Reippaat hiihtolomaterveiset!

Talviuimari Näsijärven lumoissa

Hiihtelyä Kämmenniemen hangilla

2-luokkalaisten iltapäivätoiminta

Julkisuudessa on näkynyt huolestuneita kommentteja toisluokkalaisten iltapäiväkerhotoiminnan alasajosta Espoossa.

Kun säästää pitää, on hyvä etsiä säästökohteita. Tokaluokkalaisten iltapäivätoiminta ei ole lakisääteistä, mutta kun Espoon kaupunki on leikkiin ryhtynyt - se ei enää voi vetäytyä. Eli kun kerran on suostunut järjestämään sitä, ja kaupunki ottanut vastaan valtion tukea, on käsittääkseni asian kanssa jumissa. Ihmetyttää kaupungin virkamiesten tietämättömyys "leikkiin" ryhtymisen säännöistä. Hyvähän on, että ip-toimintaa järkätään, mutta säälittävää on nähdä lapset koulun tiloissa kahdeksasta viiteen. Aika rankka koulupäivä eka- tai tokaluokkalaiselle.

Mikä minua ihmetyttää tässä asiassa myös on se, että ip-toiminta ei ole pysynyt budjetissaan, vaan on ylittynyt rutkasti. Nyt sitten tämän "tuhlailun" vuoksi ja hommaan sitoutumisen vuoksi täytyykin leikata koulumenoista. Se vasta väärin on! Koululaisten ip-toimintaa ylläpitävät yhdistykset ( esim. MLL, kokoomus jne) tai firmat Kissankulman muksut, Tenava-konserni - kaupungin ostopalveluina. Miten budjetit ylittyvät "tosta noin"? Meillä koulupuolella on pakko pysyä budejetissa. Epistä, jos koulujen resursseista leikataan ylittyneen ip-bujetin ja näiden yhdistysten ja firmojen hyväksi.

Suomenkielinen opetuslautakunta on kokouksessaan 16.2.2005 hyväksynyt sekä 13.3.2006 hyväksynyt täsmennykset lakisääteisen koululaisten iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman osana valintaperusteet, joiden perusteella valitaan lapset lakisääteiseen koululaisten iltapäivätoimintaan. Valintaperusteet lukuvuodelle 2009-2010 ovat olleet seuraavat:

1. Lapsia valittaessa lakisääteiseen koululaisten iltapäivätoimintaan tulee 1. luokkien oppilailla olla ensisijainen mahdollisuus saada iltapäivätoimintapaikka.

2. Lapsen kehitykseen ja turvallisuuteen liittyvät tarpeet
- lapsen ja perheen päivittäinen tilanne
- kehitykselliset, lapsen kasvua tukevat tarpeet
- sosiaaliset tarpeet - ottaen huomioon mm. lapsen ja perheen elämäntilanne, muuttuneet olosuhteet tms.

3. Erityistä tukea tarvitsevat. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden sijoittamiseen iltapäivätoimintaan vaikuttavat:
- ryhmän koostumus ja dynamiikka
- toimintojen eriyttämisen ja integroinnin sekä erilaisten toimintamuotojen ja -mallien tarjoamat mahdollisuudet
- palveluntuottajan valmiudet ja palveluresurssit
- sijoitetaan alueellisen/keskitetyn koordinaation avulla

4. Huoltajien iltapäivätoimintapalveluja koskevat toiveet
- ensisijaisuus, toissijaisuus

Huolestuttavia tietoja helsinkiläiskouluista

Helsingin kaupungin opetusvirasto on lähettänyt noin 50 peruskoululle ja kaikille lukioille ryhmäkirjeen, jossa opetusvirasto pyytää koulujen johtokunnilta lausuntoa palveluverkon kehittämistarpeista, tilojen käytön tehostamisesta ja yhteiskäyttömahdollisuuksista. Aikaa johtokunnille annettiin tähän päivään asti. Käytännössä johtokunnilla on tässä aikataulussa mahdollisuus kertoa lähinnä se, että miksi juuri heidän kouluansa ei tulisi lakkauttaa, kertoo Helsingin Vihreiden Naisten puheenjohtaja Irene Gröhn blogissaan.

Opetusvirasto perustelee koulujen lakkauttamislistaa Gröhnin mukaan lasten määrän vähenemisellä väestöennusteissa. On kuitenkin huomattava, että opetusviraston laskelmat ”väljyydestä” perustuvat siihen, että kaupungin koulujen laskennallista kapasiteettia tarkastellaan +5 % ylitäytön mukaan. Helsingin koulujen kapasiteettia ja ”tarvetta” vähentää oppilaspaikkoja ei tarkastella siis koulujen normaalin täytön mukaan vaan sen mukaan, että koulut on ahdettu todella täyteen. Tämäkö on tavoittelemisen arvoinen tila Helsingin kouluissa? kysyy Irene Gröhn, Helsingin opetuslautakunnan jäsen. Olemmeko me menossa samaan suuntaan Espoossa? (kysyn minä).

0-6 vuotiaiden lasten määrä on nousussa Helsingissä, silti lakkautuslistalla on lähinnä ala-asteita. Listalla on gröhnin mukaan monia ”sijaiskärsijöitä” eli kouluja, joissa on oppilaita tupa täynnä, mutta toisaalla olevan ”väljyyden” vuoksi koulu on joutunut lakkautusuhan alle.

Gröhn toteaa, että jokaisen koulun lakkauttaminen on sosiaalinen, alueellinen ja yhteisöllinen kysymys. Jokainen koulu on työyhteisö, jolla on omat vahvuutensa ja oma paikkansa yhteisössään. Koulu ei ole yhtä kuin seinät, kaupungin sisäinen vuokra, sähkö ja kouluisännän kulut. Jokainen koulu on tärkeä ja sen arvo mitataan siinä, minkälaiset eväät lapsi ja nuori saa tässä yhteiskunnassa toimimiseen. Kaikki tutkimukset osoittavat, että ryhmäkoolla on väliä. Mikäli lasten ja nuorten pahoinvointia halutaan vähentää ja heidän hyvinvointiaan lisätä, on siihen paras lääke yksinkertainen: ryhmäkokojen pienentäminen. Jokaisen koulun tai sen osan lakkauttaminen tarkoittaa käytännössä ryhmäkokojen kasvamista joko vain siinä koulussa tai hyvinkin isolla alueella. Mikä on oppilaiden hyvinvointi, opettajien jaksaminen ja kouluyhteisön vointi sen jälkeen? kysyy Irene Gröhn.

Oleellisinta on kirjaoittajan mukaan pohtia mitä säästöä koulun tai sen osan lakkauttamisesta saadaan ja punnita siitä aiheutuvia haittoja. --. Jos alueelta poistuu koulu, samalla saatetaan käytännössä lakkauttaa myös alueen iltapäiväkerhot, leikkipuisto ja kirjastokin. Näin radikaaleja palvelujen heikentämisiä on punnittava alueellisesti – ei yksittäisen viraston säästönäkökulmasta. Hyvinvointia ei mitata rahassa.

Helsingin opetuslautakunnan jäsenet ovat käyneet tai tulevat käymään kaikissa niissä kouluissa, jotka ovat lakkautusuhan alla (24 kpl). Kouluvierailut ovat osoittautuneet tärkeiksi. Ilman paikan päällä käymistä on kirjoittajan mielestä mahdotonta arvioida koulun tilantarve, mahdollinen väljyys, erityisoppilaiden tilanne jne. Vierailuilla lautakunnan jäsenet ovat tavanneet myös oppilaskunnan ja johtokuntien edustajia, opettajien ja rehtorien lisäksi. Vierailut ovat päättyneet usein toiveeseen: ”tehkää viisaita päätöksiä”.

Entä miten meillä Espoossa?

Olen itse huolissani Espoossa siitä, että tuottavuusohjelman nimissä pakataan koulut ääriään myöten täyteen: esikouluryhmiä koulun tiloihin ja toisaalta taas siirretään viides- ja kuudesluokkalaisina yläkoulujen tiloihin. Toivottavasti huoleni on turha! Toivoisin myös, että suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta vierailisi enemmän kouluilla. En voi esimerkiksi käsittää, että esikouluryhmä väistää toisiin tiloihin koululaisten iltapäiväryhmän alkaessa.

Lautakunta on päättänyt tammikuun kokouksessaan suomenkielisen opetuksen palveluverkon kehittämisen periaatteista, jotka ovat nämä:

Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyy seuraavat periaatteet suomenkielisen opetuksen palveluverkon tehostamiseksi painottaen kuitenkin, että opetus ja opetustilat säilyvät laadukkaana ja monipuolisena:

- Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tiloja ja palveluja suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena. Lähekkäin sijaitsevien peruskoulujen ja päiväkotien peruskorjaushankkeet suunnitellaan yhdessä. Esiopetusta sijoitetaan sekä kouluihin että päiväkoteihin sen mukaan, miten alueellinen palvelutarve edellyttää ja tilat riittävät.

- Lähekkäin sijaitsevia kouluja liitetään yhtenäisen perusopetuksen kouluiksi, jolla on yhteiset tilat, hallinto ja oppilashuolto sekä yhteiset opettajat silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Muut ala- ja yläkoulut tekevät yhteistyötä kehittäen pedagogista koulupolkua ja yhtenevää toimintakulttuuria; näilläkin kouluilla voi olla osaksi yhteisiä tiloja ja opettajia.

- Tarkistetaan eri-ikäisten koulujen tilamitoitus: montako opetusryhmää niihin sopii ottaen huomioon nykyinen toimintatapa, tuntiresurssit ja teknologia. Mahdollinen tilojen väljyys otetaan käyttöön lisäämällä yleisopetusta, painotettua opetusta, esiopetusta, erityisopetuksen tai maahanmuuttajaopetuksen pienryhmiä tai muuta koulutustoimintaa.

- Koulujen tiloja voidaan luovuttaa muille sivistystoimen yksiköille, esimerkiksi työväenopistolle ja varhaiskasvatukselle, mikäli käyttö jatkuu niin pitkään, että tarvittavat muutostyöt ovat taloudellisesti kannattavia. Koulujen tilaväljyyttä hyödynnetään myös käyttämällä tiloja väistötiloina toisen koulun peruskorjauksen aikana.

- Valmistelu Matinkylä Olarin ja Tapiolan oppilasalueiden yhdistämiseksi yhdeksi oppilasalueeksi aloitetaan heti ja päätös asiasta tehdään kouluverkkoselvityksen yhteydessä.

- Koulujen ja päiväkotien kokonaisperuskorjausten järjestys ja aikataulu suunnitellaan 10 vuodeksi ottaen ensisijaiseti huomioon tilojen kunto ja väestöennusteet, mutta myös toimivien sekä kustannustehokkaiden väistötilojen järjestämisen mahdollisuudet.

- Ajoitetaan uusien koulujen valmistuminen siten, että alueella on lapsia riittävästi mutta koulu ei tule heti täyteen. Ennen koulun valmistumista järjestetään opetus väliaikaisissa tiloissa, esimerkiksi toisen koulun tiloja tai siirtokouluja käyttäen.

- Uudet koulutilat otetaan tehokkaasti käyttöön kehittämällä alueen muiden koulujen oppilasrakennetta ja toimintaa, muuttamalla esiopetuksen järjestämistä, luopumalla epätarkoituksenmukaisista tiloista sekä käyttämällä uutta koulua alkuvaiheessa väistötilana peruskorjausten aikana.

- Samassa kiinteistössä toimivien yläkoulun ja lukioiden osalta yläkoulun/lukion oppilasmäärää pienennetään mahdollisuuksien mukaan, jos toisessa koulumuodossa on kasvupaineita.

- Tilojen käyttöä ja riittävyyttä voidaan tasoittaa ja tehostaa siirtämällä luokkia tai luokka-asteita toiseen kouluun väliaikaisesti tai pysyvästi. Tavallisimmin alakoulun täyttyessä voidaan sieltä tarvittaessa siirtää oppilaita tulevaan yläkouluun jo 5. tai 6. luokalle, jos tilaa on. 5. ja 6. luokkalaisten siirtäminen yläkoulun tiloihin voidaan tehdä vasta vaihtoehtotarkastelun jälkeen. Yhtenäisessä perusopetuksessa ei ole rajaa 6. ja 7. luokan välissä.

- Uudistetaan koulujen rakennussuunnitteluohje. Suunnitteluohjeessa kiinnitetään huomiota erityisesti tilojen kustannustehokkaaseen ja monipuoliseen käyttöön sekä kustannustehokkaaseen rakentamiseen.

- Ennen uudiskohteiden ja peruskorjausten hankesuunnittelun aloitusta käydään rajaseudun kuntien kanssa neuvotteluita, jotta varmistetaan hankkeen laajuus ja tarpeellisuus.

Vihreät Naiset huolissaan erityisopetuksen alasajosta

Julkaisen tässä Vihreiden Naisten kannanoton erityisopetuksen alasajosta. Jo ennen uuden lain hyväksymistä on monessa kunnassa ryhdytty laatimaan erityiskoulujen lakkautuslistoja ja muita erityisopetuksen säästösuunnitelmia, koska erityisopetus on kallista. Olen itse myös huolissani yleisopetukseen integroitujen erityisoppilaiden tukiresursseista. Näin olen kirjottanut Vihreän valtuuskunnan nettikeskustelussa:

Itselläni on monta kysymysmerkkiä uuden lain toteuttamisesta. Pelkään
Irenen tavoin, että lakia luetaan niin, että se mahdollistaa tuntuvat
säästöt juuri erityistä tukea tarvitsevien lasten koulunkäynnin
järjestämisessä.
Olen oman kouluni opetussuunnitelmatyöryhmän vetäjä, joten olen
osallistuntut moniin koulutuksiin, jossa perehdytään uuden lain tuomiin
muutoksiin. Lain henki on hyvä, mutta luulen siinä olevan porsaanreikiä
juuri resussoinnissa. Kyllä tämä Helsingin erityiskoulujen alasajo
huolestuttaa kovasti, se antaa mallin luokkamuotoisen erityisopetuksen
alasajolle.



Vihreät Naiset:
Erityisopetusta ei saa ajaa alas säästöjen nimissä

Monissa kunnissa tarkastellaan parhaillaan säästöjen nimissä kunnan kouluverkkoa. Kouluverkon tarkastelun yhteydessä ollaan lakkauttamassa monia sellaisia kouluja, jotka ovat perehtyneet ja panostaneet erityisopetukseen. Vihreät Naiset vaatii, että kuntien taloudellisten vaikeuksien vuoksi kuntien eritysopetuksen verkkoa ei saa ajaa alas.

- Lakkautusuhan alla on sellaisia kouluja, joissa on monella tapaa erinomainen ja erityinen opetussuunnitelma, tapa ottaa erityisoppilaat huomioon, välittää ja huolehtia heistä. Näillä kouluilla erityisoppilas on "yksi meistä" eikä "joku muu, toinen" tai "erityinen, erilainen", Vihreiden Naisten hallituksen jäsen Irene Gröhn huomauttaa.

Esimerkiksi Helsingin opetusviraston lakkautuslistalla on useita nimenomaan erityisopetukseen erikoistuneita kouluja, joissa erityisoppilaita on 10-50 % oppilaista. Näissä kouluissa opettajien koulutukseen ja pedagogiseen osaamiseen on panostettu vuosia. Nämä koulut toimivat usein myös ns. resurssikeskuksina yleisopetuksen opettajien pedagogisen osaamisen kehittämisessä ja avustamisessa.

Myös mm. Tampereella ja Mikkelissä kaavaillaan erityisopetukseen panostaneiden koulujen lakkauttamisia ja oppilaiden siirtämistä ns. yleisopetusta antavien koulujen yhteyteen. Samalla näiden koulujen ainutlaatuiset opetuksen järjestämistä koskevat ratkaisut ja arjen käytännöt tulevat lakkautetuiksi. Tampereella ja monissa kunnissa asiaa on perusteltu säästöjen lisäksi hallituksen esityksellä perusopetuslain muuttamisesta (HE 109/2009 vp), joka on parhaillaan eduskunnassa
valiokuntakäsittelyssä.

Monissa kunnissa on tulkittu, että lakiehdotus "määrää", että kaikkia erityisoppilaita tulee opettaa vain omassa lähikoulussaan. - Tämä ei missään nimessä ole lain henki eikä tarkoitus, toteaa Irene Gröhn. Lakiehdotus ei edellytä kunnilta nykyisten erityisopetukseen panostaneiden koulujen lakkauttamista.

Erityisoppilaiden määrä kasvaa jatkuvasti. Näistä haasteista ei selvitä sillä, että lakkautetaan juuri ne yksiköt, joissa on osaamista, sydäntä ja välittämistä erityisoppilaita kohtaan. Myös näitä kouluja tarvitaan. Vihreiden Naisten mielestä kunnissa tarvitaan erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetukseen monipuolisten ja joustavien vaihtoehtojen kirjo: erityisluokkia yleisopetuksen yhteyteen,
integraatiota silloin kun sille on edellytyksiä, mutta myös erityisopetukseen erikoistuneita kouluja ja erityiskouluja.

Jos kunnasta löytyy erilaisia vaihtoehtoja, on todennäköisempää että opetus saadaan räätälöityä lapsen tuen tarpeen mukaiseksi. Yhdenvertaisuutta on se, että jokainen oppilas saa tarpeensa mukaisen tuen ja ympäristön koulunkäymiseen. Tärkeintä on aina lapsen etu, ja tätä lakiehdotus nimenomaan korostaa.

Lähikouluperiaate on Vihreiden Naisten mielestä tärkeä lähtökohta, mutta se ei voi olla perustelu lapsen edun kannalta tärkeiden erityisopetukseen erikoistuneiden yksiköiden lopettamiselle. Erityisoppilaat ja heidän opettajansa eivät saa olla heittopusseja tai säästöjen kohde.

Lisätietoja:
Irene Gröhn
Vihreiden Naisten hallituksen jäsen
Helsingin kaupungin opetuslautakunnan jäsen
p. 040 760 5021

* * *

HE 109/2009 vp

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta

"Tarkoituksena on vahvistaa lähikouluperiaatteen toteutumista siten,
että oppilaan tarvitsema tuki järjestettäisiin lähtökohtaisesti koulussa
tai muussa opetuspaikassa, joka oppilaalle osoitettaisiin muutoinkin
ilman tuen tarvetta. Tällöin tuen tarve ei välttämättä edellyttäisi
oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun.
Opetusjärjestelyissä lähtökohtana on lapsen etu. Esityksessä ehdotetaan,
että tukea tarvitsevalla oppilaalla olisi nykyistä selkeämmin määritelty
oikeus saada lyhytkestoisempaa tukea, kuten tukiopetusta, muun opetuksen
yhteydessä ja sen ohella. Tuen tarpeen kasvaessa oppilaalla olisi oikeus
saada suunnitelmallista, monimuotoista tai pitkäaikaista tehostettua
tukea oppimiseensa ja kehitykseensä. Jos tehostettu tukikaan ei riitä,
tehdään oppilaalle erityistä tukea koskeva päätös. Erityinen tuki
järjestetään pääsääntöisesti omassa koulussa, tai jos lapsen etu niin
vaatii, sellaisessa koulussa, jossa tuki voidaan antaa. Menettelyllä
vahvistetaan oppilaiden yhdenvertaisuutta tarvittavan tuen määrästä
riippumatta ja lisätään kaikkien oppilaiden osallisuutta omassa
yhteisössään."

Ajatuksiani ns. kumiperunoista ja kouluruokailusta

Olen seurannut mielenkiintoista verkkokeskustelua kouluruoasta, kasvisruoasta ja etenkin ns. kumiperunoista. Olen myös osallistunut keskusteluun, joten siteeraan tässä blogissani muutamia omia mielenilmauksiani:

”Kun kouluruokailussa oli kuoriperunoita, oppilaat eivät ottaneet niitä, koska eivät osanneet/halunneet kuoria niitä. Itse olen sitä mieltä, että nämä nykyisin tarjolla olevat perunat eivät ole mitenkään erityisen maukkaita, mutta en kuitenkaan kutsuisi niitä kumiperunoiksi. Ihan normaali laitosruokaperunaa.”

”On olemassa oppilaita, joille ei mikään koulussa tarjottu ruoka kelpaa. -- Olen myös vakuuttunut, että jotkut vanhemmat lietsovat lapsiaan kauhistelemaan kumiperunoita, joita oikeasti oli olemassa heidän kouluaikanaan – samoin kuin kaikkea kouluruokaa. On itsestään selvää, että koulussa tarjotaan tavallista tehdasvalmisteista arkiruokaa näillä budjeteilla.”

”Onneksi suurin osa lapsista syö ihan mielellään kouluruokaa, ei rohmua ja jätä, eikä varsinkaan leiki ruoalla. -- Ala-asteella on oikeasti iso haaste kasvattaa ja opettaa (joillekin) pöytätapoja, jos on tottunut syömään vain pizzaa. Luulisin, että valvonta ei oikein toimi, jos perunoita heitellään.-- Siitä kannattaisi mielestäni ottaa yhteys koulun reksiin.”


”Kala-kasvisruokavaliota noudattavana saan aina liha- ja kanapäivinä erinomaista vaihtoehto(laitos)ruokaa. Sitä saavat myös muutamat ala-asteen oppilaat, joiden vanhemmat ovat pyytäneet kasvisruokaa lapselleen. Harmi, jos tarjolla oleva kasvisruoka ei sitten kelpaa. Perunaa ei ole kaikkina päivinä, on makaronia, ohraa, riisiä jne. Ja aina erinomaisia raikkaita salaatteja - joten ihan turhaa lietsoa
hysteriaa myyttisistä kumiperunoista :) Lisäksi on kasviskastike ja kasvispihvejä tms.”

”Nykyisin kouluruoan kustannukset lasketaan lautasia laskemalla, ei ruoan kulutuksen mukaan. Niinpä linnunannokset maksavat saman verran kuin kunnon ruoka-annos. Lisäksi henkilökunnan ruokalippusia lasketaan moneen kertaan, sekin maksaa. On vaikea uskoa, että tästä syntyy oikeaa säästöä, vaikka niin vakuutetaankin.”

”Espoon koulussa otetaan mielestäni hyvin huomioon ruokakulttuuri: on hyviä juhlaruokia ja tavallista suomalaista arkiruokaa. On myös erilaisia teemoja ja terveellisen ruokailun tai hyvien käytöstapojen kampanjoita! Lisäksi on ollut lasten toiveruokapäiviä.”

”Kouluruokailun suhteen meillä on kuitenkin maa täynnä tunnelatautuneita asiantunijoita. Onhan kaikilla mielessään jotain kauhukokemuksia oman aikansa kouluruokailusta. Olenkohan jotenkin omituinen, kun olen aika tyytyväinen nykyiseen? Parannusehdotuksena kannatan, että kouluun saataisiin lisää kasvisruokaa kaikille, eikä vaan kasvisruokavaliota noudattaville!”

Tänään - Huomenna

Tänään menen teateriin, Espoon kaupunginteatteri esittää lempeän yhteiskunnallisen uutuusnäytelmän Huomenna.

Huomenna mä otan selvää näistä asioista.
Huomenna mä menen pankkiin ja ryhdyn lahjoittajaksi.
Huomenna otan sen kummilapsen.
Huomenna ryhdyn ajattelemaan.
Juuri nyt mulla on niin paljon tekemistä, etten ehdi tehdä yhtään mitään, sanotaan näytelman esitteessä. Kiinnostavaa nähdä Eija Ahvon ja Susanna Haaviston esitys Louhisalissa :)

Tieto kantaa tietokantaa päivittäessä

Tänään oli jo perinteiseksi muodostunut Espoon lastenkirjastonhoitajien ja Netlibris-mimmien yhteinen kirjatarjottimien tietokantojen päivittämispäivä. Teimme ahkerasti töitä Sellon kirjaston tietokonesalissa ja saimme aikaan monenlaisia uudistuksia, vaikka vielä jäi pajon töitä varastoon.

Huomasin itse, miten IBBY Finlandin lastenkirjallisuuden edistämistoiminnan kautta syntynyt tietotaito auttoi näissä talkoissa. Kun tutustuu laajasti koko lasten- ja nuortenkirjallisuuteen IBBY Finlandin arvostelulautakunnan työskentelyssä sekä Virikkeitä-lehden toimituskunnan jäsenenä sekä artikkeleiden että arvostelujen kirjoittajana, pystyy hyödyntämään osaamistaan myös Netlibriksen kirjatietokannan parantamisessa ja päivittämisessä.

Kävin sitten vielä hakemassa työterveysasemalta sikainfluenssarokotuksen. Ei jonoja, hienosti organisoitu piikityssessio. Tosin vielä parempi olisi ollut, että meidät opettajat olisi rokotettu kouluilla samaan aikaan kuin lapset. Nyt piti matkustella piikin perässä, menomatka kirjastonhoitajan kyydissä ja paluumatka VR:n lumen vuoksi huonosti kulkevilla junilla. Mutta onnistuihan sekin...

A-luokan asioille tilaa

Sain tässä viime viikolla hyvän neuvon:

Älä huiputa itseäsi. Kiireesi johtuu siitä,
että teet niin paljon C-luokan asioita, ei siitä,
ettei sinulla olisi aikaa A-luokan asioille.

Täytyy alkaa tarkkailla ja luokiltella toimiaan :)

Pöytään ja vuoteeseen

Lukeminen on lempipuuhiani. Huomenna saan sitten keskustella kirjallisuuspiirissä Laura Esquivelin kirjasta Pöytään ja vuoteeseen. Näin aikoinaan siitä tehdyn näytelmän Lillanissa. Romaani on käännetty 35 kielelle, ja se teki historiaa pysyttelemällä myyntilistojen kärjessä sekä englanniksi että espanjaksi. Kirjasta on tehty myös elokuvaversio Suklaata iholla.
Siksi kirjallisuusillassa on tarjolla luomusämpylöiden lisäksi luomusuklaata :)

Suomalaine satu - kirjoittajasopimus allekirjoitettu

Allekirjoitin tänään kirjoittajasopimuksen BTJ Kustannuksen kanssa. Minulta tulee kuusi artikkelia Kaarina Kolun toimittamaan Suomalainen satu I ja II -kirjaan, joka on IBBY Finlandin julkaisusarjaa.

Kirjoittamani artikkelit ovat:
Satu auttaa koululaisia kasvamaan
Jalmari Finne ja satu -satumaan ylistys
Tove Jansson - matkantekoa muumimaailmassa
Sadunkertoja Leena Laulajainen - vaaleanpunaisen jäniksen jalanjäljissä
Raili Mikkanen - klip, klop, sadun maailmaan!
Hannu Mäkelän saduissa mieli kevenee, kaikki muuttuu


Suomalainen satu I (Toimittanut Kaarina Kolu. Sidottu.)

Suomalainen satu esittelee ennennäkemättömän laajasti sekä suomen- että ruotsinkielisen sadustomme kehityslinjoja ja kehittäjiä. Teoksen kahdessa osassa esitellään yli kolmekymmentä kirjailijaa.

Ensimmäinen osa käsittelee suomalaisen sadun syntyaineksia, kansainvälisen ja kansallisen perinteen suhdetta sekä suomenruotsalaisen sadun ominaispiirteitä. Toinen osa esittelee sadun perinteitä, kulttuurifilosofiaa ja sadun moninaisia reittejä lukijan luo. Millainen on suomalainen satukuvakirja? Miten satu eroaa fantasiasta? Toisessa osassa käsitellään myös satujen käyttöä opetuksessa ja draamallisessa kirjavinkkauksessa.

Suomalaisen satukirjallisuuden historian kartoitus koostuu artikkeleista ja kirjailijaesittelyistä, joiden laatijat ovat kirjallisuudentutkijoita sekä kirjastoalan ja pedagogiikan ammattilaisia.

Veso-kolutus

14.4. kirjaa esitellään espoolaisopettajille vesossa. Teemana Sadun ja fantasian rajamailla. Kouluttajana aiheesta artikkelin kirjaan kirjoittanut kriitikko, tyttökirjallisuudentutkija Myry Voipio. Että sinne!

Kodin ja koulun kasvatuskumppanuuden kouluttajakoulutustodistus plakkarissa

Olen osallistunut Tukevasti alkuun -hankkeen kautta kodin ja koulun kasvatuskumppanuuden kouluttajakoulutukseen 1.12.2009-19.1.2010.

Kolmirannan kurssikeskuksessa toteutetussa koulutuksessa syvennyttiin kumppanuusperusteisen kasvatusyhteistyön, kasvatusvuorovaikutuksen, kasvattajuuden, vanhemmuuden sekä lapsen myönteisen vahvistamisen teemoihin kodin ja koulun yhteistyössä.

Koulutus (3,5 opintopistettä) perehdytti kasvatuskumppanuuden kouluttamiseen eritoten dialogisten ryhmäkeskustelujen, rooliharjoitusten ja opetusnäytteiden avulla. Näin tuli pätevyys kouluttaa kasvatuskumppanuuden peruskurssilaisia. Ihan antoisa koulutuskokonaisuus! Pääsen kurssilaisten edustajana esittelemmään kasvatuskumppanuuskoulutuksia myös Espoon rehtoreille.

Aladdinin lampun loistetta!

ALADDIN JA IHMEELLINEN LAMPPU

Suomenkielinen ensi-ilta on tänään Lillklobbin näytämöllä. Mukavaa mennä näkemään kiinnostavaa lastenteatteria Espoossa.

Christian Lindroos on dramatisoinut tutun tarinan "Aladdin ja ihmeellinen lamppu" hauskan raikkaalla tavalla! Dramatisoinnin on suomantanut Hannu Mäkelä.

Rooleissa nähdään Hanna Nyberg, Ingemar Raukola, Nina Jääskeläinen, Mika Fagerudd, Frank Skog ja Kristian Thulesius.

Kulttuurilautakunnan talousseminaari

Kulttuurilautakunnan talousseminaari järjestettiin tänään Espoon työväenopiston uusissa tiloissa osoitteessa Mäkkylän puistotie 1, 1. krs auditorio.

Ohjelma oli seuraavanlainen:

14.00 Seminaarin avaus, lautakunnan puheenjohtaja
14.15 Mitä kulttuurilautakunnan rahoilla saadaan aikaan?
VASI:
1. Kirjasto: palveluverkko ja palveluvalikoima, sähköiset palvelut
2. kulttuuripalvelut: omat tilat ja tuotanto, avustettava toiminta (toiminta-avustukset taiteen perusopetukselle ja kulttuuri-, sivistys- ja kotiseutuyhdistyksille, kohdeavustukset kulttuuriproduktioille)
3. Työväenopisto: kurssitoiminta, yleisöluennot, kulttuurinen toiminta
4. Yhteispalvelu: palvelupisteet, palveluvalikoima
KAUKU:
WeeGee
Kulttuurikeskus
Sello-sali
Avustettava toiminta: museot, teatterit, festivaalit, kuorot
16.15-16.30 Virkistystauko
16.30 Kulttuurilautakunnan talous pähkinänkuoressa
- talouden tunnuslukuja, vertailutietoja
- KULA:n käyttösuunnitelma
18.00 Seminaarin päätös

Seminaariin oli kutsuttu kulttuurilautakunnan jäsenet ja varajäsenet, tulosyksiköiden johtajat, palvelualueiden päälliköt ja toimialan talousjohtaja.

Espoon Vihreät Naiset: Pienten kirjastojen olemassaolo turvattava!

(Tiedote 13.1.2010)

Espoon uusiin kauppakeskuksiin on viime vuosina rakennettu suuria kirjastoja. Espoon Vihreiden Naisten puheenjohtaja Marja Nuora muistuttaa, ettei kaikilla kirjaston käyttäjillä ole mahdollisuutta matkustaa suuriin aluekirjastoihin. Erityisen tärkeää on, että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus kokoontua lähikirjastossaan, Nuora korostaa. - Samoin eläkeikäisten ja erityisryhmien edustajien on helpompi asioida pienemmissä kirjastoissa, joissa lainaus- ja kulttuuripalvelujen lisäksi on tarjolla henkilökohtaista tietokoneopastusta ja tukea kaikenikäisille. Lähikirjastot tarjoavat kuntalaisille yhteisen olohuoneen, jossa kirjojen lainaaminen ja lehtien lukeminen sekä mahdollisuus tietopalveluun lisäävät viihtyvyyttä ja vähentävät ihmisten syrjäytymistä.

Espoossa tehtiin vuonna 2005 kirjastoselvitys, jonka mukaan lähikirjastojen lakkauttamisella saavutetaan vain muutamien prosenttien säästöt kirjastojen kokonaismenoihin. - Tiukka karsintakaan ei selvityksen mukaan toisi säästöjä kuin vajaat kymmenen prosenttia, toteaa Espoon Vihreiden Naisten sihteeri Teresia Volotinen, Espoon kulttuurilautakunnan jäsen. - Kirjastoselvitys tarkasteli viittä eri vaihtoehtoa, joista kuitenkin vain yksi rakentui niin, että myös lähikirjastot säilytettäisiin. Selvityksen neljässä muussa vaihtoehdossa pienten kirjastojen olemassaolo on vaarassa, sillä palveluja pyritään keskittämään suuriin aluekirjastoyksikköihin, tähdentää Volotinen.

Espoon uusiin kauppakeskuskirjastoihin kuljetaan yleensä ostosmatkojen yhteydessä yksityisautoilla sen sijaan, että käytettäisiin harvemmin avoinna olevien pienten lähikirjastojen palveluja. - Keskittämällä kirjastopalveluja isoihin kirjastoihin Espoon kaupunki ei pienennä, vaan valitettavasti suurentaa hiilijalanjälkeään, kummastelevat Espoon Vihreät Naiset.


Espoon Vihreät Naiset ry

puheenjohtaja Marja Nuora, puh. 050 586 2697
sihteeri Teresia Volotinen, puh. 050 341 3784

Espoon tekojääratasäätiön edustajistoon

Espoon tekojääratasäätiön hallituksen puheenjohtaja on toimittanut kaupungille kirjeen, jossa hän esittää säätiön toiminnan elvyttämistä. Kirjeessä tuodaan esille se, että Espoon tekojääratasäätiö ei ole ollut toiminnassa vuoden 1996 jälkeen, koska edustajiston kokouksia ei ole yrityksistä huolimatta saatu päätösvaltaiseksi osallistujien vähäisyyden vuoksi. Osa edustajiston jäsenistä on muuttanut pois Espoosta, myös puheenjohtaja asuu toisessa kunnassa.

Sivistystoimen toimialalta on oltu yhteydessä patentti- ja rekisterihallitukseen, josta on kehotettu kaupunkia saattamaan säätiön sellaiseen kuntoon, että siinä on päätösvaltaiset toimielimet. Rahavaroja säätiöllä on sen nykyisen puheenjohtajan mukaan n. 30 000 €.

Säätiön tarkoitus

Sääntöjen mukaan säätiön tarkoituksena on edistää liikunnan, erityisesti jääkiekkoilun ja muun luistelu-urheilun harrastusta Espoon kaupungissa. Tarkoituksen toteuttamiseksi säätiö julistaa vuosittain haettavaksi ja myöntää suuruudeltaan kunakin vuonna erikseen päätettäviä apurahoja sekä rakentaa ja ylläpitää tekojääratoja ja muita liikuntatiloja ja luovuttaa niitä eri liikunnan harrastajien käyttöön.

Säätiön toimesta on aikoinaan mm. rakennettu Matinkylän jäähalli.

Säätiön perustajina vuonna 1973 ovat toimineet Asko Kavekari, Reijo Kivistö, Esko Kanerva, Rene Kaufen ja Jukka Lehtonen.

Edustajisto ja hallitus

Säätiön edustajiston tarkoituksena on mm. valvoa ja ohjata säätiön toimintaa. Edustajistoon kuuluu kuusi jäsentä. Edustajiston jäsenistä nimeävät Espoossa vähintään vuoden toimineet jääkiekkoilu- ja luistelu-urheiluseurat kaksi, perustajat kaksi sekä Espoon kaupunki kaksi jäsentä. Toimikausi on yksi vuosi ja se alkaa heinäkuun alussa. Säätiön edustajiston jäsenet tulisi nimetä viimeistään kesäkuussa ja ellei tarvittavaa määrää jäseniä ole nimetty, nimeää Espoon kaupunki puuttuvat jäsenet.

Säätiön hallituksen tehtävänä on hoitaa säätiön asioita ja edustaa sitä. Hallitukseen kuuluu kolme jäsentä. Hallituksen jäsenistä nimeävät Espoossa vähintään vuoden toimineet jääkiekkoilu- ja luistelu-urheiluseurat yhden, perustajat yhden ja Espoon kaupunki yhden jäsenen. Toimikausi on yksi vuosi ja se alkaa edustajiston varsinaisen kokouksen päättyessä. Edustajiston kokous pidetään viimeistään marraskuussa. Edustajiston jäsentä ei voida nimetä hallitukseen. Ellei nimeämistä ole suoritettu viimeistään edustajiston varsinaisessa kokouksessa, valitsee edustajisto jäsenet hallitukseen.

Paikkajakotoimikunta on kokouksessaan 1.12.2009 päättänyt esittää suosituksenaan Espoon tekojääratasäätiön edustajiston osalta seuraavaa: Kokoomus 2 paikkaa (Martti Merra ja Jukka Mäkelä), Kristillisdemokraatit 1 paikka ja Virhreät 1 paikka. Vihreiden paikalle tulee valita nainen. Säätiötä ei tässä vaiheessa oteta mukaan varsinaiseen pisteytykseen, koska säätiön jatkuvuudesta ei ole varmaa tietoa. Jos säätiön toiminta kuitenkin jatkuu, tullaan paikat pisteyttämään ja käsittelemään paikkajakotoimikunnassa normaalisti. Edustajistoon tulee valita urheiluvaikuttajia.

Suomen Kristillisdemokraattien (KD) Espoon paikallisosasto ry:ltä saadun ilmoituksen mukaan esitetään edustajistoon Pertti Järvenpäätä.

Sivistystoimen liikuntapalveluista on oltu yhteydessä Martti Merraan (Kok.) ja Jukka Mäkelään (Kok.), jotka ovat antaneet suostumuksensa toimia kaupungin nimeäminä jäseninä säätiön edustajistossa ja joita esitetään tähän tehtävään.

Osa perustajina toimineista henkilöistä on kuollut ja osaa on vaikea tavoittaa. Sääntöjen mukaan, jos jäsenien nimeämistä ei ole tapahtunut kesäkuun aikana, tulee kaupungin nimetä puuttuvat jäsenet näiden osalta. Tämän vuoksi esitetään, että kaupunki nimeää edustajistoon myös kaksi jäsentä perustajien puolesta.

Jääkiekkoilu- ja luistelu-urheiluseurat ovat nimenneet omat edustajansa.

Hallituksen jäseneksi kaupungin nimeämäksi edustajaksi esitetään vt. liikuntajohtaja Mauri Johanssonia.

Lisäksi sivistystoimen johtaja toteaa:

Espoon tekojääratasäätiön toiminnan jatkuvuus tulee arvioitavaksi sen jälkeen, kun säätiölle saadaan sen sääntöjen edellyttämät toimielimet.

Esitys edustajien nimeämistä ja toimiohjeiden antoa koskevan päätösvallan siirrosta

Kaupunginhallituksen johtosäännön 4 §:n 6) kohdan mukaan konsernijaosto nimeää kaupungin ehdokkaat yhteisöjen ja säätiöiden hallintoelimiin ja tilintarkastajiksi sekä antaa ohjeet kaupunkia yhteisöjen ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kaupungin kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin.

Konsernijaosto voi siirtää toimivaltaansa kaupunginjohtajalle tai toimialajohtajalle. Konsernijaosto on siirtänyt ko. toimivaltaa toimialajohtajien päätettäväksi suoraan asianomaiseen toimialaan liittyvien yhteisöjen osalta.

Espoon tekojääratasäätiön osalta ei edustajien nimeämistä ja toimiohjeiden antoa koskeva päätösvallan siirto ole noussut missään vaiheessa esille, koska säätiön hallintoelimiin ei useampana toimikautena ole nimetty jäseniä. Nyt säätiön osalta esitetään ko. päätösvallan siirtoa sivistystoimen johtajalle.




Päätös
Kaupunginhallituksen konsernijaosto:

Kaupunginhallituksen konsernijaosto

1
nimesi toimikaudeksi 2009–2010 Espoon tekojääratasäätiön edustajistoon jäseniksi Martti Merran (Kok.) ja Jukka Mäkelän (Kok.). Koska säätiön perustajat eivät ole osaltaan nimenneet jäseniä, nimeää konsernijaosto edustajistoon Pertti Järvenpään (KD) ja Teresia Volotisen (Vihr.). Hallituksen jäseneksi nimetään vt. liikuntajohtajan Mauri Johansson

2
päätti, että sivistystoimen johtaja nimeää jatkossa kaupungin edustajat ja antaa toimiohjeet Espoon tekojääratasäätiön osalta

3
kaupunginhallituksen konsernijaosto edellytti, että säätiön hallitus ryhtyy toimiin säätiön lakkauttamiseksi ja säätiön sääntöjen 17 §:n mukaisesti säätiön varat käytetään säätiön päämääriä edistävään kaupungin ylläpitämään tarkoitukseen.

Viattomien lasten päivänä

Viattomien lasten päivänä on hyvä muistaa kaksikymmentä vuotta sitten YK:n yleiskokouksen hyväksymää lasten oikeuksien sopimusta. Siinä todetaan, että jokaisella lapsella on oikeus saada nauttia erityistä suojelua ja lapsille tulee suoda edellytykset terveeseen kasvuun ihmisarvoisissa oloissa. Lasta on suojeltava laiminlyönneiltä, julmuudelta ja väärinkäytöltä, muun muassa ihmiskaupalta ja lapsityöltä.

Tällä hetkellä Somalia ja Yhdysvallat ovat ainoat valtiot maailmassa, jotka eivät ole vahvistaneet Lasten oikeuksien sopimusta. Sopimuksen periaatteiden toteutumista seuraa YK:n kymmenhenkinen Lapsen oikeuksien komitea. Jokainen sopimuksen ratifioinut maa on velvollinen raportoimaan säännöllisesti komitealle lasten oikeuksien toteutumisesta.

Giotton näkemys viattomien lasten verilöylystä

Viattomien lasten päivää 28.12. vietetään niiden lasten muistoksi, jotka kuningas Herodes julmasti surmautti Jeesuksen syntymän aikoihin Betlehemissä. Päivän Raamatun teksteissä muistellaan myös Joosefin, Marian ja Jeesus-lapsen pakoa Egyptiin. Aikansa pakolaisia.

Onneksi olkoon Eeva Kilpi ja Antti Hyry!

Kulttuurilautakunta päätti keskiviikkoisessa kokouksessaan myöntää Espoon kaupungin vuoden 2009 kulttuuripalkinnon kirjailija Eeva Kilvelle ja Antti Hyrylle.
Espoon kaupungin kulttuuripalkinnon jakotilaisuus järjestettiin tänään
Espoon Kulttuurikeskuksen näyttelytilassa.




Joululomakin on jo melkein alkanut, joten toivotan oikein rauhallista joulua!

Kivaa KiVa-koulussa

Katselin äsken rinta rottingilla A-talk -ohjelmaa, jossa oli inserttinä Karamzinin koulun oppilashaastatteluja. He kertoivat siinä, että ovat kokeneet että kiusaaminen on selvästi vähentynyt.

Tähän asiaan on olemassa ihan tieteellistäkin pohjaa. Olemme näet olleet mukana KiVa-koulun pilottihankkeena, ja saaneet koulumme KiVa-toiminnan tulokset Turun yliopistosta. Tulokset ovat erittäin rohkaisevia, jopa hämmästyttävän myönteisiä. Tulosten valossa näyttäisi siltä, että KiVa-toiminta puree tehokkaasti kiusaamistapauksiin ja kiusaamista saadaan toiminnan avulla vähennettyä.

Kouluamme on verrattu tutkimuksessa mukana olleisiin 36 kokeilu- ja 33 kontrollikouluun luokka-asteilta 2 ja 3. Kokeilukouluissa (mm. Karamzinin koulussa) toteutettiin KiVa Koulu-ohjelmaa, kontrollikouluissa ei. Jotta tulokset olisivat mahdollisimman luotettavia, näissä tuloksissa ovat mukana ainoastaan ne oppilaat, jotka vastasivat sekä alku- että loppumittaukseen.

Tulosten keskeisin informaatio näkyy yhteenvedoissa:

Alkumittauksessa Karamzinin koulussa oli kiusattuja 25,4 %, loppumittauksessa vuotta myöhemmin kiusattujen osuus oli 8,5 %.

Sama laskeva suuntaus oli myös kiusaajien osuudessa: alkumittauksessa kiusaajia oli 11,9 %, kun loppumittauksessa heitä oli enää 2,5 %.

Joten voin lämpimästi suositella tätä menetelmää koulukiusaamisen vähentämiseksi!

Vihreät Kiitokset 2009 Espoo Cateringille

Vuoden 2009 Vihreät Kiitokset saa Espoo Catering -liikelaitos, joka ympäristöohjelmallaan antaa erinomaista esimerkkiä kaupungin virastoille ja muille liikelaitoksille. Käytännön säästöjä tuottaneessa ohjelmassa on vähennetty jätteen, sähkön- ja vedenkulutusta.

Espoo Catering on ympäristöohjelmallaan esikuvana muille Espoon yksiköille ja liikelaitoksille. Ympäristöohjelmalla on vähennetty turhaa biojätettä ja sähkönkulutusta, mikä säästää sekä rahaa että luontoa.

Espoo Catering suunnittelee kehittävänsä keittiöidensä sähkön kulutusmittausta yhdessä tilakeskuksen ja Tekesin kanssa. Juuri näin pitäisi kaupungin säästää: vähentämällä turhaa kulutusta.

Vuosittain jaettavilla Vihreillä kiitoksilla halutaan kannustaa Espoossa
kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti toimineita tahoja. Valinnasta päätti Espoon Vihreiden syyskokous. Vuoden 2008 kiitokset sai kolme Pro Espoonjoen aktiivia, jotka vetivät koululaisille Espoon historiastaa ja luonnosta kertovia retkiä.

Toisenlainen joululahja

Luin tänään hienon runon nimeltä Joululahja:

Anna kun annan sinulle joululahjan
et sinä voi sitä syödä etkä juoda
et voi ripustaa sitä seinälle
etkä edes joulukuuseen
ei sitä ole kääritty koreaan paperiin
siitä puuttuu lakka ja rusettikin
et voi vaihtaa sitä juhlien jälkeen
eikä se mitään maksanutkaan.
Ei se ole aamutakki tai yöpaita
ei se ole kaulaliina tai villapaita
mutta voit sinä sen päällesi pukea.

Se on kesäinen aamu
jolloin leppäkerttu kulki paljaalla iholla.
Se on kaikki kesän äänet ja
kaikki kesän tuoksut.
Se on kaikki kesän lapset ja
kaikki kesän aikuiset
kaikilla hiekkaa varpaiden välissä.

Se on avain sinun mielesi
lämpöisiin muistoihin
aurinkoon ja linnunlauluun.

Sillä sitä sinä tarvitset.




Joululahjan ei ole pakko tuhlata luonnonvaroja tai tuottaa päästöjä ja
jätettä. Yhdellä lahjalla voi myös saada paljon hyvää aikaiseksi.
Mahdollisuuksia tuottaa jouluiloa läheisilleen ja muille aineettomin tai
eettisin joululahjoin on lukemattomia.

Esimerkkejä vaikkapa täältä:
http://www.kepa.fi/kampanjat/nain_osallistut/maailmanparannusvinkit/joululahjat.
Tai täältä tosin vähän sukupuolittuneita vinkkejä: www.ytv.fi/joulu

Hyvää itsenäisyyspäivää - god självständighetsdag

Oi maamme, Suomi, synnyinmaa,
soi, sana kultainen.
Ei laaksoa, ei kukkulaa,
ei vettä, rantaa rakkaampaa,
kuin kotimaa tää pohjoinen,
maa kallis isien.



Vårt land, vårt land, vårt fosterland,
Ljud högt, o dyra ord!
Ej lyfts en höjd mot himlens rand,
Ej sänks en dal, ej sköljs en strand,
Mer älskad än vår bygd i nord,
Än våra fäders jord.