Lapsiperheiden hyvinvointia edistämässä

Espoon Essissä eli intrassa on artikkeli hankkeesta, jossa olen mukana.

Päivähoidon, perhe- ja sosiaalipalvelujen ja suomenkielisen opetuksen yhteisessä Verkostot lapsen siirtymävaiheissa - hankkeessa on keskitytty vahvistamaan 5-8 -vuotiaiden lasten ja heidän vanhempiensa osallisuutta lastensa päivähoidon ja koulun arjessa. Lisäksi on luotu mahdollisuuksia vanhempien keskinäiseen vertaistukeen ja kiinnitetty huomiota lapsiperhepalveluissa toimivien työntekijöiden väliseen sujuvaan yhteistyöhön.

Verkoston vahvistuminen

Verkostot lapsen siirtymävaiheissa -hanke on toiminut vuosina 2007–2008. Se on jatkoa Perhekeskus kumppanina -hankkeelle (2005–2007), jossa perhekeskustoimintatapaa kehitettiin ja juurrutettiin sosiaali- ja terveystoimen sisällä. Verkostot lapsen siirtymävaiheissa -hanke laajensi perhekeskustoimintatapaa yli hallintokuntarajojen, suomenkielisen opetuksen tulosyksikköön.

– Pyrkimyksenä on ollut rakentaa ja vahvistaa kasvatuskumppanuuden toimintatavan mukaista yhteistyötä vanhempien ja toimijoiden välillä lapsen siirtyessä varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja kouluun. Hankkeessa on kuvattu myös lapsen asiakirjat, jotka siirtyvät lapsen mukana toimijalta toiselle, kertoo projektipäällikkö Sari-Nina Kaidesoja.
– Hankkeessa on tehty näkyväksi laaja-alainen alueellinen yhteistyö, joka on kuvattu vuosikellon muodossa. Vuosikello sisältää lapsen siirtymäpalaverit, osallistavat vanhempainillat, koulutulokkaiden tapahtumat, varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen arviointikeskustelut, vanhempaintapaamiset, terveystapaamiset sekä seurakunnan, iltapäivätoimijoiden ja vanhempainyhdistysten tapahtumat perheille, jatkaa Kaidesoja.
Tavoitteena on vanhempien ja eri toimijoiden keskinäisen verkoston vahvistaminen. Monissa paikoissa tässä onkin onnistuttu. Uusia toimintatapoja kehittämällä on päästy vanhempien keskinäisen vertaistuen ja turvallisuudentunteen vahvistumiseen, esimerkiksi silloin, kun lapsi siirtyy päiväkotihenkilökunnan kanssa solmittujen kiinteiden suhteiden parista kouluun, jossa opettajan ja vanhempien välinen yhteistyö on erilaista kuin päiväkodissa. Lisäksi isiä on sitoutettu enemmän osaksi lapsen kouluarkea.

Hallintorajat ylittävät pilottiryhmät hankkeen toteuttajina

Hanketta toteutettiin pilottiryhmissä. Pilotteina toimivat yhteensä 5 koulua ja 7 päiväkotia Espoon keskuksen, Espoonlahden ja Leppävaaran alueilta. Ryhmät koostuivat koulun rehtorista ja opettajista, oppilashuoltoryhmän jäsenistä, päiväkodin johtajasta, lastentarhanopettajista, esiopettajasta, terveydenhoitajista, iltapäivätoiminnan järjestäjästä, seurakunnasta edustajasta sekä vanhempainyhdistyksen jäsenistä. Pilottiryhmissä kehitettiin ja kokeiltiin hyviä käytänteitä ja luotiin uusia toimintamalleja. Karamzinin koulu ja Puutarhurin päiväkoti olivat yhtenä pilottiryhmänä mukana hankkeessa.

Karamzinin koulun ja Puutarhurin päiväkodin hedelmällinen yhteistyö

Karamzinin koulun erityisopettaja Teresia Volotinen ja Puutarhurin päiväkodin lastentarhanopettaja Seija Nurminen kertovat, että päiväkodin ja koulun välisen tiiviimmän yhteistyön kautta saatiin mm. turhaa byrokratiaa kitkettyä pois. Hankkeen rukkasryhmissä toimi pilottialueiden työntekijöitä, joiden toimesta syntyi perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön materiaalia.

– Vuorovaikutteiset vanhempainillat saivat erinomaista palautetta, kertoo Volotinen.
Hankkeen aikana kokeiltujen vanhempainiltojen ohjelman mukaan vanhemmat kokoontuvat ryhmä-/luokkakohtaisesti keskustelemaan opettajan että muiden vanhempien kanssa. Vanhemmat pohtivat pienissä ryhmissä yhteisiä kysymyksiä. Oppilashuoltoryhmän jäsenet kiertävät luokissa keskustelemassa vanhempien kanssa. Näin tutustutaan luokan muihin vanhempiin, opettajaan sekä päiväkodin ja koulun muuhun henkilökuntaan. Joskus vanhempainiltoihin on saanut tuoda lapset mukana, mikä on taannut sen, että molemmat vanhemmat ovat päässeet osallistumaan.
Lisäksi on perustettu vanhempainryhmiä, esimerkiksi isä-lapsi -salibandyryhmiä, jotka kokoontuvat itsenäisesti ilman koulun toimijoita.
– He ideoivat ja kehittävät myös kunnan toimijoiden ja vanhempien välistä toimintaa, mainitsee Karamzinin koulun rehtori Jouni Hörkkö, ja iloitsee, että vanhemmilta on saatu hienoja ideoita.
Hörkkö on jäsenenä isätyöryhmässä, jonka avulla vahvistetaan isien osallistumista lastensa päiväkoti- ja kouluarkeen.

Esiopetus tapahtuu siirtymävaiheessa

Esiopettaja Helena Heinonen jakaa muiden karamzinilaisten mielipiteen hankkeen tarpeellisuudesta. Hän tosin mainitsee, että yhteistyö Puutarhurin päiväkodin kanssa on aina ollut sujuvaa. Yhteistyöhön on kuitenkin hankkeen myötä saatu uusia toimintatapoja ja suhteesta on muodostunut oikein hyvä. Kaikkialla ei yhteistyö välttämättä ole yhtä sujuvaa, joten hankkeessa kehitetyt hyvät käytännöt tulevat tarpeeseen.
Hörkkö, Volotinen, Nurminen ja Heinonen ovat yhtä mieltä siitä, että hankkeen käytännönläheiset menetelmät ovat olleet oikea ratkaisu; ideoita on saatu testattua arjessa, ja ne on voitu ottaa pysyvästi käyttöön. Esiopetus tapahtuu tärkeässä siirtymävaiheessa, joten muun muassa sitä on tarkasteltu pilottiryhmissä.
Espoossa annetaan esiopetusta niin päivähoidon kuin peruskoulun puolella. Tiedon siirtymiseen päiväkodista kouluun vaikuttaa se missä paikassa esiopetusta annetaan. Tähän on haluttu tehdä muutos Karamzinin koululla.
– Käyn fyysisesti keskustelemassa siellä, mistä lapset esiopetukseen tulevat, sanoo esiopettaja Heinonen ja jatkaa, että joidenkin lasten kohdalla tästä on erityistä hyötyä. Niin vanhemmat kuin yhteistyökumppanit ovat suhtautuneet hyvin uuteen käytäntöön.

Uusien toimintatapojen juurruttaminen

Karamzinin koulun ja Puutarhurin päiväkodin sekä muiden pilottiryhmien kehittämiä uusia toimintatapoja on tarkoitus laajentaa Espoon muihin päiväkoteihin ja kouluihin mm. tuutoroimalla. Muita juurruttamisen keinoja ovat yhteiset koulutukset ja toimintaohjeiden muutokset sekä lapsen asiakirjoihin liittyvä kehittämistoiminta.
Verkostot lapsen siirtymävaiheissa -hankkeen keskeisenä sisältönä on ollut kasvatuskumppanuuden sekä eri yhteistyömuotojen ja rakenteiden luominen ja kehittäminen. Yhteistyöllä on haluttu varmistaa lapsen kasvatuksellinen ja opetuksellinen jatkumo yhteistyössä vanhempien, varhaiskasvatuksen, opetustoimen, terveydenhoidon ja muiden toimijoiden kanssa.