Teresia Volotinen

Ajankohtaisia ajatuksia

keskiviikko 30. syyskuuta 2009

Ninan matkassa Kilossa


Espoon Vihreät naiset järjestää kirjallisuusiltoja. Kokoonnuimme eilen Kilon koululla (Aspelinintie 3 B), jossa saimme myös samalla tutustua Kilon koulun oppimiskeskukseen erityisopettaja Marita Kiesilän johdolla.

Keskustelimme Ninan matka -nimisestä selviytymistarinasta, jonka on kirjoittanut Lena Einhorn. Se kertoo kirjailijan juutalaisvainoista selvinneen äidin koskettavan tarinan.

Naisten kirjallisuusiltoihin osallistuminen ei edellytä Espoon Vihreiden Naisten jäsenyyttä. Tilaisuuksissamme tarjoillaan luomu- ja reilun kaupan tuotteita. Olemme kokoontuneet eri paikoissa, yleensä kuitenkin espoolaisissa kouluissa, kuten Ymmerstassa, Hösmärinpuistossa, Espoon Steiner-koulussa, Karamzinin koulussa ja nyt Kilossa.

maanantai 28. syyskuuta 2009

Asukasfoorumitoimintaa suunnittelmassa

Asukasfoorumitoiminnan tavoitteena on

* edistää asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia
* edistää asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua
* edistää asukkaiden omatoimista toimintaa alueen viihtyisyyden ja palvelujen kehittämiseksi
* luoda mahdollisuuksia asukkaiden keskinäiselle yhteistoiminnalle
* edistää asukkaiden aktiivisuutta ilmaista näkemyksensä tärkeistä hankkeista ja kehittämissuunnitelmista asioiden valmisteluvaiheessa.

Espoon asukasfoorumitoiminta on käynnistynyt valmisteluryhmien valinnalla seitsemälle suuralueelle. Kiinnostuneita hakijoita oli kiitettävän runsaasti.
Alueelliset asukasfoorumit ovat kaikille avoimia tilaisuuksia, joissa käsitellään oman alueen toimintaan, suunnitteluun ja asumisviihtyvyyteen liittyviä asioita. Asukasfoorumien järjestämisestä vastaavat kullekin suuralueelle nyt nimetyt valmisteluryhmät. Valmisteluryhmät kutsuttiin elokuussa informaatio- ja perehdytystilaisuuteen valtuustotalolle, jonka yhteydessä Suur-Leppävaaran asukasfoorumin suunnittelu aloitettiin.

Suur-Leppävaara asukasfoorumitoimintaa suunnittelevat: Pia Aarrekivi, Erkki Björnman, Anja Jelonen, Antero Johansson, Teija Koskinen, Erkki Mattila, Matti Metsäranta, Riitta Pajari, Annikki Pirnes, Juha Sarvaranta, Jorma Sinisalo, Raili Suitiala, Teresia Volotinen ja Sinikka Väisänen. Ensimmäisen kokoontumisen puheenjohtajuuden hoiti Pia Aarrekivi ja minä toimin sihteerinä.

• Valmisteluryhmän puheenjohtajaksi valittiin Teija Koskinen
• Valmisteluryhmän varapuheenjohtajaksi valittiin Matti Metsäranta.
• Valmisteluryhmän sihteeriksi valittiin Riitta Pajari.

Keskustelua käytiin aluefoorumeiden periaatteista edistää yhteisöllisyyttä, kuntalaisten viihtyvyyttä asuinalueellaan sekä verkottuminen eri tahojen kanssa.

Ryhmä voi kommunikoida kätevästi kokousten välillä sähköpostin avulla. Asukasfooruminen toimintarungon luominen sekä valmisteluryhmän toiminnasta tiedottaminen nostettiin tärkeiksi asioiksi samoin kuin yhteydenpito eri alueiden asukasfoorumien puheenjohtajien välillä.

Nyt kokoonnuimme toisen kerran Ruusutorpan koululla, jossa suunnittelu ja ideointi jatkui innokkaasti. Jatkamme suunnittelua sekä kasvotusten että verkossa.

sunnuntai 27. syyskuuta 2009

Puoluevaltuuskunnan kuulumisia



Istuin lauantaina ja sunnuntaina Järvenpää-talolla järejstetyssä puoluevaltuuskunnan kokouksessa Juhana Malmen varajäsenenä. Tässä vähän kuulumisia:

Aluksi puoluevatuuskunnan jäsenet esittäytyivät.

Kokouksessa käsiteltiin valtuuskunnan ohjelmatyötä ja päädyttiin siihen,
että valtuuskunta hyväksyy toimikaudellaan seuraavat ohjelmat:

28.-29.11.2009: pk-yrittäjyysohjelma
helmikuu 2010: yhdenvertaisuusohjelma
huhtikuu 2010: sosiaali- ja terveyspoliittinen ohjelma
(29.-30.5.2010: puoluekokous hyväksyy poliittisen ohjelman)
syyskuu 2010: elinkeinopoliittinen ohjelma
marraskuu 2010: veropoliittinen ohjelma
helmikuu 2011: tietoyhteiskuntaohjelma
huhtikuu 2011: ympäristöpoliittinen ohjelma

Kustakin ohjelmasta käydään evästyskeskustelu aina hyväksymistä
edeltävässä kokouksessa.

Lisäksi valtuuskunta kehotti puoluehallitusta asettamaan mahdollisimman
pian työryhmän laatimaan lapsipoliittinen linjapaperi. Myös muiden
ohjelmien valmistelua varten asetetaan työryhmät, joiden jäsenyydet
tulevat myöhemmin hakuun sähköpostilistoille.


Joitakin kokouksessa pidettyjä puheita kannattaa lueskella, suosittelen erityisesti Jyrkin puhetta :-)

Anni Sinnemäki: Pääomaverotusta kiristettävä maltillisesti
http://www.vihreat.fi/node/4506

Ville Niinistö: Hallitus edistämään puurakentamisen renessanssia
http://www.vihreat.fi/node/4505

Tuija Brax: Vanhuspalvelulaille on tarvetta
http://www.vihreat.fi/node/4507

Timo Juurikkala: Ydinuho ei ole tästä maailmasta
http://www.vihreat.fi/node/4508

Jyrki Kasvi: Pyykkipoika nenään
http://kasvi.org/index.php?8578

Lisäksi Mari Puoskari esitteli strategiaa, Satu Hassi kertoi EU-kuulumisia ja VilleTuominen kiitteli onnistunutta eurovaalikampanjaa.

perjantai 25. syyskuuta 2009

Opetustoimeen suunnitelluista säästötoimista Espoossa luovuttava

Opetustoimeen suunnitelluista säästötoimista Espoossa luovuttava

Adressin alullepanija on Espoon koulujen vanhempien verkosto (espoon-alakoulujen-johtokunnat@googlegroups.com)
Allekirjoita nettiadressi osoitteessa:

http://www.adressit.com/opetustoimen_leikkaukset_espoo

maanantai 21. syyskuuta 2009

Kirjallisuusillassa Ninan matka


Tervetuloa Espoon Vihreiden Naisten kirjallisuusiltaan, jossa keskustelemme Lena Einhornin kirjasta Ninan matka (Otava 2007).

Kokoonnumme 29.9. klo 18.30 Kilon koululla (Aspelinintie 3 B), jossa voimme myös samalla tutustua Kilon koulun oppimiskeskukseen erityisopettaja Marita Kiesilän johdolla.

Naisten kirjallisuusiltoihin osallistuminen ei edellytä Espoon Vihreiden Naisten jäsenyyttä. Tervetuloa seuraamme kaikki kirjallisuudesta kiinnostuneet naiset! Tilaisuuksissamme tarjoillaan luomu- ja reilun kaupan tuotteita.
Ilmoittautuminen tarjoilujen järjestämiseksi 27.9. mennessä: teresia.volotinen(at)kolumbus.fi

sunnuntai 20. syyskuuta 2009

Sunan navetta kulttuurikäyttöön!

Sunan taidenavetta-hankkeesta keskustellaan huomenna kulttuurilautakunnan kokouksen jälkeen.

Sunan navetta sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä jossa ovat mm. Espoon keskiaikainen kivikirkko, Espoon pitäjäntupa, pappila, Lagstadin koulu ja savusauna. Pappilanmäkeä halkovan Espoonjoen ylitse on rakennettu perinteistä kivisilta ja navetan läheisyydessä sijaitseva ruusutarha kunnostettu. Sunan navetta sopisi hyvin kulttuurikäyttöön. Jo vuonna 1980 valtuusto hyväksyi ponnen, jolla kiirehdittiin Sunan navettarakennuksessa toimivan varaston siirtämistä muualle. Mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut lähes kolmenkymmenen vuoden aikana...

Sunan navetta sijaitsee historiallisesti arvokkaassa kulttuurimiljöössä lähellä Espoon keskiaikaista kivikirkkoa



Kiinnostava tieto pakkakunnalla, jossa on hyvin vähän vanhoja rakennuksia: Sunan tilan puumerkki on vuodelta 1759. Siitä saisi taidenavetalle hienon logon! Puumerkkiä (bomärk) käyttivät tilanomistajat yleisesti 1800-luvulle saakka, sillä sitä ennen ei oltu yleisesti kirjoitustaitoisia. Toisin kuin muualla, Espoossa puumerkki oli alusta alkaen tilakohtainen. Puumerkkejä käytettiin niin kiinteän kuin irtaimen omaisuuden merkitsemiseen ja mm. käräjäpöytäkirjojen allekirjoittamiseen. Sunan tila oli yksi viidestä Södrikin kylän kantatilasta. Maatilan omisti loppuvaiheessa Weckströmin suku, joka möi sen Espoon kaupungille 1965. Päärakennus purettiin ja jäljellä on vain navetta, joka on kaupungin varastona.

Navetan vintillä olisi mm. sopivat tilat suurille kuvapatsaille ja vuotuiselle Espoon taiteilijoiden myyntinäyttelylle sekä esittäville taiteille. Alakerrassa voisi järjestää kurssimuotoista taideopetusta ja harrastustoimintaa. Lisäksi aloitteessa tuodaan esille se, että navetan kunnostaminen kuntalaisten käyttöön on myös keino säilyttää arvokas kulttuurimaisema tuleville sukupolville. "Sunan restauroitu navettakin tarjoaisi mahdollisuudet monipuoliselle kulttuuritoiminnalle: taidenäyttelyille, konserteille, teatteri-ja tanssiesityksille, kongresseille, seminaareille, häätilaisuuksille (Tuomiokirkko on lähituntumassa), kansanjuhlille, ympäristötaiteen tapahtumille ympäröivässä ruusupuistossa sekä yhteisprojekteille vaikkapa Urkuyö-ja Aaria-sarjan kanssa tms. Koko miljöö on kuin luotu taidetapahtumia ajatellen: navettaa ympäröi kaunis luonto pienine jokineen ja tuuheine lehtimetsineen, kirkkopuisto on ihan vieressä",
toteaa asiasta innostunut kulttuurilautakunnan jäsen.

Miksi sitten Sunan suma seisoo?

Rakennus on tällä hetkellä varastotilana. Talonrakennuspalvelut tekivät Sunan varastosta kuntoarvion huhtikuussa 1999. Sen mukaan rakennuksen kunto on sen hetkisessä käyttötarkoituksessa kohtalainen.

Selvityksissä on todettu, että Sunan navetta sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä Espoon kirkon ympäristössä. Sijaintinsa puolesta navettarakennus soveltuisi kunnostettuna aloitteessa esitetyllä tavalla kulttuurikäyttöön. Tällä hetkellä Espoon keskuksen alueella kulttuuritoimella on käytössään tiloja Kannussillanmäen väestösuojassa. Keväällä 2009 avautuva uusi aluekirjasto parantaa osaltaan alueen kulttuuripalveluiden tarjontaa.

Rakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen varastosta kulttuurikäyttöön yleisötiloiksi vaatisi mittavia korjaus- ja muutostöitä mm. paloturvallisuusmääräysten vuoksi. Hankkeelle kannattaisi hakea esimerkiksi EU-tukea.

Harmillista, että Sunan navetan kulttuurikäyttöön ei ole varauduttu valtuuston 3.12.2007 hyväksymässä taloussuunnitelmassa ja investointiohjelmassa vuosille 2008-2012. Tilat vapautuvat vuonna 2011. Rakennuksen muuttaminen kulttuurikäyttöön helpottuisi, mikäli siihen löydetään toimijoita, jotka eivät ole riippuvaisia Espoon kaupungin taloudellisesta tuesta, todetaan selvityksissä. Espoon kaupunki ei siis haluaisi sitoutua taloudellisesti vaikeana aikana navetan kunnostukseen, vaikka tahtoa olisi! Tarttis tehdä jotain. Toivottavasti kulttuurilautakunta pystyy vaikuttamaan asian etenemiseen!

keskiviikko 16. syyskuuta 2009

Idiootin ensi-ilta Espoon teatterissa

Dostojevskin Idiootti esitetttin tänää Revontulihallissa. Tunnustuksia rahasta, lihasta ja kauneudesta, sanotaan esittelytekstissä. Seppo Parkkisen dramatisointi, Kaisa Korhosen ohjaus. Elämys.

Dostojevskin Idiootti on tarina täydellisen hyvästä ihmisestä ja niistä seurauksista, joita hyvyys saa aikaan. Vaikka välillä otteeni herpaantui ja olin väsynyt - johtui harvinaisen rankasta työpäivästä - näytelmä oli todella mielenkiintoinen, rankka, koskettava - erinomainen.

Keskeistä näytelmässä on rutiköyhän ruhtinas Myshkin outous, sillä hän ei viattomuuksissaan tunne pahuutta, jolla maailmassa selvitään. Hän näkee vain ihmisten hyvän ja levittää viattomuudellaan ympärilleen iloa, valoa ja myötätuntoa. Päähenkilön naiivius onkin lapsellista, haastavaa ja vaarallista, koska se paljastaa huijaukset ja tekee kompromissit naurettaviksi. Juuri siksi häntä kutsutaan idiootiksi.

Dostojevskin Idiootissa entisajan ja nykyajan ihmisten - etenkin naisten - kauppatavarana olo kohtaavat puhuttelvasti. Idiootti on näytelmän esittelytekstin mukaan myös "moninkertainen rakkaustarina, jossa tunteet käyvät yliluonnollisen suurina, piinaavina, huumaavina". Kaikki näytelmän henkilöt ovat alleviivatusti riippuvuuksiensa vallassa. Kaisa Korhonen onkin ohjauksessaan mielestäni onnistunut juuri näiden tunteiden esiintuomisessa loistavasti.

Vaikuttavia pohdintoja herättävä näytelmä.

tiistai 15. syyskuuta 2009

Älä osta mitään 27.11.



Älä osta mitään -päivänä on tarkoitus viettää vuorokausi hankkimatta tavaraa ja käyttämättä rahaa. Teemapäivä haastaa ihmiset punnitsemaan jokapäiväisiä ostovalintojaan, hallitsemaan ostoimpulssejaan ja muuttamaan käyttäytymistään pysyvästi ekologisemmaksi.

Vuonna 2009 Älä osta mitään -päivää vietetään jälleen marraskuun viimeisenä perjantaina 27.11.2009. Turhista hankinnoista voi kieltäytyä siihen asti vaikka joka päivä, kerrotaan teemapäivän infossa:)

maanantai 14. syyskuuta 2009

Naise elämää?


Jos sää ole itsenäine, sää ole pelottava.
Jos sää ole ystävälline ja ymmärtäväine, sää ole liian kiltti.
Jos sää sano, mitä sää ajattele, sää ole rääväsuu.
Jos sää ole hiljaa, on sus jotta kummallist.
Jos sää anna, sää ole helppo nakki. Jos sää pihtaat, haeta joltain muult.

Yritä täsä sit olla
Jua pari lasi kuaharii.
Venytel tualis semmottos, et pää menee taakse ja kattelet maailmaa ylösalasi.
Hiukka hianon näköst.
Ei iloseks tulemiseks enemppä tarvita.

Pan lähettäen kaikil, joil o väsymyst ja kaikil, joil ei ol ja sit kaikil, joil halut viesti laitta.

Kyl o helppo ol naine!!!

- Heli Laaksonen -

torstai 10. syyskuuta 2009

Elektroniikan kierrätys kunniaan

Nuukuusviikkoa vietettiin 20.-26.4.2009, mutta tuolloin esiin tuodut ajatukset on hyvä palauttaa mieliin kestävän kehityksen nimissä aivan milloin tahansa vuoden aikana.

Nuukuusviikon nettimateriaalin mukaan mainokset houkuttelevat meitä päivittämään kännykkämme uusimpaan malliin ja ostamaan viimeisimmät pelikonsolit, kannettavat tietokoneet ja mp3-soittimet. Mainonnalla pyritään saamaan vain vuoden tai parin ikäiset tuotteet vaikuttamaan vanhanaikaisilta, vaikka ne täyttäisivät tehtävänsä hyvin vielä pitkään. Nuukuusviikolla ja muulloinkin jokainen meistä voi harkita, tarvitseeko oikeasti uuden kännykän tai mp3-soittimen, jos vanhakin vielä toimii.
Suomessa sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus kuluttaa enemmän luonnonvaroja kuin laitteiden käyttö, kerrrotaan Nuukuusviikon taustamateriaalissa. Siksi on parempi käyttää samaa laitetta pidempään, ja tarvittaessa korjauttaa se, kuin vaihtaa vähemmän energiaa kuluttavaan uudempaan malliin. Elektroniikan käyttöikä on kuitenkin laskenut viime vuosina. Länsimaissa tietokoneen käyttöikä putosi vuosien 1997 ja 2005 välillä kuudesta vuodesta kahteen, vaikka valmistajien mukaan koneiden pitäisi toimia noin seitsemän vuotta.

Ongelmana on se, että korjauttaminen saattaa maksaa jopa enemmän kuin uusi tuote. Kuluttaja pitääkin usein uuden laitteen ostamista halvempana ja vaivattomampana vaihtoehtona kuin vanhan korjaamista. Tähän vaikuttavat uusien laitteiden alhaiset hinnat, korjauksen kokeminen hankalaksi ja varaosien saamisen vaikeus. Yritysten tulisi panostaa siihen, että myös vanhempiin laitteisiin olisi tarjolla varaosia, ja että kunnostus sujuisi vaivattomasti. Korjauttamisen tulisi olla kuluttajalle edullisempi vaihtoehto kuin uuden laitteen ostaminen. Mitä enemmän ja kauemmin laitevalmistajat tarjoavat varaosia ja yhteensopivia lisävarusteita, sitä kestävämpää kulutuselektroniikan käytöstä tulee. Esimerkiksi latureiden yhteensopivuus eri mallien ja merkkien kanssa on askel parempaan.

Meidän on hyvä muistaa, että nykyinen lainsäädäntö velvoittaa kaikki maahantuojat ja valmistajat hoitamaan sähkö- ja elektroniikkaromun keräyksen, uudelleenkäytön ja kierrätyksen. Käytöstä poistuneet elektroniikkalaitteet luokitellaan ongelmajätteeksi, eikä niitä saa heittää tavallisten roskien sekaan. Lainsäädännön ensisijaisena tavoitteena on elektroniikkaromun uudelleenkäyttö, ja vasta sen jälkeen purku ja kierrätys materiaalina. Suomessa keräykseen palautuneesta elektroniikkaromusta kuitenkin vain murto-osa päätyy uudelleen käytettäväksi. Laitteet ovat monesti lojuneet omistajansa kaapeissa niin kauan, että uusien tuotteiden markkinoilta löytyy jo paljon monipuolisempia malleja edulliseen hintaan. Käytettyjen laitteiden suppeat valikoimat ja uusien laitteiden alhaiset hinnat houkuttavat epäröivää kuluttajaa valitsemaan uuden tuotteen. Ostajat eivät myöskään välttämättä tiedä, mistä heidän paikkakunnallaan voi hankkia käytettyä elektroniikkaa.

Kierrätys kunniaan! Jokainen voi lisätä uudelleenkäyttöä toimittamalla käytetyn laitteensa keräykseen heti käytön loputtua. Parhaiten laite saadaan hyötykäyttöön, kun se toimitetaan suoraan kunnostukseen ja uudelleenkäyttöön erikoistuneelle taholle, ja mukaan liitetään myös siihen kuuluvat johdot ja lisävarusteet.

Luonnonvarojen säästämiseksi on tärkeää kierrättää uudelleenkäyttöön kelpaamaton elektroniikkajäte. Esimerkiksi matkapuhelimien materiaalista suurin osa voidaan ottaa talteen ja käyttää uudelleen. Suomessa myydään kaksi miljoonaa kännykkää vuodessa. Kahdesta miljoonasta käytöstä poistetusta kännykästä saisi kierrättämällä talteen 30 kiloa kultaa, 600 kiloa hopeaa ja 20 tonnia kuparia, muovista puhumattakaan. Toistaiseksi lähes puolet käytöstä poistuneista kännyköistä päätyy kuitenkin lojumaan pöytälaatikoihin.


Nuukuusviikon sivuston mukaan elektroniikkajätteen käsittely on maailmanlaajuinen ja kasvava ongelma. Esimerkiksi pelkästään Suomessa käytöstä poistettuja televisioita kertyi viime vuonna noin 9 400 tonnia, mikä tarkoittaa lähes 350 000:ta vastaanotinta vuodessa. EU:ssa arviolta jopa 75 prosenttia elektroniikkajätteestä on niin kutsuttua "hidden flowta", eli se jää keräys- ja käsittelytilastojen ulkopuolelle, ja voi päätyä kaatopaikoille tai kehitysmaihin. Suomessakaan kaiken elektroniikkajätteen osalta ei tiedetä, mitä sille tapahtuu. Puhelimien ja tietokoneiden kohdalla tilastojen ulkopuolelle jäävien jätevirtojen suuruus voi olla kymmeniä prosentteja.

Eurooppalaisilta kuluttajilta peräisin olevaa elektroniikkajätettä on kuljetettu lainsäädännön vastaisesti kehitysmaihin, muun muassa Kiinaan ja Ghanaan, joissa resursseja sen asianmukaiseen käsittelyyn ei ole, kerrotaan Nuukuusviikon materiaalissa. Greenpeacen mukaan EU:sta lähtee elektroniikkajätteen viennin kieltävästä lainsäädännöstä huolimatta päivittäin Afrikkaan tuhansia vanhoja elektroniikkalaitteita ja niiden osia. Jotkin laitteista korjataan ja otetaan uudestaan käyttöön, mutta suuri osa päätyy hajotettavaksi. Kehitysmaissa vaarallisia aineita sisältäviä laitteita saatetaan esimerkiksi polttaa tai purkaa käsin ilman suojaimia. Purkajien lisäksi myrkyllisille aineille altistuvat jätteenkäsittelyalueiden asukkaat. Elektroniikkavalmistajien tulisikin kantaa vastuunsa tuotteen koko elinkaaresta valmistuksesta aina jätteenkäsittelyyn saakka, vaaditaan Nuukuusviikon sivuilla.



Asiasta lisää: http://www.nuukuusviikko.fi/

maanantai 7. syyskuuta 2009

Bratislavan kuvitusbiennaalin kuulumisia





Bratislavan kansainvälisen lastenkirjakuvitusbiennaalin BIB 2009 palkinnot on jaettu Slovakiassa.

Pääpalkinnon eli Grand Prix´n sai espanjalainen Josep Antoni Tássies Penella.


Biennaalissa jaettavan Golden Apple –palkinnon saivat Piet Grobler ( Etelä-Afrikka), Martina Matlovičová-Králová (Slovakia), František Skála (Tsekin tasavalta), Pavel Tatarnikov (Valkovenäjä) ja Boris Zabirochin (Venäjä).
BIB-plaktetin saivat Anne Bertier, Ranska, Kyosuke Tchinai, Japani, Ann Cathrin Raab, Saksa, Jana Kiselová-Siteková, Slovakia ja Fabian Negrin, Italia.
Kustantajan kunniamaininnan saivat kolumbialainen Norma sekä puolalainen Wytwornia.
BIB 09:n kansainvälisen juryn jäsenet olivat puheenjohtaja Anastasia Arkhipova, Venäjä sekä M. C. Fittipaldi Vesani, Brasilia, John Rowe, Englanti, Marcella Terrusi, Italia, Setsuko Shibata, Japani, BIB 07:n Grand Prix’n voittaja Einar Turkowski, Saksa, Ľuboslav Paľo, Slovakia, Arja Kanerva, Suomi ja Jindra Čapek, Tsekin tasavalta.

BIB-biennaali järjestettiin 22. kerran Bratislavassa. Biennaaliin osallistui 344 lasten- ja nuortenkirjojen kuvittajaa 37:stä maasta. Kilpailuun lähetettiin 2437 kuvaa ja 448 kirjaa. Suomea edustivat kuvittajat Linda Bondestam, Kristiina Louhi, Marika Maijala, Markus Majaluoma, Marjo Nygård, Christel Rönns ja Salla Savolainen.

Minut oli valittu BIB 2009:n kansainväliseen komiteaan. Biennaalin ohjelma oli hieno ja koko tapahtuma oli erittäin antoisa. Kansainvälisen lastenkulttuuritalo BIBIANAn alaisuudeessa toimivat järjesteäjät olivat tehneet valtavan työn tapahtuman onnistumiseksi. Oli mukavavaa tavata vanhoja BIB-tuttuja ja solmia uusia kontakteja ympäri koko maailman lasten- ja nuortenkulttuurista kiinnostuneiden ihmisten kanssa.

Bratislava - Euroopan pieni suuri kaupunki oli tunnelmallinen ja aurinkoinen :-)

keskiviikko 2. syyskuuta 2009

Kulttuurilautakunta Pikku-Aurorassa

Meijerikoulun seinän remontti on piikikkäässä vaiheessa


Kuulimme ennen kulttuurilautakunnan kokousta intendentti Yvonne Godhwanin mielenkiintoisen katsauksen Träskändan kartanon ja Aurora Karamzinin perustaman meijerikoulun historiasta sekä Taidetalo Pikku-Auroran toiminnasta. Netissä voi tutustua taidetalon ajankohtaisiin tapahtumiin osoitteessa: http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;16568;37615;16586

Remontti etenee myös tilanhoitajan talossa, jonne suunnitellaan taiteilijaresidenssitilojakin

Kulttuurilautakunta kokoontui 25.8. Pikku-Aurorassa, joka on minulle erittäin rakas paikka siksi, että olen asunut vuosia Järvenperässä ja tutustunut Pikku-Auroran toiminnan elämyksellisyyteen, koska olen opettajana Karamzinin koulussa.

Siteeraan suoraan kulttuurilautakunnan vastausta musiikkia opiskelevien lasten tasavertaisesta kohtelusta tehtyyn valtuustokysymykseen.

Lautakunta antoi lausuntonsa valtuustokysymykseen lasten tasavertaisen kohtelun varmistamisen toimenpiteistä. Kysymyksen allekirjoittaneiden mukaan tasavertaisuuden toteutumista Espoossa estävät oppilaitosten saamat taloudelliset tuet, toisistaan poikkeavat opetusohjelmat sekä kaupungin sisäiset alueelliset erot.

Lautakunta on myöntänyt 6 musiikkioppilaitokselle toiminta-avustusta tälle vuodelle yhteensä 3,2 milj. euroa. Tuen saajien joukossa on sekä musiikin laajan että yleisen oppimäärän opetusta antavia oppilaitoksia.

Valtakunnallisesti kuntien rahoitus musiikin opetuksessa kohdistuu pääsääntöisesti laajan oppimäärän opetusta antavien oppilaitosten tukemiseen. Espoon kaupungin linjaus on valtakunnallisen käytännön mukainen. Näiden oppilaitosten oppilasmaksut on rahoituspohjan ansiosta kyetty pitämään suhteellisen edullisina. Oppilaitokset myös kehittävät toimintamuotoja voidakseen tarjota musiikkikasvatusta yhä useammalle.

Lautakunta on halunnut turvata vakiintuneen opetuksen jatkumisen, mutta uusiakin oppilaitoksia on saatu tuen piiriin. Espoossa toimii myös sellaisia yksityisiä yleisen oppimäärän opetusta antavia musiikkioppilaitoksia, joiden opetussuunnitelmat lautakunta on hyväksynyt, mutta jotka eivät ole hakeneet kaupungin avustusta. Taiteen
perusopetuksen alueellinen kattavuus mainitaan omana kohtanaan lautakunnan viime vuonna hyväksymissä tulevissa taiteen perusopetuksen toimintalinjauksissa.

Lautakunta päättää avustusten periaatteista ja niiden myöntämisestä. Avustusperiaatteiden uudistustyö on meneillään ja ensi vuoden avustuksista päätettäessä noudatetaan uusia periaatteita.

Myös muut asiat lautakunta päätti esityksen mukaan. Esityslista ja pöytäkirja ovat luettavissa espoo.fi -sivustoilta.