltti-Loikkasen ehdotukset hyväksyä. Koska niitä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi, että kulttuurilautakunta esittää sivistystoimen johtajalle kulttuurilautakunnan edustajiksi KTOL:n liittokokoukseen Bo Grönholmia ja Jani Tiaista.
Päätös
Kulttuurilautakunta:
Kulttuurilautakunta esittää sivistystoimen johtajalle, että hän nimeää Helsingissä 8.6.2009 pidettävään KTOL:n liittokokoukseen Espoon kulttuurilautakunnan edustajina Bo Grönholmin ja Jani Tiaisen, työväenopiston edustajina vs. rehtori Annukka Wiikinkosken ja apulaisrehtori Ann-Christine Stenbackan. Lisäksi kulttuurilautakunta valtuuttaa henkilökunnan valitsemaan keskuudestaan edustajan sekä hänen varaedustajansa.
10 / 10 § Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat
11 / 11 § Kokouksessa annettu informaatio
Kokouksen alussa aluejohtaja Sunniva Drake esitteli Entressen uutta kirjastoa.
MUUTOKSENHAKUOHJEET
Muutoksenhakukielto § 1 - 3, § 7 - 11.
Oikaisuvaatimus § 4 - 6.
Budapestissa satoi, vaikka tässä parlamenttitalon edustalla otetussa turistikuvassa aurinko paistaakin!
En ole aiemmin nänyt missään muualla tällaista taideteosta, jossa näkövammaiset voivat kosketella nähtävyyksiä. Vaikuttava elämys kosketella Budaa Pestin puolelta!
Olen käynyt Unkarissa monta kertaa. Tällä matkalla pääsin ensimmäistä kertaa Pyhän Tapanin basilikaan, jossa säilytetään hänen muumioitunutta kättään pyhäinjäännöskaapissa.
Pikku lahjatavaraliikkeessä oli tarjolla myös suomalaista lastenkirjallisuutta unkariksi. Myyjä, unkarilainen taideopiskelija, puhui sujuvasti suomea!
Taidekuva suojatiestä 
Tyttäreni Iinan asunnon lähellä oli Unkarin vuoden 1956 kansannousun vaikuttava muistopatsas.
Matonpesu on kesällä mukavaa puuhaa. Kämmenniemen matonpesupaikalla oli taas hauska nähdä työnsä tulos. Räsymattojen kauneudesta pääsin myös ihailemaan Ilomantsissa, jossa oli esillä Katri Valan runojen säkeiden sävyyn kudottuja kauniita räsymattoja.
Vanhat kirjat vetivät Vammalaan. Samalla oli hienoa päästä ihailemaan Tyrvään ja Sastamalan keskiaikaisia kivikirkkoja. Tyrvään kirkon tuhopolton jälkeiset kunnostustyöt ovat vielä kesken, mutta Sastamalassa pääsimme nauttimaan kirkon tunnelmasta.
IBBY Finlandin Lennä lennä pääskynen -hanke tukee kenialaistyttöjen koulunkäyntiä ja Osiri Beachin kirjastoa. Aiemmin Helsingin Annantalossa esillä ollut näyttely on nyt näytteillä Tampereella, Nekalan kirjastossa. Kuvassa ystäväni kirjastonhoitaja Marketta Könönen.
