Menestyvät maahanmuuttajanaiset

Eilen olin Espoon monikultturiasiain neuvottelukunnan vuoden viimeisessä kokouksessa. Edellisessä kokouksessa käsiteltiin teemaa Naiset - menestyvät maahanmuuttajanaiset, naisten ja tyttöjen lukutaitokampanja.

Menestyvät maahanmuuttajanaiset

Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen johtaja Ismo Söderling esitteli Marja Tiilikaisen tutkimusta koskien työelämässä menestyneitä maahanmuuttajanaisia.

Menestystä tukevia tekijöitä olivat
· vahva sosioekonominen tausta
· korkea koulutustaso
· hyvä tai erittäin hyvä suomen kielen taito
· Suomeen tultu suhteellisen nuorina
· verkostot, satunnainen "hyvän ihmisen" kohtaaminen
· henkilökohtaiset ominaisuudet: oman onnensa seppiä
· suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakenteelliset edut:
edullinen päivähoito, ilmainen koulutus
· suomalaisen naisen asema esimerkkinä: kahden työssäkäyvän
palkansaajan malli, suomalaisen työssäkäyvän naisen malli, sukupuolten
välinen tasa-arvo

Menestystä haittaavia tekijöitä olivat
· akateemisesti koulutettujen, omassa maassaan korkeassa
asemassa olleiden tippuminen työttömyyteen
· aikaisempaa koulutusta tai kokemusta ei arvosteta,
erilaisuutta pelätään
· suomen kieli koettiin ongelmaksi, mm. työpaikan vaihtoa
rajoittavaksi: erityisesti parempaa kirjoittamistaitoa kaivattiin
· työnantajilla korkeat suomen kielen osaamisvaatimukset ennen
työhön ottamista, mutta naisilla kielitaito oli karttunut usein juuri
työssä ja työkavereiden kanssa
· etninen hierarkia: suomalaisten suhtautuminen tummaihoisiin,
venäläisiin ja aasialaisiin erityisen torjuvaa
· puhetta rasismista ja syrjinnästä kuitenkin melko vähän
· ei varaa virheisiin: osoitettava oma pätevyys ja ahkeruus
moninkertaisesti, haavoittuvaisuus työntekijänä

Menestymiseen liittyviä tekijöitä
· Uramenestys ei ole vain vertikaalista, vaan myös
horisontaalista, monitaitoisuutta edellyttävää ja lisäävää
· Työssä ja työyhteisössä viihtyminen
· Perheen ja uran yhteensovittamisen tärkeys ja niiden toisiaan
tukeva ominaisuus

Keskeiset johtopäätökset
· työn rooli kotoutumiselle ja Suomeen jäämiselle on keskeinen,
myös puolisoina Suomeen tulleilla naisilla
· suomen kieli "sudenkuoppa"
· mahdollisuus suomen kielen opiskeluun ja kielitaidon
parantamiseen työn ohessa, jopa työajalla tärkeä
· työllistymisen ei tulisi rajata pois mahdollisuutta esim.
kotoutumiskoulutukseen kuuluviin ilmaiskursseihin
· suomen kielen osaamisvaatimukset eri työtehtävissä?
· englannin kielen käyttömahdollisuus työssä ja palveluissa
· korkeasti koulutettujen, motivoituneiden muuttajien päästävä
nykyistä nopeammin kiinni työelämään
· neuvonnan tehostaminen työvoimatoimistoissa
· tutkintojen rinnastamisen helpottaminen
· työnantajien asenteisiin vaikuttaminen
· ajattelutavan muutosta tarvitaan työyhteisöjen, työkulttuurin
ja yhdenvertaisuuden kehittämiseksi
· maahanmuuttajat ovat resurssi
· täydellisyyttä tavoittelemalla suljetaan pois päteviä
työntekijöitä
· jo maassa olevien maahanmuuttajanaisten ja -miesten
tavoittaminen ja työllistäminen

Luetaan yhdessä -kampanja

Ulla Salonen, Zonta-naisten ja Unifemin Luetaan yhdessä -kampanjan kampanjapäällikkö ja Raija Kalimo Espoo-Kauniainen Zonta-kerhosta kertoivat vuosi sitten alkaneesta ja ensi vuoden vielä jatkuvasta "Luetaan yhdessä" -kampanjasta. Kampanjan missio on löytää ne maahanmuuttajanaiset, jotka ovat pudonneet koulutuksen ulkopuolelle tai
joiden kielitaito ei ole riittävä arkielämässä selviytymiseen.

Toimintaa on 20 paikkakunnalla ja Espoossa kolmessa monikulttuurisessa toimintakeskuksessa: Espoon keskuksen Veturissa, Leppävaaran Almassa ja Matinkylän laiturissa. Vapaaehtoiset opettavat naisille suomen kieltä ja luku- ja kirjoitustaitoa, yhteensä viidessä ryhmässä, kaksi tuntia kerralla, ja yleensä kerran viikossa. Lapsia saa olla mukana. Oppilaita riittää (yhteensä 65), opettajista taas on pulaa (nyt on 9 -15). Toimintakeskukset ovat hoitaneet tiedotuksen. Puutetta on naisen arkea kuvaavasta suomen kielen materiaalista (mm. "Eila ja Ossi" on soveltuva).

Keskustelussa tuli esille, että

· NUMAn opetusmateriaalia voisi käyttää (15 - 25 -vuotiaille),
tarvitaan motivoivaa materiaalia, jossa välittyy äitien arvostus,
eivätkä he joudu lasten asemaan
· avoimen varhaiskasvatuksen mahdollisuuksia käyttöön - samalla
yhteys kantaväestöön, esim. äitien ryhmä ja lapsille askartelua
· teemoja, esim. ruuanlaitto, tiettyä sanastoa
· opiskelijoiden ohjausta yhteistyössä työväenopiston kanssa
· opittava sanoja ensin, sitten lukemaan
· naisissa piilevää osaamista
Lisätietoa: www.luetaanyhdessa.fi

Muuta:

Jenni Lemercier maahanmuuttajapalveluista esitteli pääkaupunkiseudun
kehittämishankkeen Espoon osuuden, Naisten kotopolku -hankkeen, jonka
tavoitteena on tehdä pakolaisina hiljattain Espooseen tulleet äidit
näkyviksi:

· äidit; nuoret äidit, monilapsiset perheet, yksinhuoltajat
· luku- ja kirjoitustaidottomuus, heikko koulutus
· kotona lapsiaan hoitavat äidit jäävät helposti palveluiden
ulkopuolelle ja heidän kiinnittymisensä yhteiskuntaan viivästyy
· toimintaympäristön niukkuus
· alun "herkkyysvaihe" hyödynnettävä

Joukossa on 84 yli 17-vuotiasta naista, joista 24 ovat luku- ja kirjoitustaidottomia tai heillä on heikko koulutustausta. Näillä naisilla on yhteensä 84 lasta, joten äidin koulutustausta vaikuttaa hyvin moneen lapseen.

Naisten aktivoimiseksi tarvitaan toiminnallisia pari kertaa viikossa kokoontuvia suomen kielen kursseja, joiden aikana lastenhoito on järjestetty.

Anne Rasskasov työväenopistosta kertoi, että syksyllä 2008 on ollut Leppävaaran Almassa hitaasti etenevien suomen kielen kurssi, ja samanlainen pidetään Matinkylän Laiturissa keväällä 2009. Keväällä 2009 tulee opetushallituksen opetussetelikurssi hakuun. Suunnitteilla on syksyksi 2009 täysviikkoinen kurssi.

Äiti voi osallistua 9 kertaa kuukaudessa kerhotoimintaan menettämättä kotihoidontukea.

Työvoimatoimisto järjestää työvoimapoliittisia lukutaitokursseja.

Keskusteltiin myös oman äidinkielen tukemisesta. Päivähoidossa luetaan lapsille omakielisiä satuja ja loruja. Vanhemmille menee tiedote koskien oman äidinkielen tukemista kotona.

Sovittiin, että päivähoito, maahanmuuttajapalvelut ja työväenopisto jatkavat yhteistyön suunnittelua koskien äitien suomen kielen opetusta ja lasten hoitoa.