A-luokan asioille tilaa

Sain tässä viime viikolla hyvän neuvon:

Älä huiputa itseäsi. Kiireesi johtuu siitä,
että teet niin paljon C-luokan asioita, ei siitä,
ettei sinulla olisi aikaa A-luokan asioille.

Täytyy alkaa tarkkailla ja luokiltella toimiaan :)

Pöytään ja vuoteeseen

Lukeminen on lempipuuhiani. Huomenna saan sitten keskustella kirjallisuuspiirissä Laura Esquivelin kirjasta Pöytään ja vuoteeseen. Näin aikoinaan siitä tehdyn näytelmän Lillanissa. Romaani on käännetty 35 kielelle, ja se teki historiaa pysyttelemällä myyntilistojen kärjessä sekä englanniksi että espanjaksi. Kirjasta on tehty myös elokuvaversio Suklaata iholla.
Siksi kirjallisuusillassa on tarjolla luomusämpylöiden lisäksi luomusuklaata :)

Suomalaine satu - kirjoittajasopimus allekirjoitettu

Allekirjoitin tänään kirjoittajasopimuksen BTJ Kustannuksen kanssa. Minulta tulee kuusi artikkelia Kaarina Kolun toimittamaan Suomalainen satu I ja II -kirjaan, joka on IBBY Finlandin julkaisusarjaa.

Kirjoittamani artikkelit ovat:
Satu auttaa koululaisia kasvamaan
Jalmari Finne ja satu -satumaan ylistys
Tove Jansson - matkantekoa muumimaailmassa
Sadunkertoja Leena Laulajainen - vaaleanpunaisen jäniksen jalanjäljissä
Raili Mikkanen - klip, klop, sadun maailmaan!
Hannu Mäkelän saduissa mieli kevenee, kaikki muuttuu


Suomalainen satu I (Toimittanut Kaarina Kolu. Sidottu.)

Suomalainen satu esittelee ennennäkemättömän laajasti sekä suomen- että ruotsinkielisen sadustomme kehityslinjoja ja kehittäjiä. Teoksen kahdessa osassa esitellään yli kolmekymmentä kirjailijaa.

Ensimmäinen osa käsittelee suomalaisen sadun syntyaineksia, kansainvälisen ja kansallisen perinteen suhdetta sekä suomenruotsalaisen sadun ominaispiirteitä. Toinen osa esittelee sadun perinteitä, kulttuurifilosofiaa ja sadun moninaisia reittejä lukijan luo. Millainen on suomalainen satukuvakirja? Miten satu eroaa fantasiasta? Toisessa osassa käsitellään myös satujen käyttöä opetuksessa ja draamallisessa kirjavinkkauksessa.

Suomalaisen satukirjallisuuden historian kartoitus koostuu artikkeleista ja kirjailijaesittelyistä, joiden laatijat ovat kirjallisuudentutkijoita sekä kirjastoalan ja pedagogiikan ammattilaisia.

Veso-kolutus

14.4. kirjaa esitellään espoolaisopettajille vesossa. Teemana Sadun ja fantasian rajamailla. Kouluttajana aiheesta artikkelin kirjaan kirjoittanut kriitikko, tyttökirjallisuudentutkija Myry Voipio. Että sinne!

Kodin ja koulun kasvatuskumppanuuden kouluttajakoulutustodistus plakkarissa

Olen osallistunut Tukevasti alkuun -hankkeen kautta kodin ja koulun kasvatuskumppanuuden kouluttajakoulutukseen 1.12.2009-19.1.2010.

Kolmirannan kurssikeskuksessa toteutetussa koulutuksessa syvennyttiin kumppanuusperusteisen kasvatusyhteistyön, kasvatusvuorovaikutuksen, kasvattajuuden, vanhemmuuden sekä lapsen myönteisen vahvistamisen teemoihin kodin ja koulun yhteistyössä.

Koulutus (3,5 opintopistettä) perehdytti kasvatuskumppanuuden kouluttamiseen eritoten dialogisten ryhmäkeskustelujen, rooliharjoitusten ja opetusnäytteiden avulla. Näin tuli pätevyys kouluttaa kasvatuskumppanuuden peruskurssilaisia. Ihan antoisa koulutuskokonaisuus! Pääsen kurssilaisten edustajana esittelemmään kasvatuskumppanuuskoulutuksia myös Espoon rehtoreille.

Aladdinin lampun loistetta!

ALADDIN JA IHMEELLINEN LAMPPU

Suomenkielinen ensi-ilta on tänään Lillklobbin näytämöllä. Mukavaa mennä näkemään kiinnostavaa lastenteatteria Espoossa.

Christian Lindroos on dramatisoinut tutun tarinan "Aladdin ja ihmeellinen lamppu" hauskan raikkaalla tavalla! Dramatisoinnin on suomantanut Hannu Mäkelä.

Rooleissa nähdään Hanna Nyberg, Ingemar Raukola, Nina Jääskeläinen, Mika Fagerudd, Frank Skog ja Kristian Thulesius.

Kulttuurilautakunnan talousseminaari

Kulttuurilautakunnan talousseminaari järjestettiin tänään Espoon työväenopiston uusissa tiloissa osoitteessa Mäkkylän puistotie 1, 1. krs auditorio.

Ohjelma oli seuraavanlainen:

14.00 Seminaarin avaus, lautakunnan puheenjohtaja
14.15 Mitä kulttuurilautakunnan rahoilla saadaan aikaan?
VASI:
1. Kirjasto: palveluverkko ja palveluvalikoima, sähköiset palvelut
2. kulttuuripalvelut: omat tilat ja tuotanto, avustettava toiminta (toiminta-avustukset taiteen perusopetukselle ja kulttuuri-, sivistys- ja kotiseutuyhdistyksille, kohdeavustukset kulttuuriproduktioille)
3. Työväenopisto: kurssitoiminta, yleisöluennot, kulttuurinen toiminta
4. Yhteispalvelu: palvelupisteet, palveluvalikoima
KAUKU:
WeeGee
Kulttuurikeskus
Sello-sali
Avustettava toiminta: museot, teatterit, festivaalit, kuorot
16.15-16.30 Virkistystauko
16.30 Kulttuurilautakunnan talous pähkinänkuoressa
- talouden tunnuslukuja, vertailutietoja
- KULA:n käyttösuunnitelma
18.00 Seminaarin päätös

Seminaariin oli kutsuttu kulttuurilautakunnan jäsenet ja varajäsenet, tulosyksiköiden johtajat, palvelualueiden päälliköt ja toimialan talousjohtaja.

Espoon Vihreät Naiset: Pienten kirjastojen olemassaolo turvattava!

(Tiedote 13.1.2010)

Espoon uusiin kauppakeskuksiin on viime vuosina rakennettu suuria kirjastoja. Espoon Vihreiden Naisten puheenjohtaja Marja Nuora muistuttaa, ettei kaikilla kirjaston käyttäjillä ole mahdollisuutta matkustaa suuriin aluekirjastoihin. Erityisen tärkeää on, että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus kokoontua lähikirjastossaan, Nuora korostaa. - Samoin eläkeikäisten ja erityisryhmien edustajien on helpompi asioida pienemmissä kirjastoissa, joissa lainaus- ja kulttuuripalvelujen lisäksi on tarjolla henkilökohtaista tietokoneopastusta ja tukea kaikenikäisille. Lähikirjastot tarjoavat kuntalaisille yhteisen olohuoneen, jossa kirjojen lainaaminen ja lehtien lukeminen sekä mahdollisuus tietopalveluun lisäävät viihtyvyyttä ja vähentävät ihmisten syrjäytymistä.

Espoossa tehtiin vuonna 2005 kirjastoselvitys, jonka mukaan lähikirjastojen lakkauttamisella saavutetaan vain muutamien prosenttien säästöt kirjastojen kokonaismenoihin. - Tiukka karsintakaan ei selvityksen mukaan toisi säästöjä kuin vajaat kymmenen prosenttia, toteaa Espoon Vihreiden Naisten sihteeri Teresia Volotinen, Espoon kulttuurilautakunnan jäsen. - Kirjastoselvitys tarkasteli viittä eri vaihtoehtoa, joista kuitenkin vain yksi rakentui niin, että myös lähikirjastot säilytettäisiin. Selvityksen neljässä muussa vaihtoehdossa pienten kirjastojen olemassaolo on vaarassa, sillä palveluja pyritään keskittämään suuriin aluekirjastoyksikköihin, tähdentää Volotinen.

Espoon uusiin kauppakeskuskirjastoihin kuljetaan yleensä ostosmatkojen yhteydessä yksityisautoilla sen sijaan, että käytettäisiin harvemmin avoinna olevien pienten lähikirjastojen palveluja. - Keskittämällä kirjastopalveluja isoihin kirjastoihin Espoon kaupunki ei pienennä, vaan valitettavasti suurentaa hiilijalanjälkeään, kummastelevat Espoon Vihreät Naiset.


Espoon Vihreät Naiset ry

puheenjohtaja Marja Nuora, puh. 050 586 2697
sihteeri Teresia Volotinen, puh. 050 341 3784

Espoon tekojääratasäätiön edustajistoon

Espoon tekojääratasäätiön hallituksen puheenjohtaja on toimittanut kaupungille kirjeen, jossa hän esittää säätiön toiminnan elvyttämistä. Kirjeessä tuodaan esille se, että Espoon tekojääratasäätiö ei ole ollut toiminnassa vuoden 1996 jälkeen, koska edustajiston kokouksia ei ole yrityksistä huolimatta saatu päätösvaltaiseksi osallistujien vähäisyyden vuoksi. Osa edustajiston jäsenistä on muuttanut pois Espoosta, myös puheenjohtaja asuu toisessa kunnassa.

Sivistystoimen toimialalta on oltu yhteydessä patentti- ja rekisterihallitukseen, josta on kehotettu kaupunkia saattamaan säätiön sellaiseen kuntoon, että siinä on päätösvaltaiset toimielimet. Rahavaroja säätiöllä on sen nykyisen puheenjohtajan mukaan n. 30 000 €.

Säätiön tarkoitus

Sääntöjen mukaan säätiön tarkoituksena on edistää liikunnan, erityisesti jääkiekkoilun ja muun luistelu-urheilun harrastusta Espoon kaupungissa. Tarkoituksen toteuttamiseksi säätiö julistaa vuosittain haettavaksi ja myöntää suuruudeltaan kunakin vuonna erikseen päätettäviä apurahoja sekä rakentaa ja ylläpitää tekojääratoja ja muita liikuntatiloja ja luovuttaa niitä eri liikunnan harrastajien käyttöön.

Säätiön toimesta on aikoinaan mm. rakennettu Matinkylän jäähalli.

Säätiön perustajina vuonna 1973 ovat toimineet Asko Kavekari, Reijo Kivistö, Esko Kanerva, Rene Kaufen ja Jukka Lehtonen.

Edustajisto ja hallitus

Säätiön edustajiston tarkoituksena on mm. valvoa ja ohjata säätiön toimintaa. Edustajistoon kuuluu kuusi jäsentä. Edustajiston jäsenistä nimeävät Espoossa vähintään vuoden toimineet jääkiekkoilu- ja luistelu-urheiluseurat kaksi, perustajat kaksi sekä Espoon kaupunki kaksi jäsentä. Toimikausi on yksi vuosi ja se alkaa heinäkuun alussa. Säätiön edustajiston jäsenet tulisi nimetä viimeistään kesäkuussa ja ellei tarvittavaa määrää jäseniä ole nimetty, nimeää Espoon kaupunki puuttuvat jäsenet.

Säätiön hallituksen tehtävänä on hoitaa säätiön asioita ja edustaa sitä. Hallitukseen kuuluu kolme jäsentä. Hallituksen jäsenistä nimeävät Espoossa vähintään vuoden toimineet jääkiekkoilu- ja luistelu-urheiluseurat yhden, perustajat yhden ja Espoon kaupunki yhden jäsenen. Toimikausi on yksi vuosi ja se alkaa edustajiston varsinaisen kokouksen päättyessä. Edustajiston kokous pidetään viimeistään marraskuussa. Edustajiston jäsentä ei voida nimetä hallitukseen. Ellei nimeämistä ole suoritettu viimeistään edustajiston varsinaisessa kokouksessa, valitsee edustajisto jäsenet hallitukseen.

Paikkajakotoimikunta on kokouksessaan 1.12.2009 päättänyt esittää suosituksenaan Espoon tekojääratasäätiön edustajiston osalta seuraavaa: Kokoomus 2 paikkaa (Martti Merra ja Jukka Mäkelä), Kristillisdemokraatit 1 paikka ja Virhreät 1 paikka. Vihreiden paikalle tulee valita nainen. Säätiötä ei tässä vaiheessa oteta mukaan varsinaiseen pisteytykseen, koska säätiön jatkuvuudesta ei ole varmaa tietoa. Jos säätiön toiminta kuitenkin jatkuu, tullaan paikat pisteyttämään ja käsittelemään paikkajakotoimikunnassa normaalisti. Edustajistoon tulee valita urheiluvaikuttajia.

Suomen Kristillisdemokraattien (KD) Espoon paikallisosasto ry:ltä saadun ilmoituksen mukaan esitetään edustajistoon Pertti Järvenpäätä.

Sivistystoimen liikuntapalveluista on oltu yhteydessä Martti Merraan (Kok.) ja Jukka Mäkelään (Kok.), jotka ovat antaneet suostumuksensa toimia kaupungin nimeäminä jäseninä säätiön edustajistossa ja joita esitetään tähän tehtävään.

Osa perustajina toimineista henkilöistä on kuollut ja osaa on vaikea tavoittaa. Sääntöjen mukaan, jos jäsenien nimeämistä ei ole tapahtunut kesäkuun aikana, tulee kaupungin nimetä puuttuvat jäsenet näiden osalta. Tämän vuoksi esitetään, että kaupunki nimeää edustajistoon myös kaksi jäsentä perustajien puolesta.

Jääkiekkoilu- ja luistelu-urheiluseurat ovat nimenneet omat edustajansa.

Hallituksen jäseneksi kaupungin nimeämäksi edustajaksi esitetään vt. liikuntajohtaja Mauri Johanssonia.

Lisäksi sivistystoimen johtaja toteaa:

Espoon tekojääratasäätiön toiminnan jatkuvuus tulee arvioitavaksi sen jälkeen, kun säätiölle saadaan sen sääntöjen edellyttämät toimielimet.

Esitys edustajien nimeämistä ja toimiohjeiden antoa koskevan päätösvallan siirrosta

Kaupunginhallituksen johtosäännön 4 §:n 6) kohdan mukaan konsernijaosto nimeää kaupungin ehdokkaat yhteisöjen ja säätiöiden hallintoelimiin ja tilintarkastajiksi sekä antaa ohjeet kaupunkia yhteisöjen ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kaupungin kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin.

Konsernijaosto voi siirtää toimivaltaansa kaupunginjohtajalle tai toimialajohtajalle. Konsernijaosto on siirtänyt ko. toimivaltaa toimialajohtajien päätettäväksi suoraan asianomaiseen toimialaan liittyvien yhteisöjen osalta.

Espoon tekojääratasäätiön osalta ei edustajien nimeämistä ja toimiohjeiden antoa koskeva päätösvallan siirto ole noussut missään vaiheessa esille, koska säätiön hallintoelimiin ei useampana toimikautena ole nimetty jäseniä. Nyt säätiön osalta esitetään ko. päätösvallan siirtoa sivistystoimen johtajalle.




Päätös
Kaupunginhallituksen konsernijaosto:

Kaupunginhallituksen konsernijaosto

1
nimesi toimikaudeksi 2009–2010 Espoon tekojääratasäätiön edustajistoon jäseniksi Martti Merran (Kok.) ja Jukka Mäkelän (Kok.). Koska säätiön perustajat eivät ole osaltaan nimenneet jäseniä, nimeää konsernijaosto edustajistoon Pertti Järvenpään (KD) ja Teresia Volotisen (Vihr.). Hallituksen jäseneksi nimetään vt. liikuntajohtajan Mauri Johansson

2
päätti, että sivistystoimen johtaja nimeää jatkossa kaupungin edustajat ja antaa toimiohjeet Espoon tekojääratasäätiön osalta

3
kaupunginhallituksen konsernijaosto edellytti, että säätiön hallitus ryhtyy toimiin säätiön lakkauttamiseksi ja säätiön sääntöjen 17 §:n mukaisesti säätiön varat käytetään säätiön päämääriä edistävään kaupungin ylläpitämään tarkoitukseen.

Viattomien lasten päivänä

Viattomien lasten päivänä on hyvä muistaa kaksikymmentä vuotta sitten YK:n yleiskokouksen hyväksymää lasten oikeuksien sopimusta. Siinä todetaan, että jokaisella lapsella on oikeus saada nauttia erityistä suojelua ja lapsille tulee suoda edellytykset terveeseen kasvuun ihmisarvoisissa oloissa. Lasta on suojeltava laiminlyönneiltä, julmuudelta ja väärinkäytöltä, muun muassa ihmiskaupalta ja lapsityöltä.

Tällä hetkellä Somalia ja Yhdysvallat ovat ainoat valtiot maailmassa, jotka eivät ole vahvistaneet Lasten oikeuksien sopimusta. Sopimuksen periaatteiden toteutumista seuraa YK:n kymmenhenkinen Lapsen oikeuksien komitea. Jokainen sopimuksen ratifioinut maa on velvollinen raportoimaan säännöllisesti komitealle lasten oikeuksien toteutumisesta.

Giotton näkemys viattomien lasten verilöylystä

Viattomien lasten päivää 28.12. vietetään niiden lasten muistoksi, jotka kuningas Herodes julmasti surmautti Jeesuksen syntymän aikoihin Betlehemissä. Päivän Raamatun teksteissä muistellaan myös Joosefin, Marian ja Jeesus-lapsen pakoa Egyptiin. Aikansa pakolaisia.

Onneksi olkoon Eeva Kilpi ja Antti Hyry!

Kulttuurilautakunta päätti keskiviikkoisessa kokouksessaan myöntää Espoon kaupungin vuoden 2009 kulttuuripalkinnon kirjailija Eeva Kilvelle ja Antti Hyrylle.
Espoon kaupungin kulttuuripalkinnon jakotilaisuus järjestettiin tänään
Espoon Kulttuurikeskuksen näyttelytilassa.




Joululomakin on jo melkein alkanut, joten toivotan oikein rauhallista joulua!

Kivaa KiVa-koulussa

Katselin äsken rinta rottingilla A-talk -ohjelmaa, jossa oli inserttinä Karamzinin koulun oppilashaastatteluja. He kertoivat siinä, että ovat kokeneet että kiusaaminen on selvästi vähentynyt.

Tähän asiaan on olemassa ihan tieteellistäkin pohjaa. Olemme näet olleet mukana KiVa-koulun pilottihankkeena, ja saaneet koulumme KiVa-toiminnan tulokset Turun yliopistosta. Tulokset ovat erittäin rohkaisevia, jopa hämmästyttävän myönteisiä. Tulosten valossa näyttäisi siltä, että KiVa-toiminta puree tehokkaasti kiusaamistapauksiin ja kiusaamista saadaan toiminnan avulla vähennettyä.

Kouluamme on verrattu tutkimuksessa mukana olleisiin 36 kokeilu- ja 33 kontrollikouluun luokka-asteilta 2 ja 3. Kokeilukouluissa (mm. Karamzinin koulussa) toteutettiin KiVa Koulu-ohjelmaa, kontrollikouluissa ei. Jotta tulokset olisivat mahdollisimman luotettavia, näissä tuloksissa ovat mukana ainoastaan ne oppilaat, jotka vastasivat sekä alku- että loppumittaukseen.

Tulosten keskeisin informaatio näkyy yhteenvedoissa:

Alkumittauksessa Karamzinin koulussa oli kiusattuja 25,4 %, loppumittauksessa vuotta myöhemmin kiusattujen osuus oli 8,5 %.

Sama laskeva suuntaus oli myös kiusaajien osuudessa: alkumittauksessa kiusaajia oli 11,9 %, kun loppumittauksessa heitä oli enää 2,5 %.

Joten voin lämpimästi suositella tätä menetelmää koulukiusaamisen vähentämiseksi!

Vihreät Kiitokset 2009 Espoo Cateringille

Vuoden 2009 Vihreät Kiitokset saa Espoo Catering -liikelaitos, joka ympäristöohjelmallaan antaa erinomaista esimerkkiä kaupungin virastoille ja muille liikelaitoksille. Käytännön säästöjä tuottaneessa ohjelmassa on vähennetty jätteen, sähkön- ja vedenkulutusta.

Espoo Catering on ympäristöohjelmallaan esikuvana muille Espoon yksiköille ja liikelaitoksille. Ympäristöohjelmalla on vähennetty turhaa biojätettä ja sähkönkulutusta, mikä säästää sekä rahaa että luontoa.

Espoo Catering suunnittelee kehittävänsä keittiöidensä sähkön kulutusmittausta yhdessä tilakeskuksen ja Tekesin kanssa. Juuri näin pitäisi kaupungin säästää: vähentämällä turhaa kulutusta.

Vuosittain jaettavilla Vihreillä kiitoksilla halutaan kannustaa Espoossa
kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti toimineita tahoja. Valinnasta päätti Espoon Vihreiden syyskokous. Vuoden 2008 kiitokset sai kolme Pro Espoonjoen aktiivia, jotka vetivät koululaisille Espoon historiastaa ja luonnosta kertovia retkiä.

Toisenlainen joululahja

Luin tänään hienon runon nimeltä Joululahja:

Anna kun annan sinulle joululahjan
et sinä voi sitä syödä etkä juoda
et voi ripustaa sitä seinälle
etkä edes joulukuuseen
ei sitä ole kääritty koreaan paperiin
siitä puuttuu lakka ja rusettikin
et voi vaihtaa sitä juhlien jälkeen
eikä se mitään maksanutkaan.
Ei se ole aamutakki tai yöpaita
ei se ole kaulaliina tai villapaita
mutta voit sinä sen päällesi pukea.

Se on kesäinen aamu
jolloin leppäkerttu kulki paljaalla iholla.
Se on kaikki kesän äänet ja
kaikki kesän tuoksut.
Se on kaikki kesän lapset ja
kaikki kesän aikuiset
kaikilla hiekkaa varpaiden välissä.

Se on avain sinun mielesi
lämpöisiin muistoihin
aurinkoon ja linnunlauluun.

Sillä sitä sinä tarvitset.




Joululahjan ei ole pakko tuhlata luonnonvaroja tai tuottaa päästöjä ja
jätettä. Yhdellä lahjalla voi myös saada paljon hyvää aikaiseksi.
Mahdollisuuksia tuottaa jouluiloa läheisilleen ja muille aineettomin tai
eettisin joululahjoin on lukemattomia.

Esimerkkejä vaikkapa täältä:
http://www.kepa.fi/kampanjat/nain_osallistut/maailmanparannusvinkit/joululahjat.
Tai täältä tosin vähän sukupuolittuneita vinkkejä: www.ytv.fi/joulu

Hyvää itsenäisyyspäivää - god självständighetsdag

Oi maamme, Suomi, synnyinmaa,
soi, sana kultainen.
Ei laaksoa, ei kukkulaa,
ei vettä, rantaa rakkaampaa,
kuin kotimaa tää pohjoinen,
maa kallis isien.



Vårt land, vårt land, vårt fosterland,
Ljud högt, o dyra ord!
Ej lyfts en höjd mot himlens rand,
Ej sänks en dal, ej sköljs en strand,
Mer älskad än vår bygd i nord,
Än våra fäders jord.

Opettajien täydennyskoulutus ja Less meat - less heat!

Luin Euroopan komission Suomen-edustuston viikkotiedotteesta, että EU:ssa on yli kuusi miljoonaa opettajaa, joiden kyky innostaa oppilaita oppimaan vaikuttaa koko Euroopan tulevaisuuteen. Jotta opetus pysyisi laadukkaana, opettajilla pitäisi olla tilaisuus kehittää taitojaan koko työuransa ajan. Tästä tietoisina OECD ja komissio ovat julkaisseet raportin opettajien ammatillisesta kehityksestä Euroopassa ja muualla maailmassa.

Raportin mukaan noin yhdeksän opettajaa kymmenestä osallistuu täydennyskoulutukseen ja yli puolet toivoo sitä lisää. Hieno homma! Työaikataulu on kuitenkin suurin este koulutukseen osallistumiselle. Täydennyskoulutusta olisi myös kehitettävä niin, että se vastaa paremmin opettajien tarpeita. Eli kehitettävää riittää!

Yleisesti tulokset osoittavat, että koulun tavalla antaa opettajille palautetta työstä on vahva yhteys heidän ammatilliseen kehitykseensä. Koulun ilmapiiri on myös tärkeä. Työssään ja koulussaan viihtyvät opettajat suhtautuvat myönteisesti ammatilliseen kehittämiseen. Tämän itsestäänselvyyden ymmärtämiseen ei mielestäni kyllä tarvita kalliita tutkimuksia!

Raportti pohjautuu 23 maassa tehtyyn TALIS-tutkimukseen. TALIS on OECD:n uusi opetusta ja oppimista koskeva kansainvälinen tutkimus, jossa tarkastellaan oppimisympäristöä ja opettajien työskentelyoloja rehtorien ja opettajien itsensä näkökulmasta. Erinomainen näkökulma! Tutkimus tehtiin Euroopan komission tuella.

Miksiköhän Suomi ei ollut tutkimusotoksessa mukana?


Paul parlamentissa: "Less meat, less heat!"

Pop-musiikin legenda ja kasvissyöjä Paul McCartney puhui torstaina Euroopan parlamentissa "less meat=less heat" -seminaarissa. McCartney esitteli parlamentin jäsenille "lihaton maanantai" -kampanjaansa.
Lue Satu Hassin blogi aiheesta:
http://tinyurl.com/ya8pcaw
Kuuntele McCartneyn haastattelu:
www.europarl.europa.eu/eplive/expert/multimedia/20091203MLT65929/media_20091203MLT65929.mp3

Valtuuskunta ja vastaanotto

Eilen olin heti aamusta Mantalla Vihreiden valtuuskunnan tempauksessa, ja sen jälkeen suuntesimme tiemme Pikkuparlamentiin, jossa vietin koko päivän Vihreiden puoluevaltuuskunnan kokouksessa. Illalla oli vielä työministerin vastaanotto. Taustalla näkyy Anni Sinnemäen työhuoneen ikkuna ja parveke (Mantan jalan vieressä).

ÄOM-päivänä pohditaan kulutustottumuksia

Espoon Vihreät Naiset: Suositaan lähikauppoja

Espoon Vihreät Naiset ei shoppaa vaan pohtii kuluttamisen vaikutuksia Älä osta mitään -päivänä 27.11.2009. Jokainen valinta vaikuttaa. Siksi Espoon Vihreät Naiset patistaa ostamaan luomua, reilua ja läheltä.

Eettisen kuluttamisen suosio on kasvussa. Espoon Tapiolassa sijaitseva Pieni ruokakauppa, jossa myydään luomua ja pientoimittajien tuotteita, on hyvä esimerkki tulevaisuuden lähikaupasta. Hyvä palvelu ja laadukas valikoima ovat lähikaupan menestystekijät.

Kuluttamisen ympäristövaikutukset askarruttavat yhä useampia. Ilmastopäästöjä voidaan karsia vähentämällä liikkumistarvetta. Lähikaupan pitää ola kävelyetäisyydellä. Suosimalla lähiruokaa vähennetään kuljetusten aiheuttamia päästöjä.

Espoon Vihreät Naiset haastaa kaikki pohtimaan kulutuspäätöksiään ja niiden vaikutuksia elinympäristöön.

Espoon Vihreät Naiset ry

puheenjohtaja Marjut Joensuu, puh. 040 500 2828
tuleva puheenjohtaja Marja Nuora, puh. 050 586 2697
sihteeri Teresia Volotinen, puh. 050 341 3784

YK:n lapsen oikeuksien sopimus 20 v.

Vierailin pari vuotta sitten Banglaheshissa, jossa tapasin nämä iloiset lapset pienessä kylässä



YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää 20.11 kaksikymmentä vuotta. Sopimusta voisi kutsua myös aikuisten velvollisuuksien sopimukseksi, sillä se määrittää mitä aikuisten pitää tehdä lasten hyvän elämän turvaamiseksi. Tällä hetkellä vain USA ja Somalia eivät ole ratifioineet sopimusta.

Juhlavuoden teema on Lapsen oikeus osallistua, tulla kuulluksi ja vaikuttaa. Lapsilla on oikeus saada enemmän mahdollisuuksia kertoa mielipiteensä oman arkensa asioissa. Lasten kuunteleminen auttaa myös meitä aikuisia tunnistamaan päätösten vaikutuksia lapsiin ja tekemään parempia ratkaisuja. Omalla työpaikallani on käynnistymässä oppilasparlamenttitoiminta, jota pidän tosi tärkeänä keinona tuoda lasten ääni esiin. Samalla se antaa konkreettisella tavalla kansalaisvalmiuksia ja taitoja osallistua demokraattiseen päätöksentekoon ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.


Mitä sopimus sitten sisältää?
Tässä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 54 artiklaa tiivistetyssä muodossa:

1. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.
2. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi.
3. Lapsia koskevia päätöksiä tehtäessä on aina ensimmäiseksi otettava huomioon lapsen etu.
4. Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet.
5. Valtion on kunnioitettava vanhempien tai muiden lapsen huoltajien vastuuta, oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen kasvatuksessa.
6. Lapsella on oikeus elämään. Valtion on taattava mahdollisimman hyvät edellytykset lapsen henkiinjäämiselle ja kehitykselle omaan tahtiin.
7. Lapsi on rekisteröitävä heti syntymän jälkeen. Syntyneellä lapsella on oikeus nimeen ja kansalaisuuteen. Lapsella on oikeus tuntea vanhempansa ja olla ensisijaisesti heidän hoidettavanaan.
8. Lapsella on oikeus säilyttää henkilöllisyytensä, kansalaisuutensa, nimensä ja sukulaissuhteensa.
9. Lapsella on lähtökohtaisesti oikeus elää vanhempiensa kanssa, jos hänellä on hyvä ja turvallista olla heidän kanssaan. Vanhemmistaan erossa asuvalla lapsella on oikeus tavata ja pitää säännöllisesti yhteyttä kumpaankin vanhempaansa. Tapaaminen voidaan estää, jos se on lapsen edun vastaista.
10. Jos lapsi ja hänen vanhempansa joutuvat eri valtioihin, on valtion velvollisuus käsitellä hakemus perheen jälleenyhdistämiseksi myönteisesti ja viivyttelemättä.
11. Valtion pitää estää lasten laiton kuljettaminen maasta toiseen.
12. Lapsella on oikeus vapaasti ilmaista mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa. Lapsen mielipide on otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti.
13. Lapsella on mielipiteidensä ilmaisemiseksi oikeus hakea, vastaanottaa ja levittää tietoa ja ajatuksia vapaasti, kunhan se ei loukkaa muiden oikeuksia.
14. Lapsella on oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen. Vanhempien lapselle antamaa ohjausta tämän oikeuden käyttämisessä on kunnioitettava.
15. Lapsella on oikeus liittyä yhdistyksiin ja toimia niissä.
16. Lapsella on oikeus yksityisyyteen, kotirauhaan ja kirjesalaisuuteen. Hänen kunniaansa tai mainettaan ei saa halventaa.
17. Lapsella on oikeus saada tiedotusvälineiden kautta sellaista tietoa, joka on tärkeää hänen kehityksensä ja hyvinvointinsa kannalta. Lasta tulee suojella hänen hyvinvointinsa kannalta vahingolliselta tiedolta ja aineistolta.
18. Vanhemmilla on ensisijainen ja yhteinen vastuu lapsen kasvatuksesta. Heillä on oikeus saada tukea tehtäväänsä. Vanhempien tulee toimia lapsen edun mukaisesti. Valtion on turvattava päivähoito- ja lastensuojelupalvelut.
19. Lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä.
20. Lapsella, joka ei voi elää perheensä kanssa, on oikeus saada erityistä suojelua ja tukea. Tällöin on kiinnitettävä huomiota lapsen kasvatuksen jatkuvuuteen sekä lapsen etniseen, uskonnolliseen ja kielelliseen taustaan.
21. Lapsi voidaan adoptoida, jos se on hänen kannaltaan paras vaihtoehto.
22. Pakolaislapsella on oikeus saada tarvitsemansa erityinen huolenpito.
23. Vammaisen lapsen pitää saada parasta mahdollista hoitoa ja apua, joka edistää hänen itseluottamustaan ja osallistumistaan.
24. Lapsella on oikeus elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvitsemansa terveyden- ja sairaudenhoito. Odottaville äideille on taattava asianmukainen terveydenhoito.
25. Syntymäkotinsa ulkopuolelle sijoitetulla lapsella on oikeus hänelle annetun hoidon ja hänen sijoituksensa perusteiden ajoittaiseen tarkistamiseen.
26. Lapsella on oikeus sosiaaliturvaan.
27. Lapsella on oikeus hänen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon.
28. Lapsella on oikeus saada maksuttomasti perusopetusta. Valtion on edistettävä toisen asteen koulutusta ja opinto-ohjausta sekä ehkäistävä koulunkäynnin keskeyttämistä.
29. Koulutuksen on kehitettävä lapsen yksilöllisiä taitoja, ihmisoikeuksien sekä lapsen oman kielen ja kulttuurin kunnioitusta, vastuullista kansalaisuutta, suvaitsevaisuutta sekä ympäristön suojelua.
30. Vähemmistöryhmään tai alkuperäiskansaan kuuluvalla lapsella on oikeus omaan kulttuuriinsa, uskontoonsa ja kieleensä.
31. Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään.
32. Lapsella ei saa teettää työtä, joka haittaa hänen opintojaan tai vahingoittaa hänen terveyttään tai kehitystään.
33. Lasta on suojeltava huumeilta ja laittomalta huumekaupalta.
34. Lasta on suojeltava kaikenlaiselta seksuaaliselta hyväksikäytöltä.
35. Valtioiden on estettävä lapsikauppa.
36. Lasta on suojeltava kaikelta hänen hyvinvointiaan uhkaavalta hyväksikäytöltä.
37. Lasta ei saa kiduttaa. Lasta ei saa rankaista julmalla tai halventavalla tavalla. Lapsen vangitsemisen tulee olla viimesijainen keino ja silloinkin on huomioitava hänen ikänsä mukaiset tarpeet.
38. Alle 18-vuotiasta ei saa värvätä armeijaan eikä hän saa osallistua sodankäyntiin. Aseellisissa selkkauksissa on suojeltava lapsia.*
39. Väärinkäytösten uhriksi joutunutta lasta on autettava toipumaan ja hänen sopeutumistaan yhteiskuntaan on edistettävä.
40. Lakia rikkonutta lasta on suojeltava ja hänen oikeuksiaan on kunnioitettava.
41. Jos valtion kansallinen lainsäädäntö turvaa lapselle paremmat oikeudet kuin tämä sopimus, sitä on noudatettava.
42. Valtion on huolehdittava, että kaikki kansalaiset tietävät lapsen oikeudet.
43. Tämän sopimuksen noudattamista valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea
44. - 54. Nämä artiklat ovat päätöksiä sopimukseen liittymisestä, muuttamisesta, siitä raportoimisesta ja sopimuksen muusta voimassaolosta.

katso myös: http://www.unicef.fi/lapsen_oikeuksien_paiva

Espoon Vihreiden syyskokouskuulumisia

Lauantain Espoon Vihreiden syyspäivillä oli sali täynnä vihreitä ja
mukava tunnelma ja lauluyhtye Vihreiden kurkkujen upea ensiesiintyminen sai valtavan suosion.

Syyskokous valitsi Espoon Vihreiden hallitukseen sekä kokemusta ja uusia
osaajia:

Johanna Korpela Espoonlahden Vihreät (kaudeksi 2010 - 2011)
Merva Mikkola, Espoonlahden Vihreät (vuodeksi 2010)
Niko Rinta, Matinkylän Vihreät (kaudeksi 2010 - 2011)
Marjo Matikka, Suur-Leppävaaran Vihreät (2010 - 2011)
Teresia Volotinen, Suur-Leppävaaran Vihreät/Espoon Vihreät Naiset (2010 - 2011)
Said Yusuf Kanta-Espoon Vihreät (2010 - 2011)

Hallituksessa jatkavat: Marjut Joensuu (Suur-Leppävaaran Vihreät), Timo
Lahti (Suur-Leppävaaran Vihreät), Sami Suomalainen (Matinkylän vihreät)
ja Teemu Meronen (Vihannes/Vihreät Teekkarit).

Älä osta mitään -päivän juliste

Älä osta mitään -päivän julisteessa poseeraa tuttu tyyppi!

Vuoden kulutuskriittinen kohokohta:
ÄLÄ OSTA MITÄÄN-PÄIVÄ 27.11.2009

Miksi ostat sen mitä ostat? Voisitko olla ostamatta tai ostaa fiksummin? Älä osta mitään -päivä tarjoaa tukea ja ideoita uuden, ympäristölle ystävällisemmän kulutustyylin löytämiseen.

http://www.alaosta.fi/

Eduskuntaan kansanedustaja Johanna Karimäen vieraaksi

Pienet vihreät miehet pistivät Karin vanhassa pilakuvassa perinteisten puolueiden edustajat ymmälleen.
Entäpä pienet vihreät naiset?

Johanna Karimäki kutsuu Espoon, Vantaan ja Helsingin vihreät naiset vieraakseen
Eduskuntaan keskiviikkona 11. marraskuuta klo 18.00 - 19.30. Tarkoituksena on
keskustella vapaamuotoisesti ajankohtaisista asioista eduskuntatyössä ja
vaihtaa kuulumisia pääkaupunkiseudun tasa-arvopolitiikasta. Halukkaat voivat
myös osallistua ennen tapaamista opastettuun kierrokseen eduskuntatalossa klo
17.00 alkaen.

Eduskunnan kulunvalvonta edellyttää ilmoittautumista ennakkoon, kerro samalla
oletko myös osallistumassa opastuskierrokseen. Ilmoittautumiset 9.11. mennessä.