Sunan navetta sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä jossa ovat mm. Espoon keskiaikainen kivikirkko, Espoon pitäjäntupa, pappila, Lagstadin koulu ja savusauna. Pappilanmäkeä halkovan Espoonjoen ylitse on rakennettu perinteistä kivisilta ja navetan läheisyydessä sijaitseva ruusutarha kunnostettu. Sunan navetta sopisi hyvin kulttuurikäyttöön. Jo vuonna 1980 valtuusto hyväksyi ponnen, jolla kiirehdittiin Sunan navettarakennuksessa toimivan varaston siirtämistä muualle. Mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut lähes kolmenkymmenen vuoden aikana...
Sunan navetta sijaitsee historiallisesti arvokkaassa kulttuurimiljöössä lähellä Espoon keskiaikaista kivikirkkoa
Kiinnostava tieto pakkakunnalla, jossa on hyvin vähän vanhoja rakennuksia: Sunan tilan puumerkki on vuodelta 1759. Siitä saisi taidenavetalle hienon logon! Puumerkkiä (bomärk) käyttivät tilanomistajat yleisesti 1800-luvulle saakka, sillä sitä ennen ei oltu yleisesti kirjoitustaitoisia. Toisin kuin muualla, Espoossa puumerkki oli alusta alkaen tilakohtainen. Puumerkkejä käytettiin niin kiinteän kuin irtaimen omaisuuden merkitsemiseen ja mm. käräjäpöytäkirjojen allekirjoittamiseen. Sunan tila oli yksi viidestä Södrikin kylän kantatilasta. Maatilan omisti loppuvaiheessa Weckströmin suku, joka möi sen Espoon kaupungille 1965. Päärakennus purettiin ja jäljellä on vain navetta, joka on kaupungin varastona.
Navetan vintillä olisi mm. sopivat tilat suurille kuvapatsaille ja vuotuiselle Espoon taiteilijoiden myyntinäyttelylle sekä esittäville taiteille. Alakerrassa voisi järjestää kurssimuotoista taideopetusta ja harrastustoimintaa. Lisäksi aloitteessa tuodaan esille se, että navetan kunnostaminen kuntalaisten käyttöön on myös keino säilyttää arvokas kulttuurimaisema tuleville sukupolville. "Sunan restauroitu navettakin tarjoaisi mahdollisuudet monipuoliselle kulttuuritoiminnalle: taidenäyttelyille, konserteille, teatteri-ja tanssiesityksille, kongresseille, seminaareille, häätilaisuuksille (Tuomiokirkko on lähituntumassa), kansanjuhlille, ympäristötaiteen tapahtumille ympäröivässä ruusupuistossa sekä yhteisprojekteille vaikkapa Urkuyö-ja Aaria-sarjan kanssa tms. Koko miljöö on kuin luotu taidetapahtumia ajatellen: navettaa ympäröi kaunis luonto pienine jokineen ja tuuheine lehtimetsineen, kirkkopuisto on ihan vieressä",
toteaa asiasta innostunut kulttuurilautakunnan jäsen.
Miksi sitten Sunan suma seisoo?
Rakennus on tällä hetkellä varastotilana. Talonrakennuspalvelut tekivät Sunan varastosta kuntoarvion huhtikuussa 1999. Sen mukaan rakennuksen kunto on sen hetkisessä käyttötarkoituksessa kohtalainen.
Selvityksissä on todettu, että Sunan navetta sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä Espoon kirkon ympäristössä. Sijaintinsa puolesta navettarakennus soveltuisi kunnostettuna aloitteessa esitetyllä tavalla kulttuurikäyttöön. Tällä hetkellä Espoon keskuksen alueella kulttuuritoimella on käytössään tiloja Kannussillanmäen väestösuojassa. Keväällä 2009 avautuva uusi aluekirjasto parantaa osaltaan alueen kulttuuripalveluiden tarjontaa.
Rakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen varastosta kulttuurikäyttöön yleisötiloiksi vaatisi mittavia korjaus- ja muutostöitä mm. paloturvallisuusmääräysten vuoksi. Hankkeelle kannattaisi hakea esimerkiksi EU-tukea.
Harmillista, että Sunan navetan kulttuurikäyttöön ei ole varauduttu valtuuston 3.12.2007 hyväksymässä taloussuunnitelmassa ja investointiohjelmassa vuosille 2008-2012. Tilat vapautuvat vuonna 2011. Rakennuksen muuttaminen kulttuurikäyttöön helpottuisi, mikäli siihen löydetään toimijoita, jotka eivät ole riippuvaisia Espoon kaupungin taloudellisesta tuesta, todetaan selvityksissä. Espoon kaupunki ei siis haluaisi sitoutua taloudellisesti vaikeana aikana navetan kunnostukseen, vaikka tahtoa olisi! Tarttis tehdä jotain. Toivottavasti kulttuurilautakunta pystyy vaikuttamaan asian etenemiseen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti