Kuluvana lukuvuonna olen ehkä aiempaa tarkemmin miettinyt oman ammattini näkökulmasta yhteistyön tärkeyttä. Laaja-alainen erityisopettaja on jatkuvassa yhteistyössä jo koulun sisällä eri ammattikuntien edustajien kanssa: luokanopettajan, rehtorin, koulunkäyntiavustajan, aineenopettajan, terveydenhoitajan, psykologin, kuraattorin ja monien muidenkin koulussa työskentelevien kanssa.
Lapsen kouluvaikeuksien ennaltaehkäisemisessä on erityisen tärkeää kodin ja koulun välinen yhteistyö. Varsinkin lapsen siirtyminen esikoulusta ensimmäiselle luokalle on tärkeä nivelkohta, jossa moniammatillinen ja hallintorajat ylittävä yhteistyö ja hyvä tiedonsiirto tukee kaikkia koulutulokkaita, mutta eritoten niitä lapsia, joiden kohdalla saattaisi ennakoida vaikeuksia. Yhteistyö lähiesikoulujen kanssa on sujunut aina oikein hyvin. Joka vuosi kuitenkin käy niin, että erityistä tukea tarvitseva koulutulokas vain tupsahtaa jostakin muualta "blankkona" kouluun.
Verkostot lapsen siirtymävaiheessa -hanke korostaa vanhempien roolin merkitystä lastensa parhaina asiantuntijoina. Hanke tukee hyvien siirtymävaiheeseen liittyvien käytänteiden käyttöönottoa. Olen iloinen, että olen saanut olla mukana tässä antoisassa pilottihankkeessa Karamzinin koulun moniammatillisen tiimin yhdyshenkilönä. Saimme hyviä ideoita koulutuksista ja osallistuimme monenlaisiin moniammatillisiin rukkasryhmiin. Koulumme ekaluokkalaisen päivästä valmistui videoryhmän käsikirjoituksen mukaan mainio video, joka esitettiin koulutulokkaille sekä heidän vanhemmilleen. Olemmekin jo saaneet positiivista palautetta uudenlaisen koulutulokkaiden vanhempainillan järjestelyistä. Jatkamme uusien käytänteiden pilotointia ensi syksynä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti