Lisää kansanäänestyksiä

Yli 13 000 vastaajan kuntalaistutkimus:
Kuntalaiset haluavat vaikuttaa kotikunnassaan kansanäänestyksillä
(Kuntaliitto tiedottaa 6.5.2009) Runsaat puolet kuntalaisista haluaa, että tärkeimmistä asioista järjestetään kunnallinen kansanäänestys. Kansanäänestyksen kannatus on vahvistunut vuodesta 2004 selkeästi, selviää Kuntaliiton Kuntalaistutkimuksesta.

Kansanäänestyksiä kannatetaan kaikissa ikäluokissa ja kaiken kokoisissa kunnissa.

– Kannatuksen kasvu voi selittyä Paras-uudistuksen tuomilla muutoksilla. Kuntalaiset haluavat olla yhä enemmän itse vaikuttamassa kunnassa tehtäviin päätöksiin. Myös tähänastiset toteutetut neuvoa-antavat kansanäänestykset on pääsääntöisesti järjestetty juuri kuntaliitosasioista, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoo.

Lähes kaksi kolmasosaa kunnallista kansanäänestystä kannattavista kuntalaisista kannattaa myös kunnanjohtajan valintaa suoralla kansanvaalilla. Kaikista kyselyyn vastanneista hieman vajaa puolet kannattaa kunnanjohtajan valintaa vaaleilla.

Kuntaliiton syksyllä 2008 tekemään kyselytutkimukseen vastasi 13 051 kuntalaista eri puolilta Suomea.

Usko vaikuttamisen tehoon kasvanut
Kyselyn mukaan äänestäminen nähdään edelleen keskeisimmäksi vaikuttamistavaksi. Hieman vajaat kaksi kolmesta kuntalaisesta on sitä mieltä, että kunnallisvaaleissa äänestäminen on tärkein keino vaikuttaa kuntansa asioihin.

Vaaliosallistumisen rinnalle on noussut muita, vaalien välillä käytettäviä täydentäviä vaikuttamiskanavia. Käytetyimmät vaikuttamiskanavat vaihtelevat erikokoisissa kunnissa.

Tällä hetkellä kuntalaiset vaikuttavat yleisimmin käyttäjäkyselyihin vastaamalla, vanhempainiltoihin ja talkoisiin osallistumalla sekä ottamalla suoraan yhteyttä kunnan viranhaltijaan. Näitä eniten käytettyjä vaikuttamistapoja pidetään myös tehokkaimpina.

Viidennes kuntalaisista ilmoittaa osallistuneensa kunnan järjestämään keskustelutilaisuuteen ja kunnanosa- tai kylätoimintaan. Kuntalaisaloitteen tekeminen on sitä vastoin hyvin vähän käytetty vaikuttamistapa.

Vähiten kuntalaiset arvioivat pystyvänsä vaikuttamaan yleisönosastokirjoittelulla, vetoomuksen allekirjoittamisella ja lahjoituksen antamisella.

Erilaisten suorien vaikutuskanavien käyttö on pääsääntöisesti hieman vähentynyt vuoteen 2004 verrattuna. Erityisesti yhteydenotot kunnan luottamushenkilöön, käyttäjäkyselyihin vastaaminen ja puoluetoimintaan osallistuminen ovat laskussa.

Toisaalta vaikuttamistapoja pidetään kautta linjan aikaisempaa tehokkaampina. Vertailussa on kuitenkin syytä huomioida, että vuosien 2004 ja 2008 tutkimuksiin osallistuneet kunnat eivät ole samoja.

Passiivisimpia nuoret, aktiivisimpia hyväosaiset
Passiivisimpia vaikuttajia kunnissa ovat alle 30-vuotiaat, vähän koulutetut, yksinasuvat ja pienituloisimmat. Aktiivisimpia vaikuttamaan ovat puolestaan 40–59 -vuotiaat, korkeammin koulutetut, perheelliset, suurituloiset, pitkään kunnassa asuneet ja haja-asutusalueilla asuvat.

Sukupuoli ei yleisellä tasolla erottele aktiivisuutta. Alle 50-vuotiaista naiset ovat aktiivisempia ja yli 60-vuotiaista miehet. Ruotsinkieliset ovat jonkin verran aktiivisempia kuin suomenkieliset. Kaiken kaikkiaan osallistuminen näyttää edelleen kasautuvan hyväosaisille ja yhteiskunnallisesti muutenkin aktiivisille kansalaisille.

Yli puolet osallistuu järjestötoimintaan
Reilusti yli puolet kuntalaisista osallistuu vähintään yhden yhdistyksen tai järjestöön toimintaan. Neljännes kuntalaisista osallistuu liikunta- tai urheiluseuran toimintaan ja runsas viidennes asukkaista osallistuu myös ammattiyhdistyksen toimintaan.

Yhdistysten toimintaan osallistumista arvioitiin melko hyvänä tapana vaikuttaa, myös niiden keskuudessa, jotka eivät itse osallistu yhdistystoimintaan.

Kuntalainen on ennen kaikkea suomalainen
Kolme neljästä kuntalaisesta kertoo tuntevansa yhteenkuuluvuutta ennen muuta Suomeen. Myös Pohjolaan samaistutaan hieman enemmän kuin kotikuntaan.

Runsaat puolet kuntalaisista samaistuu vahvasti kotikuntaansa. Maakuntaan ja lääniin samaistui lähes 40 prosenttia vastanneista. Luvut ovat nousseet selvästi vuodesta 2004.

Vain runsas viidennes mieltää samaistuvansa Euroopan unioniin. Sen sijaan Eurooppaan samaistuu yhtä suuri joukko vastaajia kuin maakuntaan.

Kuntaansa samaistuvat eniten alle 30-vuotiaat ja yli 60-vuotiaat, naiset, ruotsinkieliset ja johtavassa asemassa olevat. Eniten kotikuntaan samaistutaan pienimmissä, alle 2000 asukkaan kunnissa ja toisaalta suurimmissa, yli 50 000 asukkaan kaupungeissa.

Kuntakeskuksessa asuvilla korostuu muita enemmän samastuminen kotikuntaan, kun taas haja-asutusalueiden asukkaat samaistuvat enemmän asuinalueeseensa tai kyläänsä.

Kuntalaistutkimus osa laajaa Paras-uudistuksen arviointitutkimusohjelmaa
Kuntalaistutkimus on osa kunta- ja palvelurakenneuudistusta arvioivaa laajaa arviointitutkimusohjelmaa (ARTTU). ARTTU-tutkimusohjelmassa kartoitetaan kunta- ja palvelurakennemuutoksen aikana tapahtuvia muutoksia kunnissa. Nyt käsillä olevassa tutkimuksessa selvitetään uudistuksen lähtötilannetta. Tutkimus toistetaan vuonna 2011, jotta saadaan käsitys siitä, miten Paras-hanke on vaikuttanut kuntalaisten käsityksiin esimerkiksi palveluista.

Tutkimuksessa on mukana nykyisen kuntajaon mukaan yhteensä 40 kuntaa. Kysymyksiin vastattiin syksyn 2008 aikana myös niissä 25 kunnassa, jotka tämän vuoden alussa yhdistyivät varsinaisiin ARTTU-tutkimuskuntiin.