Täysi vai tyhjä takki?

KUMUKI-vinkkausta

Osallistuin eilen Netlibris-hankkeen koulutuspäivään, jonka nimeksi oli valittu Virtaa! Kokopäiväiseen koulutukseen Ymmerstan koululla mahtui paljon asiaa ja antoisuutta, sekä mukavaa tuttujen tapaamista ja uusienkin netlibrishenkisten kollegojen löytämistä. Iltaohjelmana oli Ryhmäteatterin teatteriesitys Päällystakki.

Päällystakki on moderni uudelleentulkinta Nikolai Gogolin legendaarisesta kertomuksesta, jota pidetään yleisesti eräänä maailmankirjallisuuden vaikutusvaltaisimmista novelleista sekä absurdin komiikan, fantasian ja realismin uranuurtajana, sanotaan Ryhmäteatterin näytelmän esittelytekstissä.

Sympaattinen, mutta rahavaikeuksiin ajautunut ja työpaikalla väheksytty pankkivirkailija Akaki Akakijevitš päättelee, että avain hänen henkilökohtaiseen onneensa on uusi, käsintehty päällystakki. Kohtalokas päätös johtaa Akaki Akakijevitšin hämmästyttävälle seikkailulle halki suomalaisen työelämän huononemisen ja kansainvälisen talouden yhä oudommaksi käyvien käänteiden – aina kohti oman olemassaolonsa ydintä.

Tämän päivän Helsingin Sanomien puolen sivun kokoinen arvostelu kiitti Päällystakin virtuoosimaista modernia tulkintaa, ja kehui kaikkien ryhmisläisten, mutta erityisesti Martti Suosalon näyttelijäsuoritusta. Näytelmä onkin koskettava puheenvuoro ihmisen osattomuudesta maailmassa, jonka lait ja toimintaperiaatteet ovat muuttuneet käsittämättömiksi – sekä ihmisen sammumattomasta tarpeesta etsiä onnea ja rakkautta.

Ennen teatteriin lähtöä tuntui, että koulutuspäivä oli ollut jo niin antoisa, että olisi ollut helppo mennä vaikka jopa nukkumaankin. Lähdin siis vähän takki tyhjänä teatteriin, tietoisen siitä, että edessä on voimaannuttava elämys. Olin aivan oikeassa! Päällystakki on mahtava!