Matka keskiaikaiseen kylään

Mankbyn keskiaikainen kylä on ainutlaatuinen kokonaisuus, koska sen päälle ei ole vuosien varrella rakennettu mitään uutta.

Tutustumiskäyntimme aikana tehtiin rahalöytö

Tässä on sijainnut tulisija


Kaupunginmuseon arkeologisilla kaivauksilla Mankbyn keskiaikaisella kylässä tulee päivittäin uutta tietoa keskiajasta, kerrotaan Espoon kaupunginmuseon nettisivuilla. Kaivaukset ovat jo tuottaneet paljon mielenkiintoista löytöaineistoa, kuten avaimia, veitsiä, työkaluja ja astianpaloja. Lisää on tiedossa, sillä kaivaukset jatkuvat kesäkuun loppuun saakka.

Espoon kulttuurilautakunta pääsi kaupunkisuunnittelulautakunnan kanssa tutustumaan Espoon kaupunginmuseon ja Helsingin yliopiston arkeologisiin kaivauksiin museonjohtaja Timo Tuomen kutsumana. Miksi? Alla poimintoja Espoon kaupunginmuseon ja YIT:n verkkosivuilta.

Museon verkkosivut kertovat, että Espoon kaupunginmuseo ja YIT järjestivät yhteisen keskustelutilaisuuden Mankbyn ja Espoonkartanon alueen tulevaisuusnäkymistä Espoon päättäjille ja asiantuntijaryhmille 26.1 2009 näyttelykeskus WeeGeellä. Keskustelu oli vilkasta ja innostunutta.

Espoon kaupunginmuseon tutkimuskohteena oleva Mankbyn kylä, joka sijaitsee Espoonkartanon metsässä, on yksi Suomen parhaiten säilyneitä keskiaikaisia kylätontteja.

Espoon kaupunki, Esbogård ja YIT järjestivät vuonna 2007 kansainvälisen arkkitehtikilpailun Espoon kartanon alueen kehittämisestä, ja ovat yhdessä suunnittelemassa aluetta pitkäjänteisesti. Suunnittelussa on alusta asti otettu mukaan alueen ainutlaatuiset kulttuurihistorialliset näkökulmat. YIT:n sivuilla lukee näin:

Espoo, Espoonkartano

”Enemmän elämistä varten”

Uuden yhdyskuntarakentamisen mallin soveltaminen alkoi Espoonkartanosta, jonka 570 hehtaarin maa-alueesta YIT teki yhteistyösopimuksen Ramsayn suvun kanssa v. 2002.
Espoonkartanosta on tarkoitus tehdä ”Suomen kiinnostavin uusi asuinalue”, joka vahvistaa Espoon profiilia innovatiivisena ja aktiivisena asumisen mallikaupunkina, mahdollistaa osaajien juurruttaminen Espooseen ja antaa ihmisille mahdollisuuden toteuttaa unelmansa.

Espoonkartanon rakentaminen alkaa alustavien suunnitelmien mukaan vuoden 2006 asuntomessualueen vieressä sijaitsevan Hansavalkaman alueelta (Kehä III sisäpuolella) syksyllä 2006. Seuraavaksi asemakaavatarkasteluun on tulossa Mankin alue ja viimeksi Kehä III:n pohjoispuolella sijaitsevat alueet.

Teemat

* Yhteisöllisyys: luodaan konsepti, joka tuottaa toiminnallista yhteisöllisyyttä ”nopeutetusti” ja perustuu uuteen tapaan järjestää palveluinfrastruktuuri; rakentaminen, omistus ja ylläpito
* Esteettisyys: alueelle tehdään ympäristötaiteen kaava ja ympäristöohjelma, laadukas arkkitehtuuri ja rakentaminen
* Turvallisuus: Crime prevention through environmental design(CPTED) –mallin hyödyntäminen kytkeytyy sekä yhteisöllisyyteen että esteettisyteen

Yhteistyö: Maankäytöllinen tarkastelu: professori Staffan Lodenius, A-konsultit
Luontoarvojen inventointi ympäristöselvityksen avulla: Espoon kaupunki/Maa- ja Vesi Oy
Kulttuurihistoriallisten arvojen inventointi ja selvitys: Espoon kaupungin museo/Museovirasto
Esteettisyys: Teollinen muotoilija Vesa Varrela
Turvallisuus: Apulaispoliisipäällikkö Ari Sarjanen
Uusi yhdyskuntarakentaminen: HT Juha Kostiainen ja DI Wisa Majamaa, YIT Rakennus Oy

Alueen koko: 570 ha

Sijainti: Suur-Kauklahti, Kehä III:n molemmin puolin

Historia
1556Kuninkaankartanon perustaminen Kuningas Kustaa Vaasan toimeksiannosta
1590 Ensimmäinen kartanorakennus Turku-Viipuri maantien varteen
1607 läänitys n. 30 vuotta, jonka jälkeen useita eri omistajia
1756 Ramsayn suvulle 1. kerran
1909 Esbogård Aktiobolaget perustaminen
1914 Ramsayn suvulle 2. kerran
2002 Yhteistyösopimus YIT:n kanssa uuden kyläyhteisön kehittämisestä
2004 Espoonkartanon alueen ympäristöselvitys ja kulttuurihistoriallinen inventointi
2005 Hansavalkaman asemakaavaluonnos kaupunkisuunnittelulautakunnassa



Arkeologisen puiston perustaminen?

Espoon kaupunginmuseo on vuodesta 2007 yhdessä Helsingin yliopiston kanssa suorittanut arkeologisia kaivauksia Espoon Mankbyssä, ja tulokset ovat olleet hyvin rohkaisevia, kerrotaan edelleen kaupunginmuseon verkkosivuilla. Espoon kaupunginmuseo on ollut uranuurtaja keskiaikaisten kylien tutkimuksessa. Mankbyn kylän tutkimuksissa on tullut vastaan paljon uutta tietoa keskiaikaisen kylän rakenteista ja kontakteista.

Kaupunginmuseon aloitteesta ehdotettiin arkeologisen puiston perustamista Mankbyn kylään. Ainutlaatuisesta kohteesta haluttaisiin luoda nähtävyys espoolaisten ja muidenkin iloksi. Idea arkeologisesta puistosta otettiin tilaisuudessa hyvin vastaan. "Myös historia on infraa" totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Markku Markkula, viitaten siihen että Espoossa halutaan nostaa paikallishistorialliset kohteet kunniaan kaupunkikeskuksissa.

Tässä vaiheessa on kuitenkin panostettava ensin Mankbyn tutkimukseen, sanotaan edelleen museon verkkosivuilla. Vasta kun kylä on perusteellisesti tutkittu, pystytään avaamaan hauras muinaisjäännösalue yleisölle. Espoolaiset ovat kuitenkin saaneet olla mukana Mankbyn tutkimuksissa alusta asti. Arkeologisilla kaivauksilla on järjestetty kaivauskursseja arkeologiasta kiinnostuneille, ja myös lukiolaisia ovat osallistuneet kaivauksiin. Kesäkuussa 2009 yleisökaivaukset jatkuvat samalla periaatteella.