Sienestysonnea

Suomen metsien myöhäissyksyn sienestysonnea tarjoaa sammaleisissa havumetsissä ryppäinä kasvava suppilovahvero (Cantharellus tubaeformis). Eilinen ulkoilu- ja sienestysretkeni tarjosi poimijalle kuulaassa lokakuun syyslomasäässä ihania onnenhetkiä. Suppilovahveroiden lisäksi löytyi vielä lempisieniäni vaaleaorakkaita (Hydnum repandum), jotka on helppo tunnistaa lakin alla olevasta hauraiden piikkien muodostamasta kerroksesta.

Kokeilin ensimmäistä kertaa suppilovahveroiden kuivaamista uunissa. Käytössäni on näet kiertoilmauuni, jonka voi säätää alle 50 asteen lämpötilaan. Peratut sienet voi paloitella ja asetella sanomalehtipaperin päällä pellille. Uunin luukku kannattaa olla raollaan.

Valmistin myös verkosta poimimani Kotilieden ohjeen mukaan Syysystävän suppilovahverohilloketta: http://kotiliesi.fi/ruoka/reseptit/syysystavan-suppilovahverohilloke.

Otin hilloketta valmistaessani suppilovahveroliemen talteen ja valmistin vielä sienikeitonkin.

Sieniretken saaliskeitto

4 isohkoa vaaleaorakasta ja kourallinen suppilovahveroita

1 sipuli

tilkka öljyä

3 isohkoa perunaa

vettä ja suppilovahverohillokkeen valmistuksessa tähteeksi jäänyttä sienilientä tai kasvisliemikuutio

kuivattua lipstikkaa tai muita yrttimausteita
pippuria
suolaa

(1 - 2 dl kermaa, smetanaa tai creme fraichea)

Kuullota sipuli tilkassa öljyä ja lisää joukkoon peratut ja pienityt sienet. Kaada niiden päälle liemi. Kuori ja paloittele perunat ja keitä keittoa kunnes perunat ovat kypsiä. Mausta. Lopuksi voi halutessaan lisätä kermaa, smetanaa tai creme fraichea ja soseuttaa keiton sauvasekottimella tai perunanuijalla. Pinnalle vielä lipstikkaa tai muita yrttejä.

Teresia i Närbild

Espoon Vihreiden Naisten kannanotto Träskändan kartanon käytöstä herätti FST:n kiinnostuksen aiheeseen.

Katso su 2.10. klo 19.55 YLE FST:ltä Närbild, jossa haastatellaan mm. minua. Ohjelma uusitaan tiistaina 4.10. klo 17.25.

Karamzin, vuoden 2011 KiVa-koulu

Karamzinin koulu, jossa toimin erityisopettajana, on valittu Vuoden KiVa-kouluksi. Meidän ala-asteemme lisäksi palkittiin Polvijärven yläkoulu Pohjois-Karjalasta.

KiVa koulu on kiusaamista vähentävä toimenpideohjelma. Karamzinin koulussa toimii kaksi KiVa-tiimiä, luokanopettajat pitävät säännöllisesti ohjelmaan kuuluvia oppitunteja ja oppilaat ovat päässeet pelaamaan KiVa-tietokonepeliä.

Turun yliopistossa kehitetyn kiusaamisen vastaisen ohjelman systemaattisen käytön ansiosta kiusattujen osuus on vähentynyt huomattavasti. Tällä hetkellä Karamzinin koulun oppilaat kokevat ilmapiirin erittäin hyväksi. Oppilaista on hyvä, että kiusaamistapauksiin puututaan välittömästi ja tehokkaasti.

Valintamme uutisoitiin upeasti mm. Helsingin Sanomissa. Tänään meistä on puhuttu myös radion aamuhartaudessa. Koko työyhteisömme on onnellinen valinnastamme ja olemmekin vastaanottaneet iloisia onnentoivotuksia niin entisiltä oppilailtamme ja opettajiltamme kuin myös kollegoiltamme ja ystäviltämme ympäri Suomenmaata.

Espoon Vihreät Naiset: Naisjärjestöt Träskändaan

Tiedote 9.9.2011


Euroopan rakennusperintöpäivien kunniaksi Espoon Vihreät Naiset ry haastaa Espoon muut naisjärjestöt yhteisiin talkoisiin Träskändan kartanon säilyttämiseksi Aurora Karamzinin hengessä.

Träskändan kartanon kuuluisin omistaja Aurora Karamzin oli aikansa vaikuttajanaisia ja Suomessa jo tuolloin 1800-luvulla ainutlaatuinen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteuttaja, jolle erityisesti tyttöjen sivistäminen ja hyvinvointi oli tärkeää.
Espoon kaupungin omistama Träskändan kartano ja sen puistoalueet Järvenperässä ovat ainutlaatuinen 32 hehtaarin arvokiinteistö. Siellä kohtaavat kansainvälinen kulttuurihistoria ja monimuotoinen luonto. Kartanopuisto on valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen ympäristö ja yksi Espoon vanhimmista luonnonsuojelualueista. Päärakennus on nyt lähes tyhjä ja kaupunki on alkanut etsiä päärakennukselle uutta käyttöä.
- Kulttuurihistoriallisesti näin arvokkaan paikan siirtyminen yksityiseen käyttöön ja omistukseen olisi peruuttamaton tappio espoolaisille. Kartanomiljöö ja sen suuri avoin puisto ovat tärkeä henkireikä, josta tullaan nauttimaan kauempaakin, kertoo Espoon Vihreiden kaupunginvaltuutettu Mari Nevalainen.


Aurora Karamzin perusti ensimmäisenä Suomessa Träskändan tilalle sekä lastentarhan että kansakoulun, jonka yhteydessä toimi myös lainakirjasto. Karamzin halusi erityisesti tukea tyttöjen ammattiin opiskelua. Niinpä hän perusti kartanon maille myös meijerikoulun, jossa nykyisin toimii lastenkulttuurikeskus Pikku-Aurora. Paikka oli Karamzinille erittäin rakas ja läheinen ja hän piti kartanon loisteliasta puistoa poikkeuksellisesti avoinna kaikille asemaan ja säätyyn katsomatta.
Espoon Vihreät Naiset haastaakin espoolaiset naisjärjestöt yhdessä suunnittelemaan ja toteuttamaan Träskändan kartanolle käyttöä, joka kunnioittaa Aurora Karamzinia ja hänen henkistä perintöään.

- Kartano tulisi saada naisjärjestöjen ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen käyttöön jatkamaan Karamzinin työtä tyttöjen ja naisten aseman parantamiseksi ja samalla eläväksi muistomerkiksi yhdelle Espoon historian mielenkiintoisimmista henkilöistä, linjaa Karamzinin koulun opettaja Teresia Volotinen.



Lisätietoja
Teresia Volotinen, teresia.volotinen@kolumbus.fi
Mari Nevalainen, mari.nevalainen@kolumbus.fi

Lisätietoja Euroopan rakennusperintöpäiväistä
http://www.ymparisto.fi/print.asp?contentid=393238&lan=fi&clan=fi

BIB 2011 Grand Prix Etelä-Koreaan

Bratislavan kansainvälisen lastenkirjakuvitusbiennaalin BIB 2011 palkinnot on jaettu Slovakiassa. Pääpalkinto Grand Prix´n sai Eungyoung Cho, Etelä-Korea.

Biennaalissa jaettavan Golden Apple -palkinnon saivat Wouter van Reek, Alankomaat, Joojun Yoo, Etelä-Korea, Rashin Kheyrieh, Iran, Janik Coat, Ranska ja Tomáš Klepoch, Slovakia.

BIB-plaketin saivat Marit Törnqvist, Alankomaat, Iban Bairenetxea, Espanja, Jochen Stuhrmann, Saksa, Valerie Losa, Sveitsi ja Simone Rea, Italia.

Kustantajan kunniamaininnan saivat
CIDCLI, Meksiko: Gatimañas ja Navchalna knyga – Bogdan, Ukraina: Rukavichka

Lasten raadin palkinto:
Ayano Imai, Japani

BIB-biennaali järjestettiin 23. kerran Bratislavassa. Biennaaliin osallistui 356 lasten- ja nuortenkirjojen kuvittajaa 44:stä maasta. Kilpailuun lähetettiin 2315 kuvaa ja 457 kirjaa.

Suomea edustivat kuvittajat Linda Bondestam (s. 1977), Lena Frölander-Ulf (s.1976), Nina Haiko (s. 1978), Marika Maijala (s.1974), Matti Pikkujämsä (s.1976), Christel Rönns (s.1960), Virpi Talvitie (s.1961) ja Anne Vasko (s.1969).

Itse edustin Suomea BIBin kansainvälisen komitean jäsenenä. Osallstuin näyttelyn juhlallisiin avajaisiin sekä kansainväliseen symposiumiin.

Suvaitsevaisuuden kulttuuria

Kulttuuri suvaitsevaisuuden edistäjänä

Toimin Espoon Vihreiden kulttuuripolittisen työryhmän jäsenenä. Yksi Espoon Vihreiden syyskauden avajaisten teemahuoneista on omistettu kulttuurille. Teemalla "Kulttuuri suvaitsevaisuuden edistäjänä" alustaa kansanedustaja Jani Toivola. Alustuksen jälkeen keskustellaan, keskustelun puheenjohtajana toimii Hanna Paatero.

Tervetuloa! Ilmoittautumiset tilaisuuteen:
www.espoonvihreat.fi/syyskauden_avajaiset


Kultturikävely Aurora Karamzinin jalanjäljissä

Vähän aikaa sitten järjestimme myös kävelyretken Träskändan puistoon. Oppanamme oli Mari Nevalainen, joka kertoi elävästi Aurora Karamzinista ja Träskändan kartanon alueesta. Taustalla näkyy keisarillinen käymälä eli latriini. Espoon Vihreät naiset valmistelee kannanottoa kartanorakennuksen käytöstä.


Opimme retkellä, että Aurora oli suuri suvaitsevaisuuden ja kulttuurin edistäjä. Meidän on hyvä jatkaa hänen hengessään!

Träskändan kartanopuistoon

Tule kävelyretkelle Träskändan kartanopuistoon tiistaina 30.8. klo 18!

Oppaanamme toimii Espoon Vihreiden kaupunginvaltuutettu Mari Nevalainen, joka perehdyttää meidät alueen historiaan ja rakennuskulttuuriin. Keskustelemme retkellä kulttuurimaiseman merkityksestä.

Kokoonnumme klo 18 Järvenperässä, Aurorakodin pysäköintialueella, Träskändanristi 1. Perille pääset bussilla 20, 21, 25, 27, 29, 43, 82, 315. Varaa mukaan säänmukainen vaatetus.

Tilaisuuden järjestää Espoon Vihreiden kulttuuriryhmä, tervetuloa!


tiedustelut teresia.volotinen@espoo.opit.fi

Kesätunnelmia

Aunessillan maisemissa sielu lepää!

Laiturikakkukekkerit synttäripäivänäni!

Mäntässä oli mielenkiintoisia museoita ja taidenäyttelyitä.

Musta ja valkoinen lammas Ilomantsissa.
Näkötornista pääsee ulkomaille.
Karhunpesä Patvinsuon vaellusreitillä.



Täällä Suinulassa Topelius runoili "Kesäpäivä Kangasalla" -laulun sanat.


Turussa Logomossa.

Marjastamassa ja sienestämässä Nuuksiossa.


Rapujuhlat elokuun illassa


Kävelyretkellä Kruunuvuoren lammella, Helsingin Laajasalossa.

Tärkeitä päätöksiä tekemässä

Vihreän liiton puoluevaltuuskunta ja eduskuntaryhmä päättivat eilen yhteiskokouksessaan hyväksyä hallitusohjelman. Vihreitä espoolaisia oli eduskunnan valtiovarainvaliokunnan huoneessa päätöksiä tekemässä kansanedustaja Johanna Karimäen lisäksi puoluevaltuuskunnan varsinaiset jäsenet Hanna Kalanne ja minä sekä puhe- ja läsnäolo-oikeutettuina puoluevaltuuskunnan varajäsenet Hanna Paatero ja Kimmo Kyrölä. Kokous alkoi klo 12 ja päättyi kello 19, joten voitte uskoa että asioista käytiin hyvin perusteellista keskustelua puolesta ja vastaan!


Varajäseneni Hanna Paateron kanssa oli mukavaa aloittaa kaksivuotiskausi puoluevaltuuskunnan varsinaisena jäsenenä juhlavissa puitteissa.





Hallitusohjelman vihreistä voitoista ja ohjelman ongelmakohdista sekä hallitukseen menosta keskusteltiin perusteellisesti ja äänestystavaksi valittiin suljettu lippuäänestys (äänestystulos 43-5). Itse äänestin hallitukseen menon puolesta omana kantanani sekä Espoon Vihreiden sunnuntaisessa keskustelutilaisuudessa saamani evästyksen perusteella. Samoin tietenkin Johanna Karimäki ja Hanna Kalanne.

Tämän jälkeen kuumin aihe oli ministerisalkkujen jako. Ville Niinistölle tuli yksimielisesti ympäristöministerin salkku ja kehitysyhteistyöministerin salkku äänestyksen jälkeen Heidi Hautalalle. Ehdokkaista Heidi Hautala sai 34 ääntä ja Johanna Sumuvuori 13. Pidimme Hanna Kalanteen kanssa kumpikin Heidi Hautalan valitsemiseksi kannatuspuheenvuoron ja tietenkin myös äänestimme häntä.

Hautala, Hautala, Hautala, Sumuvuori, Hautala...


Kehitysyhteistyöministeriksi valittu Heidi Hautala kiittää

Kokouksessa hyväksyttiin myös puolueemme valtioneuvoston jäsenten eettiset toimintaohjeet. Vihreät on esittänyt poliittisen avoimuuden lisäämiseksi uusia pelisääntöjä ministeri- ja komissaarivalintoihin, lobbaukseen ja eduskunnan valiokuntien työhön.


Perinteinen naiskäsitys valtiovarainvaliokunnan huoneessa: miehet toimii, naiset kahvinkeittäjinä!

Piknikille!

Espoon Vihreät Naiset järjestää keskiviikkona 8.6. klo 18. vapaamuotoisen kaikille avoimen seurustelu- ja retkitapahtuman Träskändan puistossa Järvenperässä. Nautimme nurmella yhteisistä eväistä ja toistemme iloisesta seurasta. Tutustumme samalla ainutlaatuiseen kartanopuistoon, joka on valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen ympäristö ja yksi Espoon vanhimmista luonnonsuojelualueista.

Vihreät kiitokset Kino Tapiolan pelastamisesta

(Espoon Vihreät tiedote 23.3.2011)

Perinteiset vihreät kiitokset myönnettiin tänä vuonna Kino Tapiolan pelastamisesta. Arvokkaan ja perinteikkään elokuvateatterin pelastamisessa on vuosien varrella ollut mukana joukko kansalaisia, virkamiehiä ja päättäjiä. Yhteisen ponnistelun tuloksena Kino Tapiolan tulevaisuus on nyt turvattu. Vihreät kiitokset -kunniakirja luovutettiin 23.3 2011 Espoon kulttuurijohtaja Georg Dolivolle.

- Espoon Vihreät haluaa kiittää lämpimästi kaikkia Kino Tapiolan pelastamisessa vuosien varrella mukana olleita. Lämmin kiitos kuuluu myös kulttuurijohtaja Georg Dolivolle, joka otti asian omakseen. Tämä on hieno esimerkki kansalaisyhteiskunnan ja kaupungin kumppanuudesta, sanoo kulttuurilautakunnan jäsen Said Yusuf.

Kaupunkikulttuuriyksikön virkamiesten kädenojennus Espoo Cinelle oli ratkaiseva teko, jonka ansiosta Kino Tapiola säästyi. Espoo Cinen ympärivuotinen toiminta Kino Tapiolassa varmisti elokuvateatterin toiminnan jatkuvuuden.

- Paikallinen kulttuuritarjonta on tärkeä osa elävää kaupunkia. Lyhyet matkat vähentävät myös liikkumistarvetta, korostaa kulttuurilautakunnan jäsen Teresia Volotinen.

Espoon Vihreät myöntää vihreät kiitokset kestävän kehityksen edistämisestä. Edellisen kerran vihreät kiitokset sai Espoo Catering perusteellisesta ympäristöohjelmasta ja luomun lisäämisestä.

Lisätiedot:

Espoon Vihreät ry, varapuheenjohtaja Timo Lahti, puh. 050-3278196

Kulttuurilautakunnan jäsen Said Yusuf, puh. 040 7660320

Kulttuurilautakunnan jäsen, Espoon Vihreiden hallituksen jäsen Teresia Volotinen, puh. 050-34 13 784 begin_of_the_skype_highlighting 050-34 13 784

Pohjois-Espoon asukasfoorumissa

Palvelut ja vapaa-aika ovat Pohjois-Espoon asukasfoorumin aiheena torstaina 17.3. klo 18-21. Tilaisuus, jossa edustan Espoon kulttuurilautakuntaa, järjestetään Ruskatalon auditoriossa.

http://personal.inet.fi/yhdistys/peaf/asukasfoorumi_17.3.2011.pdf

Sanoja surun keskellä

Martti Lindqvistin sanat ovat olleet minulle lohtuna erityisesti tänä viikonloppuna, jolloin olen ollut saattamassa enoani viimeiselle matkalle.

Me lähdemme elämästä
emmekä kuitenkaan lähde.
Me elämme edelleen kaikessa,
mitä olemme tehneet.
Kaikki, mitä olemme ajatelleet, sanoneet ja olleet,
jää elämään ja valaisee toisten teitä.
Me kuolemme, emmekä kuitenkaan kuole,
vaan elämme niiden sydämissä,
jotka ovat rakastaneet meitä.
(Martti Lindqvist)

Teatteri-iloa

Viime aikoina olen nähnyt joukon mainioita teatteri-esityksiä.

Tammikuun lopulla kävin Helsingin kaupunginteatterissa katsomassa Enronia. Mustan huumorin sävyttämä tositapahtumiin perustuva teatteriesitys taloushuijauksesta oli toteutettu mieleenpainuvasti. Eero Ahon roolisuortus on upea.

Pikku prinssi nukkeateatteri Hevosenkengässä oli vaikuttavan syvällinen. Antoine de Saint-Exupéryn sanat "Tärkeimiä asioista ei näe silmillä. Ainoastaan sydämellä näkee hyvin." avautuivat näytelmän kautta hienosti. Upeat nuket ja näyttämölliset toteutukset lisäsivät esityksen nautittavuutta.

Espoon kaupunginteatterissa oli puolestaan upea ensi-ilta Eugene Ionescon Kalju laulajatar, absurdin teatterin klassikko. Mieliinpainuva esitys, jossa erikoinen lavastus lisäsi näytelmän tenhoa.

Kemin kaupunginteatterin vierailunäytös Henki pois edusti vauhdiskasta komediaa "Kemidia del Arte", joka perustuu kunnallispolitiikan raadollisuuteen. Käsiohjelmakin oli hauska. Näytelmän huumori olisi avautunut vielä paremmin, jos tuntisi kyseisen kaupungin kunnallispolitiikkaa, mutta kyllä siitä sai toki irti espoolaisenakin.

Kansallisteatterin Pohjantähti 2011 vetää klassikkokirjan teemat muinaisuudesta nykyaikaan. Rohkea, ajatuksia herättävä ja huumorintäyteinen, ja samalla vakava nykyajan analyysi.

Blinien ylistys

"Blini on pyöreä kuin aito antelias aurinko. Blini on kaunis ja kuuma, kuuma kuin kaiken lämmittävä aurinko, ja blinille valellaan voisulaa - muistoksi uhreista, jotka on kannettu mahtaville kivijumalille. Blini on auringon, kauniiden päivien, hyvien satojen, täyttyneiden avioliittojen ja terveiden lasten vertauskuva." sanoi venäläinen kirjailija Aleksander Kuprin.

Innstus tämänkertaisesta blinin paistamisesta syntyi itse asiassa madekeiton ansiosta. Onnistuin näet perjantaina ostamaan muhkean rommimatikan. Ja mäti pakkaseen - ja tänään blinejä paistamaan.

Itse prosessi alkoi jo aamusta, jolloin 3 dl maitoa ja noin 15 g hiivaa sekä 2 dl tattarijauhoja sekä 1/2 dl riihruisjauhoja ja 1/2 dl luomuvenhnäjauhoja sekoitettiin keskenään ja annettiin muhia (väh. 4 h, mieluummin pitempään).

Illan suussa taikinaan sekoitetaan 3 dl piimän ja smetanan sekoitusta sekä loraus rypsiöljyä ja n. 1 tl suolaa. Joukkoon vatkataan 2 luomukananmunan keltuaista. Valkuaiset vatkataan erikseen kovaksi vaahdoksi ja lisätään juuri ennen paistamista varovaisesti taikinan joukkoon.

Paksuhkot blinit paistetan blinipannussa runsaassa voissa, jonka on hyvä olla kirkastettua. Kun blini käännetään, ei lisätä voita ennen kuin blini on jo hieman paistunut. Näin se ei ime itseensä liikaa rasvaa ja jää rapeaksi.

Blinit tarjotaan vastapaistettuina voisulan, smetanan, punasipulihakkeen ja mädin kanssa. Myös sienisalaatti, venäläinen suolakurkku hunajalla maustettuna, savukala, sillipöperö tms. sopii blinien kanssa. Mausteena on ehdottomasti suolaa ja mustaapippuria.

Juomavaihtoehtoja on monia: kyytipoikana voi tarjota venäläiseen tapaan jääkylmää votkaa. Juomaksi sopii tietenkin myös olut, valkoviini tai kuohuviini. Ja ehdottomasti myös mineraalivesi.

Älä osta mitään -päivän ajatuksia

Älä osta mitään -päivänä halutaan kiinnittä huomiota siihen, että shoppailun aiheuttamsta nopeasta mielihyvän tunteesta päästäisiin ja löydettäisiin ympäristölle ystävällisempiä keinoja mielihyvän saavuttamiselle. Todellisia tarpeitaan tulisi lähestyä arkipäivässä viisaammin ja kestävämmin. Oma hyvinvointi on jokaiselle tärkeä asia eikä sen hoitamista kannata ohittaa köykäisesti ostosreissulla. Tapaa ystävääsi, mene luonnon helmaan tai lähde jumpparyhmään perjantaina! Äläkä osta mitään!

Viime vuonna olin mukana Älä osta mitään päivä julisteessa. Tänä vuonna julkistetaan erilaisia antimainoksia.
http://www.alaosta.fi/

Pikku-Aurora lastenkulttuurikeskukseksi

Espoon kulttuurilautakunta, jonka jäsen olen, hyväksyi tarveselvityksen Pikku-Auroran taidetalon laajentamisesta L3 lastenkulttuurikeskukseksi. Meijerirakennusryhmä on kuulunut Aurora Karamzinin aikana Träskändan kartanon tiluksiin. Espoon kaupungin omistamat rakennukset on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi kokonaisuudeksi.

Nyt perustettavan lastenkulttuurikeskuksen laajennus parantaa mahdollisuuksia tarjota lastenkulttuuria. Suunnitelmien mukaan keskuksessa yhdistyvät taide, tiede ja teknologia digiajan leikkikulttuuriin. Yhteistyötä rakennetaan muiden kulttuuritoimijoiden ja Aalto-yliopiston kanssa.

Koko kulttuurilautakunta oli erittäin tyytyväinen selvitykseen. Itse pidin sitä hieman liian tekniikkapainotteisena, mutta olin tyytyväinen, kun esittelijä hyväksyi tekstiin tekemäni lisäyksen, joka kuuluu näin:

"Lastenkulttuurikeskus sijaitsee Träskändan kartanopuiston ja luonnonsuojelualueen välittömässä läheisyydessä, jonka vuoksi sen toiminnassa on mahdollista hyödyntää ympäristökasvatusta järjestämällä taidekasvatusprojekteja. Aurora Karamzin oli aikansa ainutlaatuinen suurnainen. Siksi kulttuurikeskuksen on mahdollista tehdä tunnetuksi hänen henkilöhistoriaansa, henkistä perintöään ja monipuolista toimintaansa."

Lastenkirjallisuuskirpparilla

Olin tänään Helsingissä Villa Kivessä, jossa järjestettiin Pro lastenkirjallisuustalo -yhdistyksen kiva kirppistapahtuma. Nautin kahviossa korvapuustia ja kahvia lastenkirjallisuudesta kiinnostuneiden ihmisten parissa. Seurasin myös mielenkiinnolla kuvittaja Jukka Lemmettyä, joka teki ihania muotokuvia paikalla olleista lapsista.
Kirjakirppiksellä järjestettiin myös arpajaiset, jossa onni suosi: VOITIN sekä lastenkirjan että postikortin.
http://kotisivukone.fi/files/lastenkirjallisuus.kotisivukone.com/kirjakirpputori.jpg

"Nututusta!"

Työpaikallani on yksi ja toinen tarttunut puikkoihin. Tavoitteena on tukea neulenutuilla etiopialaista synnytyssairaalaa, joka tarjoaa "äitiyspakkauksena" tällaisen nutun sairaalassa synnyttäneille äideille. Itse olen väsännyt vasta kolme nuttua, mutta neljäs alkaa olla jo kohta pääntievaiheessa.

Nuttuhankkeesta lisää: http://www.tuppurainen.fi/blogit/category/nuttu/
Tänään nuttuja on saatu jo 25.020 kpl ja lisäksi pikkuisia sukkia 4479 kpl!

Nutun ohje on Nalle-langalle, mutta muutakin lankaa voi käyttää, kuten Novitan Tennessee puuvillalankaa.

* Luodaan 70 silmukkaa.
* Kudotaan kaksi oikein kaksi nurin yhteensä 22 cm.
* Sen jälkeen kudotaan aina oikein neulosta 24 silmukalla, kaksi oikein kaksi nurin 22 silmukalla ja aina oikein 24 silmukalla yht. 3 cm
* Kolmen sentin jälkeen päätetään keskimmäiset 22 silmukkaa ja kudotaan kumpikin olka erikseen aina oikein neuletta, noin kolme senttiä etukappaletta + kolme senttiä takakappaletta.
* Seuraavalla kerroksella 24 s oikein ja sen jälkeen luodaan 22 uutta silmukkaa keskelle ja taas kudotaan 24 s oikein.
* Seuraavilla kerroksilla 24 silmukkaa aina oikein, 22 silmukkaa kaksi oikein kaksi nurin ja 24 silmukkaa aina oikein, yhteensä 3 cm.
* Sitten siirrytään kokonaan takaisin kaksi oikein kaksi nurin neuleeseen, jota tehdään taas 22 cm.
* Tuloksena on siis pitkä pätkä, jossa nelikulmainen pääaukko keskellä.
* Viimeksi ommellaan sivusaumat yhteen. Käsille jätetään aukot.

Malli on yksinkertainen, se sopii aloittelijoillekin.

Toivottavasti monet muutkin innostuvat tästä!

Esite:
http://www.slideshare.net/TyttiS/nuttuesite

Teemu Railo: 100. Galleria Espoonsilta

Olin tänään Tuomo Railon akvarellinäyttelyn avajaisissa Espoonsillan Galleriassa. Näyttelyn tekee ainutlaatuiseksi se, että Tuomo Railo lahjoitti sata akvarelliaan Espoon Vihreiden eduskuntavaalikampanjaan. Lahjoituksellaan hän haluaa kommentoida vaalirahoitussotkujen synnyttämää keskustelua sekä tarjota yksityisille ihmisille mahdollisuuden tukea Espoon Vihreiden eduskuntavaalikampanjaa.

Kaikki Railon maalaussarjan työt ovat samankokoisia (40 cm x 30 cm) vesivärimaalauksia paperille. Ne myydään kehystämättöminä 100 euron kappalehintaan. Railon ajatus lahjoituksesta syntyi viime keväänä, kun Kokoomus julkisti mainoskampanjansa, jossa puoluetta pestiin urakalla vihreäksi. Tuomo Railo ehdotti taidelahjoitusta Espoon Vihreille. Sarjan työt ovat syntyneet kevään, kesän ja alkusyksyn aikana. Teossarja sisältää maisemia, asetelmia, abstraktioita, tanssillisia omakuvia ja onpa mukaan lennähtänyt muutama öljyn tahrima pelikaaniinikin. Railon näyttely ”100” on esillä Galleria Espoonsillassa 12. – 29. 10. 2010. Galleria sijaitsee Espoonsillalla, Espoon keskuksessa, osoitteessa Virastopiha 3. Galleria on avoinna tiistaista perjantaihin klo 10 – 15. Espoonsillan näyttelyn teokset ovat myös esillä myös internet-osoitteessa www.flickr.com/railo. Teoksia voi varata sekä myyntinäyttelyssä että netissä, jossa ostaminen onnistuu myös Vihreiden verkkokaupan kautta.


Tuomo Railo (1967) on espoolainen koreografi, joka johtaa yhdessä Simo Heiskasen kanssa Tanssiteatteri Glims & Glomsia. Railo ja Heiskanen perustivat G&G:n Espooseen 1999. Kuluneen kymmenen toimintavuoden aikana G&G on noussut suomalaisten tanssiteattereiden eturiviin. Viime vuonna G&G:lle myönnettiin Tanssin valtionpalkinto. Railon viimeisimmät koreografiat G&G:lle ovat Pessi ja Illusia (-09), Lunta pakaroilla (-08) ja Suurperhe (-06).

Tuomo Railo valmistui Kansallisbaletin koulusta 1987. Railo on toiminut tanssijana Kansallisbaletin lisäksi mm. Helsingin Kaupunginteatterissa ja Kenneth Kvarnström & Co:ssa. Railo on tehnyt koreografioita tanssiteattereille, tilausteoksia festivaaleille, televisioon, puheteattereille Suomessa ja ulkomailla. Railo on toiminut myös koreografian ja tanssijantyön opettajana, tuottajana sekä näyttelijänä. Railolle on myönnetty viisivuotinen taiteilija-apuraha kausille 2000-2004 ja 2006-2010.

Kuvataitelijana Railo on pitänyt yksityisnäyttelyn Galleria Espoonsillassa vuonna 2009 ja osallistunut yhteisnäyttelyyn Galeria Coloridassa, Lissabonissa keväällä 2010. Parhaillaan Railo opiskelee kuvataidetta Avoimessa taidekoulussa.