"Nututusta!"

Työpaikallani on yksi ja toinen tarttunut puikkoihin. Tavoitteena on tukea neulenutuilla etiopialaista synnytyssairaalaa, joka tarjoaa "äitiyspakkauksena" tällaisen nutun sairaalassa synnyttäneille äideille. Itse olen väsännyt vasta kolme nuttua, mutta neljäs alkaa olla jo kohta pääntievaiheessa.

Nuttuhankkeesta lisää: http://www.tuppurainen.fi/blogit/category/nuttu/
Tänään nuttuja on saatu jo 25.020 kpl ja lisäksi pikkuisia sukkia 4479 kpl!

Nutun ohje on Nalle-langalle, mutta muutakin lankaa voi käyttää, kuten Novitan Tennessee puuvillalankaa.

* Luodaan 70 silmukkaa.
* Kudotaan kaksi oikein kaksi nurin yhteensä 22 cm.
* Sen jälkeen kudotaan aina oikein neulosta 24 silmukalla, kaksi oikein kaksi nurin 22 silmukalla ja aina oikein 24 silmukalla yht. 3 cm
* Kolmen sentin jälkeen päätetään keskimmäiset 22 silmukkaa ja kudotaan kumpikin olka erikseen aina oikein neuletta, noin kolme senttiä etukappaletta + kolme senttiä takakappaletta.
* Seuraavalla kerroksella 24 s oikein ja sen jälkeen luodaan 22 uutta silmukkaa keskelle ja taas kudotaan 24 s oikein.
* Seuraavilla kerroksilla 24 silmukkaa aina oikein, 22 silmukkaa kaksi oikein kaksi nurin ja 24 silmukkaa aina oikein, yhteensä 3 cm.
* Sitten siirrytään kokonaan takaisin kaksi oikein kaksi nurin neuleeseen, jota tehdään taas 22 cm.
* Tuloksena on siis pitkä pätkä, jossa nelikulmainen pääaukko keskellä.
* Viimeksi ommellaan sivusaumat yhteen. Käsille jätetään aukot.

Malli on yksinkertainen, se sopii aloittelijoillekin.

Toivottavasti monet muutkin innostuvat tästä!

Esite:
http://www.slideshare.net/TyttiS/nuttuesite

Teemu Railo: 100. Galleria Espoonsilta

Olin tänään Tuomo Railon akvarellinäyttelyn avajaisissa Espoonsillan Galleriassa. Näyttelyn tekee ainutlaatuiseksi se, että Tuomo Railo lahjoitti sata akvarelliaan Espoon Vihreiden eduskuntavaalikampanjaan. Lahjoituksellaan hän haluaa kommentoida vaalirahoitussotkujen synnyttämää keskustelua sekä tarjota yksityisille ihmisille mahdollisuuden tukea Espoon Vihreiden eduskuntavaalikampanjaa.

Kaikki Railon maalaussarjan työt ovat samankokoisia (40 cm x 30 cm) vesivärimaalauksia paperille. Ne myydään kehystämättöminä 100 euron kappalehintaan. Railon ajatus lahjoituksesta syntyi viime keväänä, kun Kokoomus julkisti mainoskampanjansa, jossa puoluetta pestiin urakalla vihreäksi. Tuomo Railo ehdotti taidelahjoitusta Espoon Vihreille. Sarjan työt ovat syntyneet kevään, kesän ja alkusyksyn aikana. Teossarja sisältää maisemia, asetelmia, abstraktioita, tanssillisia omakuvia ja onpa mukaan lennähtänyt muutama öljyn tahrima pelikaaniinikin. Railon näyttely ”100” on esillä Galleria Espoonsillassa 12. – 29. 10. 2010. Galleria sijaitsee Espoonsillalla, Espoon keskuksessa, osoitteessa Virastopiha 3. Galleria on avoinna tiistaista perjantaihin klo 10 – 15. Espoonsillan näyttelyn teokset ovat myös esillä myös internet-osoitteessa www.flickr.com/railo. Teoksia voi varata sekä myyntinäyttelyssä että netissä, jossa ostaminen onnistuu myös Vihreiden verkkokaupan kautta.


Tuomo Railo (1967) on espoolainen koreografi, joka johtaa yhdessä Simo Heiskasen kanssa Tanssiteatteri Glims & Glomsia. Railo ja Heiskanen perustivat G&G:n Espooseen 1999. Kuluneen kymmenen toimintavuoden aikana G&G on noussut suomalaisten tanssiteattereiden eturiviin. Viime vuonna G&G:lle myönnettiin Tanssin valtionpalkinto. Railon viimeisimmät koreografiat G&G:lle ovat Pessi ja Illusia (-09), Lunta pakaroilla (-08) ja Suurperhe (-06).

Tuomo Railo valmistui Kansallisbaletin koulusta 1987. Railo on toiminut tanssijana Kansallisbaletin lisäksi mm. Helsingin Kaupunginteatterissa ja Kenneth Kvarnström & Co:ssa. Railo on tehnyt koreografioita tanssiteattereille, tilausteoksia festivaaleille, televisioon, puheteattereille Suomessa ja ulkomailla. Railo on toiminut myös koreografian ja tanssijantyön opettajana, tuottajana sekä näyttelijänä. Railolle on myönnetty viisivuotinen taiteilija-apuraha kausille 2000-2004 ja 2006-2010.

Kuvataitelijana Railo on pitänyt yksityisnäyttelyn Galleria Espoonsillassa vuonna 2009 ja osallistunut yhteisnäyttelyyn Galeria Coloridassa, Lissabonissa keväällä 2010. Parhaillaan Railo opiskelee kuvataidetta Avoimessa taidekoulussa.

Muumien matkantekoa

Kaikki muumit laaksossa!

Lokakuun 6. päivä alustan Tove Jansson -seuran tilaisuudessa Suomalainen satu -teokseen kirjoittamani artikkelin pohjalta. Siteeraan suoraan Tove Jansson -seura ry:n uutiskirjettä 5/2010:

Ensimmäinen luku (jossa marssimme syysmatineaan)

Tänä kesänä muumi on muumiäidin luvalla nukkunut puutarhassa. Ja ihaillut ukkosia. Mutta muumilaakson lämpöaalto oli ohimenevä kuten Suomenkin. Kun illat sammuvat, lämpöä ja iloa on tarjolla kylmään hämäryyteen. Keskiviikkona 6. lokakuuta kannattaa suunnata Rikhardinkadun kirjastoon, jossa meitä ilahduttaa erityisopettaja FM Teresia Volotinen. Hän pitää alustuksen klo 18 aiheena "Muumien matkantekoa". Teresia Volotinen on tänä vuonna ilmestyneessä suurteoksessa Suomalainen satu esitellyt Tove Janssonin.

Tule hyvä kakku!

Etsiskelin netistä kesäkurpitsakakkuohjetta. Ohjeen lähettäjä oli maistanut aivan ihanaa kesäkurpitsakakkua. Hän oli saanut ohjeen ihanalta "vanhalta" rouvalta, joka toi kakun palstaviljelijöiden syysjuhlaan. Koska itse olen ennen vanhaan asunut Espoossa Puutarhurintiellä, tämä ohje tuntui erityisen houkuttelevalta.

Puutarhurin kesäkurpitsakakku

- 2 munaa
- 2 dl sokeria
- 125 gr sulatettua voita
- 3 dl raastettua kesäkurpitsaa
- 1 tl kanelia
- 2 tl kardemummaa
- 2 tl leivinjauhoa
- 1 dl hasselpähkinöitä


Onneksi huomasin leipomisvaiheessa, että tästä ei tule hyvää kakkua, koska ohjeesta on unohtunut jotain hyvin tärkeää: jauhot.

Niinpä lisäsin itse 3 dl vehnäjauhoja taikinaan.

Ohjeessa neuvotaan vaahdottamaan munat ja sokeri. Lisää sulatettu rasva. Lisää kurpitsaraaste. Sekoita mausteet, leivinjauhe, vehnäjauho ( tässä kohtaa siis kuitenkin mainitaan sellainenkin aines!) ja pähkinät ja lisää taikinaan. Ohjeen kirjoittaja neuvoo: Paista 175 % (sopivaksi katsomasi aika).

Korjaus: Kakkua ei siis ei siis paisteta 175-prosenttisesti vaan 175:ssä asteessa !!!

Itse jätin pähkinät pois.

Tuli hyvä kakku!

Kulttuurin pariin

Lomailu alkaa olla jo loppusuoralla. Espoon kulttuurilautakuntakin kokoontui syyskauden aloittavaan seminaariin, joka järjestettiin Träskändan kartanon päärakennuksessa. Tilaisuudessa käytiin läpi kulttuurikuulumisia ja laadittiin lautakuntasopimusta. Paikalla oli vain osa kulttuurilautakunnan jäsenistä, joten sopimus on vielä luonnos.

Träskändan kartano on hieno rakennus, nykyisin koululaisten iltapäiväkerhokäytössä. Ihan mukavaa oli päästä kurkistamaan!

Terveiset Haukkavuorelta

Haukkavuori on historiallinen maisema- ja luontokohde Ruokolahden ja Rautjärven rajalla Etelä-Karjalassa. Minulle oli mukava elämys kiivetä pari viikkoa sitten tälle 171 metriä korkealle upealle näköalapaikalle, josta on äkkijyrkkää pudotusta alhaalla kimmeltävälle Sarajärvelle peräti 80 metriä.

Haukkavuori on historiallinen turistikohde erityisesti siksi, että sen laelle on kallioon hakattu Uudenkaupungin rauhan (1721) rajapyykki, jonka luona tämä lomakuvakin on ikuistettu. Löysimme pienen etsiskelyn jälkeen kallioon hakatun rajaviivan, jonka itäpuolella on tähti ja länsipuolelle kruunu sekä vuosiluku 1722. Samaa linjausta noudattivat jo Pähkinäsaaren (1323) ja Täyssinän (1595) rajat, mutta niistä ei kalliossa ole merkintää.

Toivottavasti Rautjärven seudulla riehunut Asta-myrsky ei ole kaatanut puita tältä ainutlaatuisen upealta ja monimuotoiselta suojellulta alueelta, joka on osa suurempaa Natura 2000 -aluetta. Asta oli tehnyt pahaa jälkeä kyläpaikassani Simpeleellä, jossa kaunis koivukuja kaatui mökkitielle.

Ikärajat kirjoihin? Sensuuria?

Luin Helsingin Sanomien verkkosivuilta, että kansanedustaja haluaa estää nuorten fantasiakirjojen julkaisemisen. Kristillisdemokraattien Leena Rauhala on tehnyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen Sweep-kirjasarjasta. Näin hän kyllä tarjoaa juuri nuorille oivan tavan kiinnostua sensuroitavasta kirjasarjasta!

Sarja kertoo Rauhalan mukaan "wiccalaisuudesta" ja on "täysin sopimaton nuorille". Sarjassa käytetään huumeita ja poltetaan tupakkaa. Erään tytön kuvaillaan pukeutuvan kuin "sadomasokistinen prostituoitu". Rauhalan mielestä "tällaista materiaalia ei tulisi lainkaan julkaista Suomessa". Kuinkahan moni muu realistinen nuortenkirja joutuukaan kansanedustaja Rauhalan mustalle listalle pelkästään tupakanpolttokuvausten vuoksi?

Uutisesta ilmenee myös, että kansanedustajan avustaja on tehnyt kirjoista tutkintapyynnön poliisille. Poliisin mukaan kirja täytyy kuitenkin julkaista ennen kuin tutkintapyyntöä voi käsitellä.

Kansanedustaja Rauhala valmistelee parhaillaan lakialoitetta, jossa kirjoille säädettäisiin ikärajat samaan tapaan kuin elokuville ja peleille. Aikooko kasanedustaja avustajineen käydä läpi koko suomalaisten nuortenkirjatuotannon?

Maaemon lapset Tarvaspäässä

Sain mukavan kutsun Gallen-Kallelan museon Maaemon lapset -näyttelyn avajaisiin. Kirjoitin tapahtumasta Espoon Vihreiden blogiin, joten täältä omasta blogistani teen vaan viittauksen sinne:

http://www.espoonvihreat.fi/esvi/?q=node/800

Laajalahden Villa Elfvik, mainio retkikohde

Espoon Vihreiden Naisten kevätpiknik järjestetään tänä vuonna yhdistyksen syntysijoille, Villa Elfvikin ja Laajalahden maisemiin. Villa Bredvikin omisti 1800-luvun lopussa varakas Strandertskjöldien suku. Vapaaherratar Elviira Sofia Vilhelmiina Strandertskjold rakennutti huvilan tilalle uuden päärakennuksen. Kerrotaan, että talo sai nimensä Villa Elfvik sekä rouva Elviiran että häntä esittävän maalauksen mukaan, jossa keijukaiset (älva) kisailevat utuisella lahdella.

Sittemmin talo siirtyi valtiolle, joka myi sen myöhemmin Espoon kaupungille. Espoon kaupunki kunnosti huonokuntoisen huvilan ja avasi sinne ympäristökeskuksen 1990-luvun alussa. Siellä yleisöllä on tilaisuus tutustua erilaisiin luontonäyttelyihin.

Luontotalo sijaitsee vanhan rehevän puiston keskellä ja Laajalahden ruovikkorannat avautuvat heti puiston takaa. Leveä pitkospuista muodostettu luontopolku kiertää puiston ja rantaniityn kautta lintutornille, johon tutustumme tänään Villa Elfvikin sivurakennuksessa asuvan kansanedustajaehdokas Tiina Elon johdolla.

Metsähallitus ylläpitää yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa Laajalahden luonnonsuojelualuetta. Vain luontopolku on tarkoitettu ihmisten liikkumista varten, muu alue on rauhoitettu. Kesäisin voi nähdä nautakarjan laiduntavan niityillä. Laiduntamisen tavoitteena on avata uudelleen niittyjä, ruovikoita ja pusikoita ja sen ansiosta monien lintujen elinolosuhteet ovat parant uneet.

Laajalahden arvo lintulahtena tunnettiin asianharrastajien piirissä jo ennen sotia, mutta vasta 1950-luvulla sen rannoilla alkoi vaeltaa enemmän lintumiehiä ja suuren yleisön tietoon se tuli vasta myöhemmin. Laajalahden luontopolku ja luontotalon aktiviteetit ovat nykyisin ahkerassa käytössä. Lintutornit ovat tärkeä osa luontopolkua. Laajalahti mielletään vesilintujen paratiisiksi, mutta myös niityillä ja ruovikossa pesii paljon erilaisia lintuja.

Luonnonsuojelualueella on tähän mennessä havaittu yli 250 lintulajia. Nisäkkäitäkin liikkuu alueella runsaasti, ainakin 24 lajista on varmat havainnot. Alueen kasvillisuus on myös runsasta ja lajirikasta.

Arkipyöräily kunniaan

Vihreät haluavat luoda Suomeen uutta pyöräilykulttuuria. Pyöräilyä on ryhdyttävä pitämään ensisijaisesti liikennemuotona: kauan sitä on pidetty Suomessa liikuntamuotona. Siksi pyöräilyä ei ole otettu riittävän vakavasti liikennesuunnittelussa huomioon. Vihreät haluavat nostaa erityisesti arkipyöräilyn kunniaan; miltei 70 vihreää puoluekokousosallistujaa pyöräili puoluekokouspaikalle lauantai-aamuna pyöräilypoliitiikan suunnanmuutoksen kunniaksi.

Vihreiden pyöräilypoliittisessa manifestissa esitetään, että kaupungit
laativat pyöräilyn kokonaissuunnitelmat.

Vihreiden mielestä pyöräilyä ja kävelyä on tarkasteltava omina
liikennemuotoinaan, jotka on otettava liikennesuunnittelussa erikseen
huomioon.

Vihreiden pyöräilypoliittinen manifesti on Vihreiden
liikennepoliittisen työryhmän kannanotto.

Vihreiden pyöräilypoliittinen manifesti on verkossa osoitteessa
http://www.vihreat.fi/node/5055
Manifesti on liitteenä tiedoston alla.

Puheeni Vihreän liiton puoluekokouksessa 23.5.2010

Viime aikoina on yleisönosastoissa ja täällä Vihreiden puoluekokouksessakin keskusteltu poikien ja miesten syrjäytymisestä. Maalarilinjoille pyrkineet ”kympin tytöt” on syyllistetty – ja myös jopa opetushallituksen henkilökunta, koska se ei koostu virkamiehistä vaan –naisista.

Toimin itse erityisopettajana ja olen varhaisen tuen kannattaja kaikille lapsille, joilla on oppimisvaikeuksia tai jotka ovat vaarassa syrjäytyä. Tuen tarjonta tytöille ja pojille ei siis mene ”fifty fifty”, vaan pikemminkin yhdenvertaisuuslakiin perustuen – eli tuen tarpeen mukaan. Erityistukea saavista oppilasta on valtaosa poikia, arviolta noin 70 prosenttia tai enemmän.

Opetusta saa ja pitääkin arvostella. Sen laatu ei voi olla mitattavissa kuitenkaan opettajan sukupuolen perusteella, kuten joissakin kannanotoissa ja yleisönosastokirjoituksissa on esitetty. Kouluttautuminen on avain yhteiskunnan onneen. Elinikäinen oppiminen on tärkeää – myös meille onnellisuuspuolueen miehille ja naisille.

Lopettakaamme siis ”kympin oppilaiden” mollaaminen ja arvostelkaamme minkä tahansa ammattikunnan tekoja tekoina, ei tekijöiden sukupuolen perusteella!

Puoluekokousviikonloppu Turussa

Osallistun Vihreän liiton Turussa pidettävään puoluekokoukseen Vihreiden Naisten puoluekokousedustajana. Perjantaina on naisjärjestön koulutustilaisuus, johon matkustan junalla yhdessä Espoon Vihreiden Naisten edustajien kanssa.

Odotettavissa:
Avauspuheenvuorot
Poliittisen ohjelman käsittely
Sääntöuudistus
Aloitteet
Toimintasuunnitelma ja talousarvio
Tilinpäätös
meta

ja paljon mukavaa yhdessäoloa

Vihreiden seurakuntavaaliteesit

Vihreät niityt -seurakuntavaalilistojen vaaliteesejä on ollut hyväksymässä Vihreiden puoluevaltuuskunnan ev.-lut. seurakuntaan kuuluvia jäseniä (mukana minä!). Nämä kymmenen teesiä on hyväksytty Vihreiden puoluevaltuuskunnan kokouksen yhteydessä 9.5.2010.

1. Kirkko vahvaksi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi

Kirkon tulee ottaa tiukasti kantaa arvojensa mukaisesti, niin maahanmuutosta, ihmisoikeuksista kuin teologisista kysymyksistäkin. Seurakuntien tulee voida jatkossakin esimerkiksi tarjota suojaa epäoikeudenmukaisen karkotuspäätöksen saaneille.


2. Kirkko ympäristövastuun edelläkävijäksi

Kirkolla on vastuu ympäristöstä. Kirkon kaiken toiminnan tulee olla kestävää. Seurakuntien tulee kaikessa toiminnassaan pyrkiä vähentämään ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta ja huolehtia rakennuttamisensa, sijoitustoimintansa ja hankintapolitiikkansa ekologisuudesta ja eettisyydestä. Seurakuntien tulee ostaa vain vihreätä sähköä aina kun se on mahdollista. Jokaisen Suomessa olevan seurakunnan tai seurakuntayhtymän tulee tehdä ympäristöohjelma ja on haettava kirkon ympäristödiplomia. Kirkkojen tulee metsänomistajina toimia vastuullisesti luonnon
monimuotoisuuden säilymiseksi ja vanhojen metsien osalta suosia avohakkuiden sijaan hakeutumista Metso-ohjelmaan.

3. Kirkon tulee kantaa paikallista vastuuta

Kirkon tulee edelleen vastata ihmisten avun tarpeeseen. Nuoriso-, lapsi- ja diakoniatyö ovat olennaisia kirkon toiminnassa, ja kirkon tulee jatkaa vahvaa työtään näillä aloilla. Parisuhdeneuvonta, lapsi- ja perhetyö tarvitsevat resurssinsa. Työttömien ja päihdeongelmaisten tuki täydentää kuntien palveluita. Seurakuntien tulee lisätä ikäihmisille ja maahanmuuttajille suunnattua tukea.

4. Kirkon tulee kantaa globaalia vastuuta

Ihmisestä välittäminen on kirkon perustehtävä. Vastuu ulottuu myös Suomen rajojen ulkopuolelle ja kehitysyhteistyö on välttämätöntä. Seurakunnan tulee käyttää reilun kaupan tuotteita.


5. Kirkon on noudatettava ihmisoikeuksia

Kirkon tulee olla esimerkillinen ja oikeudenmukainen työnantaja.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöillä on oltava täydet oikeudet niin seurakunnan jäseninä kuin työntekijöinä. Kannatamme yleistä siviilivihkimistä, ja sitä, että kirkko siunaa kaikkien sitä toivovien liitot.

6. Kirkossa ei saa syrjiä

Sukupuoli, vamma tai muut ihmisen ominaisuudet eivät ole merkityksellisiä pappeudessa tai muiden tehtävien hoidossa. Kaikkeen syrjintään tulee puuttua välittömästi. Tilojen ja tapahtumien tulee olla esteettömiä.

7. Nuorten oikeuksia kirkossa on vahvistettava

On hyvä, että äänioikeusikäraja kirkollisvaaleissa on 16 vuotta. Nuorten osallistumista kirkon toimintaan ja päätöksentekoon tulee tukea. Nuorella tulisi olla myös mahdollisuus päättää jäsenyydestään kirkossa.

8. Kirkon päätöksenteon tulee olla avointa ja demokraattista

Seurakuntalaisten mielipiteitä tulee arvostaa tasavertaisesti ja vaalijärjestelmän tulee tukea demokratian toteutumista. Seurakunnallinen päätöksenteko tarvitsee avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, pappiskeskeisyyttä tulee vähentää.

9. Kirkon merkittävää yhteiskunnallista roolia tulee tukea

Mikäli kirkko jatkossakin hoitaa julkiselle vallalle kuuluvia tehtäviä, kuten hautaustointa, väestökirjanpitoa ja kulttuurikohteiden ylläpitämistä, tulee niihin varata riittävät resurssit, jotta epäoikeudenmukaiseksi koetusta kirkolle tulevasta yhteisövero-osuudesta voidaan luopua.

10. Kirkko on olemassa seurakuntalaisia varten

Seurakuntien tulee kuunnella jäsentensä tarpeita ja toiveita uskonelämän hoitamisessa. Jumalanpalveluselämää tulisi tuoda lähemmäs seurakuntalaisia, esimerkiksi aikatauluja muokkaamalla ja eri tyyppisiä messuja järjestämällä.

EI ydinvoimaa!

Launatai oli täynnä ydinvoiman vastasuutta. Yli 3000 henkeä osoitti mieltään Rautatientorilta Eduskuntatalolle johtaneessa kulkueessa.

Sananvapauspäivän ajatuksia

Kansainvälisen vapunpäivän vieton varjoon saattaa jäädä tänään 3.5. vietettävä merkkipäivä, YK:n yleiskokouksen julistama kansainvälinen sananvapauspäivä, jolla maailmanjärjestö korostaa kansalaisten oikeutta ilmaisun vapauteen kaikkialla maailmassa.


Suomen perustuslain toisen luvun 12. pykälässä sanotaan näin: "Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.
Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.»

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10. artiklan ensimmäisen kohdan mukaan »Jokaisella on sananvapaus. Tämä oikeus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten siihen puuttumatta.»

Sanotaan, että Suomessa sananvapaus toimii, mutta täälläkin on tärkeätä kiinnittää siihen jatkuvasti huomiota. Tiedämmehän, että maailmassa on yhä valtioita, joissa kansalaisten sananvapautta on suurestikin rajoitettu. Mielipiteen lausuminen saattaa johtaa monissa maissa vankilaan, jopa kuolemaan.

Sananvapauden rajoittamisen syitä on monia. Joissakin maissa mielipiteen ilmaisemisen rajoittamisen syyt ovat uskonnollisia, joissakin poliittisia. Niissä on yhteistä vallanpitäjien pelko omasta asemastaan.

Vanhemmat ihmiset muistavat sota-ajan sensuurin. Tällä hetkellä sananvapaus on viety Suomessa niin pitkälle, ettei edes sodan oloissa sallita sensuuria. Sensuuria ei ole se, kun lehden toimitus jättää jotakin julkaisematta. Kun sananvapaus toimii niin, että tiedotusvälineillä itsellään on lainsäädännöllä määritelty harkintavalta julkaisemaansa aineistoon, ne voivat säilyttää myös riippumattomuutensa ja uskottavuutensa. Mutta ohjaako lehden omistajataho kuitenkin lehden sisältöä?

Nykyisin yleistyvää loukkaavaa ja herjaavaa kirjoittelua ei sananvapauskaan salli. Kaikki bloggaajat eivät tätä tiedä tai muista. Jos kirjoituksessa rikkoo Suomen lakeja, syyllistyy esimerkiksi kiihotukseen kansanryhmää vastaan tai loukkaa yksilön kunniaa. Herjaaja joutuu siitä jälkikäteen vastuuseen.

Ystävien ja Slow Foodin ylistys

Slow Food on nautiskelijan yksinkertaista onnea

Wappu on parasta slow food -aikaa. Vietinkin ystävieni järjestämällä vappupäivän brunssilla lähes kahdeksan tuntia ihanien ruokien ja juomien parissa sekä ennen kaikkea iloisten lasten, nuorten aikuisten ja vähän varttuneempien ystävien kanssa mukavan viipyileviä riemunhetkiä :)

Slow Food puolustaa elämän pieniä nautintoja ja inhimillistä elämänrytmiä. Liike vastustaa ruokailun liiallista yksinkertaistamista. Se korostaa eri vuodenaikojen ja alueiden runsasta kirjoa ruoka-aineiden valikoimassa. On tärkeää muistaa, että ruoasta ja juomasta nauttiminen on aina ollut osa kulttuuriamme, ja vappuna juhlisien perinne on juuri sellainen! Slow Food -liike kannattaa hyvälaatuisten ruoka-aineiden valmistusta ja ekologisesti järkeviä tuotantotapoja sekä vastustaa turhaa ruoka-aineiden teknistä ja kemiallista käsittelyä. Slow Food haluaa vaalia paikallisia ja perinteisiä keittotaidon menetelmiä ja mielekkäitä hintoja.

Nettiä selaamalla sain myös selville, että Slow Food on kansainvälinen liike, joka puolustaa elämän pieniä nautintoja ja inhimillistä elämänrytmiä. Ruoka ja juoma ovat oleellinen osa kaikkia kulttuureja ja paikalliset perinteet ovat vaalimisen arvoisia. Yhteiset ruokailut ovat erinomaista kulttuurienvälistä kanssakäymistä ja herkullinen tapa tutustua uusiin kulttuureihin ja hankkia uusia ystäviä. Wappuperinteeseen kuuluu juuri mukavalla tavalla myös nyyttäriperinne.
Slow Food -liike on perustettu Italiassa, eurooppalaisen ruoka- ja juomakulttuurin kehdossa. Sieltä se on levinnyt yli 30 maahan, kaikkiin maanosiin. Liike jatkaa hidasta, mutta vastustamatonta leviämistään tässä pikaruoan ja kiireisen elämänrytmin uhkaamassa maailmassa.

Slow Food -liikkeen historiasta tiedetään, että se syntyi Italiassa vuonna 1986, kun Rooman Piazza di Spagnalle oltiin avaamassa Fast Food -hampurilaisravintola. Joukko ihmisiä karsasti ajatusta ja perusti pienen ruokayhdistyksen, joka laajeni nopeasti. Perustajat painottivat jo olemassaolevaa krouviperinnettä, “osteriaa”. He alkoivat etsiä nautiskelijan yksinkertaista onnea – lautasellista pastaa ja lasillista hyvää viiniä mukavassa seurassa. Vuonna 1989 liikkeestä tuli kansainvälinen, toimintaa on tällä hetkellä yli 30 maassa.

Eläköön Slow Food!

Luonnonvarojen kulutusta voi vähentää

Viime viikolla vietettiin Nuukuusviikkoa. Joka päivä on hyvä tarkastella kulutustottumuksiaan. Näillä toimilla voit vähentää merkittävästi luonnonvarojen kulutusta ympäri vuoden:

1. Yli puolet suomalaisen luonnonvarojen kulutuksesta syntyy arkiliikenteen ja matkailun kautta. Vältä kaukomatkoja, löydä lähikohteet. Ole mökillä kerralla pidempään. Suosi junaa, bussia ja lihasvoimaa.

2. Asumisesta kertyy toisiksi suurin luonnonvarataakka. Rajoita rojumäärääsi – et tarvitse niin suurta asuntoa. Vaihda tuulisähköön. Laske asuntosi lämpötilaa kaksi astetta.

3. Vähennä lihansyöntiä ja maitotuotteiden käyttöä. Jo muutamalla kasvisruokapäivällä viikossa on merkittävä vaikutus luonnonvarojen kulutukseesi.

4. Tavaran valmistuksen luonnonvarojen kulutus on kuluttajalle näkymätöntä. Tarvitsetko tavaraa todella? Löytyykö tarvitsemaasi käytettynä kaverilta tai kirppikseltä? Osta vähemmän, mutta laadukkaampaa.

5. Muista, että elämän tärkeimmät asiat eivät vaadi juurikaan luonnonvarojen kulutusta. Anna aikaa ja yhdessäoloa.

Kahvikassien ompelukurssi Leppävaaran koululla 26.4. klo 18.00

Kahvipakettien kuoria on kertynyt aikamoinen määrä, sillä Espoon Vihreät Naiset on pitkään koonnut kahvipakkauksia hyvään ja hyödylliseen tarkoitukseen.

Nyt niistä ommellaan kivoja kasseja, joten tervetuloa kahvikassien ompelukurssille!

Kahvikasseja tehdään yksinkertaisen mallin mukaan kokeneen kierrätyskassien valmistajan johdolla.

Kurssi on maksuton, eikä mukaantulo edellytä Espoon Vihreiden naisten jäsenyyttä.

Vapaaehtoisella materiaalimaksulla ja puhvetilla tuetaan kehitysmaiden lasten koulunkäyntiä. Erityisopettaja Elisa Vilpas esittelee avustuskohdetta.

Kahvikassien ompelukurssille ovat tervetullista sekä miehet että naiset.

Ilmoittaudu 23.4. mennessä teresia.volotinen(at)kolumbus.fi

Järj. Espoon Vihreät Naiset

Kurssipaikka: Leppävaaran koulu, päärakennus, käsityöluokka. (käynti
pihan puolelta). Veräjäpellonkatu 4, 02650 Espoo.

Yhteyshenkilöt Elisa Vilpas (046-877 2713) ja Teresia Volotinen
(050-3413784)

Suur-Leppävaaran asukasfoorumin valmisteluryhmä

Suur-Leppävaaran asukasfoorumin valmisteluryhmän toimintakertomus 27.8.2009 -28.3.2010
Suur-Leppävaaran valmisteluryhmän jäsenet:

Teija Koskinen puheenjohtaja
Matti Metsäranta varapuheenjohtaja
Riitta Pajari sihteeri
Pia Aarrekivi
Erkki Björnman
Antero Johansson
Anja Jelonen
Erkki Mattila
Annikki Pirnes
Juha Sarvaranta
Jorma Sinisalo
Raili Suitiala
Sinikka Väisänen
Teresia Volotinen


Asukasfoorumitoiminta käynnistyi Espoon kaupungin tiedotustilaisuudella Valtuustotalolla ja Suur-Leppävaaran asukasfoorumin järjestäytymiskokouksella 27.8.2009.

Valmisteluryhmän tehtävät

-valmisteluryhmä valitsee vuosittain keskuudestaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin ja ilmoittaa valinnoista asukasfoorumityöryhmälle.
-valmisteluryhmä pitää tarvittavan määrän kokouksia ja valmistelee ja toteuttaa asukasfoorumitilaisuuksien järjestämisen sovitun määrärahan puitteissa.
-laatii toimintaa koskevat ohjeet sekä oman että asukasfoorumien tehtävien osalta
-sopii perusteet ja ohjeet toimintaan myönnetyn vuosittaisen määrärahan käytöstä
-toimii linkkinä asukasfoorumien, asukasfoorumityöryhmän ja kaupungin välillä
-laatii vuosittain yhteenvedon edellisen vuoden asukasfoorumien toiminnasta ja avustusten käytöstä asukasfoorumityöryhmälle maaliskuun aikana.

Työkokoukset
Suur-Leppävaaran valmisteluryhmä on kokoontunut 28.9.2009, 30.11.2009, 25.1.2010, 8.2.2010 ja 8.3.2010 Ruusutorpan koululla.

Valmisteluryhmä on hyväksynyt tilinpäätöksen, joka jätetään Asukasfoorumityöryhmän rahastonhoitajana toimivan Raimo Kukon tarkastettavaksi kulutositteineen.

Asukasfoorumit
Asukasfoorumit ovat avoimia tilaisuuksia, joihin kaikki aiheista kiinnostuneet ovat tervetulleita kuuntelemaan ja keskustelemaan sekä esittämään mielipiteensä. Tarkoituksena on edistää Suur-Leppävaaran asukkaiden aktiivisuutta ilmaista näkemyksensä tärkeistä hankkeista ja suunnitelmista jo valmisteluvaiheessa. Tavoitteena on myös edistää asukkaiden omaehtoista toimintaa alueiden viihtyisyyden ja palvelujen kehittämiseksi. Foorumi on myös paikka, jossa suuraluetta puhuttaviin ongelmiin haetaan yhteistä näkemystä. Asukasfoorumin keskustelut raportoidaan Espoon kaupungin päätöksentekoon.


Verkostoituminen ja yhteistyö
Ryhmämme kutsui Espoon muiden suuralueiden valmisteluryhmät tutustumaan Säteilyturvakeskukseen 13.11.2009. Vierailun jälkeen päätettiin suositella Stukille ja Espoon kaupungille, että Espoo osallistuisi radontalkoisiin vuonna 2010-2011. Hanketta päätettiin työstää yhteistyössä muiden alueiden kanssa vuonna 2010. Yhteyshenkilönä toimii Suur-Leppävaaran asukasfoorumin valmisteluryhmästä Juha Sarvaranta.

Asukasfoorumin suunnittelua ja ajankohtaisten aiheiden valintaa varten kutsuttiin Suur-Leppävaaran alueen asukasyhdistyksiä verkostokokoukseen 25.01.2010. Ryhmäkeskustelun tuloksena palveluverkosto ja sen tulevaisuus nousivat ensimmäisen asukasfoorumin aiheeksi.

Lisäksi Suur-Leppävaaran valmisteluryhmä ideoi 4V-hankkeen edustajien Mervi Romppaisen ja Tuija Hyyrysen kanssa 25.1.2010 mahdollisista yhteistyöhankkeista.

Leppävaara-seura tuki asukasfoorumitoimintaa ilmaisella mainoksella Lepuski-lehdessä ja kannusti pääkirjoitusjutussa suurleppävaaralaisia osallistumaan asukasfoorumeihin.


Asukasfoorumitapahtuma
Ensimmäinen kaikille avoin asukasfoorumi pidettiin Ruusutorpan koulun auditoriossa 13.3.2010 klo 13-15.
Aiheena oli Espoon palveluverkoston uudistaminen.
Lähes sadan henkilön yleisökysymyksiin olivat vastaamassa perusturvajohtaja Juha Metso, sivistystoimen talousjohtaja Pirjo Mutanen sekä valtuustoryhmien edustajia Tommi Laakso (Kokoomus), Nina Knaapila (Vihreät), Anneli Kuusisto (Sosiaalidemokraatit) ja Jukka Karhula (Vasemmistoliitto). Asukkaiden kysymyksiä tuli etukäteen 36 kappaletta sähköpostiosoitteeseen suurleppavaaranasukasfoorumi@gmail.com sekä Sellon ja Viherlaakson kirjastoissa ja Viherlaakson apteekissa oleviin laatikoihin. Tilaisuuden juontajana toimi Raine Manninen. Tilaisuuden yhteistyökumppanina ja juontajan rahoittajana toimi 4V-hanke, buffetin järjesti Ruusutorpan vanhempainyhdistys ja tilaisuudessa esiintyi espoolaisten kehitysvammaisten Bem-bändi Erkki Vinkin johdolla. Osallistujilla oli mahdollisuus äänestää paikan päällä myös itselleen tärkeintä lähipalvelua.
Tilaisuus taltioitiin yhteistyössä Metropolia ammattikorkeakoulun kanssa.


Kannaotot
Valmisteluryhmän kokouksissa sovittiin seuraavista kannanotoista:
Myyränkallio - luonnontilaisen liukumäen säilyttäminen.
Vetoomus Espoon lähikirjastojen puolesta - Suur-Leppävaaran pienkirjastopalvelujen turvaaminen.
Palvelujen järjestäminen ja palveluverkon uudistaminen - yhteenveto Asukasfoorumin keskustelun pohjalta


Tiedottaminen
Suur-Leppävaaran asukasfoorumin valmisteluryhmällä on oma sähköpostiosoite ja Espoon internet-sivulla on tietoa alueen asukasfoorumeista. Asukasfoorumitilaisuudesta tiedotettin julistemainoksin ja lehtijutuin Suur-Leppävaaran alueella. Esse ja Lepuski kirjoittivat jutun Suur-Leppävaaran ensimmäisestä asukasfoorumista, Länsiväylä esitti tilaisuudesta tiivistelmän ja Espoonkruunu Oy:n Asukasviesti -niminen asiakaslehti julkaisi tilaisuuden esitteen.

Keskustelua perheiden ja lasten turvallisuuden varmistamisesta

Tänään järjestettiin Espoon Laurea-ammattikoululla kuntalaisten keskustelutilaisuus Perheiden ja lasten turvallisuuden varmistaminen Espoossa. Mukana oli oikeusministeri Tuija Brax.

Espoossa on tapahtunut muutaman vuoden sisällä useita henkirikoksia, joissa on taustalla parisuhde ja riitaisia ero. Näitä tapauksia ei voi pitää yksittäisinä ilmiöinä, vaan ne kertovat perhe- ja lähisuhdeväkivallan karusta arkipäivästä kaupungissamme. Perheiden sisäinen väkivalta on vakava asia, eikä siitä saa vaieta. Muutoksia tarvitaan!

Keskustelutiaisuudessa pohdittiin, miten saamme Espoosta kaupungin, jossa perheväkivallalle on nollatoleranssi. Keskustelutilaisuus littyy Anna lapselle väkivallaton koti -viikon tapahtumiin. Järjestelyistä vastasivat Espoon Vihreät Naiset ry ja Lapsen Oikeus Väkivallattomaan Elämään - LOVE ry.

Panelisteina esiintyivät oikeusministeri Tuija Brax, Lyömätön Linja Espoossa -toiminnanjohtaja Jari Hautamäki, Otsopalvelut oy:n kehitysjohtaja Tommi Nyström, rikosylikomisario Jukka Kaski, Laurea-ammattikorkeakoulun lehtori Juha Kreus, ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkija Venla Salmi. keskustelua johti lähisuhteissa ja perheissä tapahtuvan väkivallan ehkäisytyöryhmän puheenjohtaja, lasten erityispalvelujen päällikkö Marjatta Karhuvaara.

Asiantuntijapuheenvuorojen lisäksi asiaa lähestytttiin konkreettisesti LOVE ry:n valmisteleman todellisiin tilanteisiin perustuvan tapauskuvauksen perusteella. Kahvitauon aikana oli mahdollista tutustua Espoossa väkivallan vastaista työtä tekevien tahojen toimintaan. Toimintaansa esittelivät Amnesty International Suomi ry - Asenne esiin! -kampanja, Otsopalvelut Oy, Espoon sovittelutoimisto, Espoon turvakoti, Lyömätön Linja Espoossa, NNKY - Ruusukuja 76, Rikosuhripäivystys, Lapsen Oikeus Väkivallattomaan Elämään - LOVE ry ja Espoon Vihreät Naiset ry.