Luku- ja kirjoitustadon edellytyksenä on, että äänne- ja kirjainvastaavuus alkaa hahmottuaIhmettelyä
En ymmärrä, miksi media aina syyslukukauden alkaessa uutisoi mahdollisimman negatiivisesti koulusta tai opettajista. Joka vuosi nousee syyslukukauden alkaessa esiin joku extreme-tapaus, josta on mukava revitellä.
Kriittinen kausi on taas alkanut, onhan pääkaupunkiseudun koulujen alkuun enää pari päivää. Tänään saimmekin lukea Internetistäkin, että Iltalehti uutisoi suomalaisesta opettajasta, joka määräsi 33 työpäivässä kaikkiaan 52 tuntia jälki-istuntoa ja antoi 26 kirjallista muistutusta. (Opettajan esimies oli puuttunut asianmukaisesti ongelmaan, mutta tärkeintä oli kauhistella kyseisen rankaisuautomaattia käyttävän open käytöstä.) Miksei sensaatiojuttua tehty viime lukuvuoden aikana, jolloin asia oli ajankohtainen?
Elisan sivustolla kyseltiin, ovatko ihmiset olleet jälki-istunnossa. Käydessäni sivustolla vastausprosentti jakautui näin: Kyllä: 77% Ei: 23%. Minäkin olen aikoinani saanut jälki-istuntoja, syyttä suotta - ainakin omasta mielestäni. Siitä huolimatta en kanna kaunaa, vaikka koulunkäynti ei omassa nuoruudessanikaan ollut aina ollut niin auvoisaa. Kyllä varmaan joku kirjoittaa myös siitä, että opettajat ovat nykyisin liian lepsuja, eivätkä uskalla antaa rangaistuksia.
Koulunkäyntiin liittyy paljon outoja stereotypioita, ja eräs sellainen on, että koulussa ei saisi olla mukavaa. Mikään muu kunnan palvelu kuin koululaitos ei käsittääkseni joudu tällaisen säännöllisen mollauksen kohteeksi. En tarkoita, etteikö koulua saisi arvostella, päinvastoin. Itsekin arvostelen. Jälki-istunto on ihan laillinen rangaistuskeino, mutta kärsii varmasti inflaation, jos sitä käytetään yhtä tiuhaan kuin uutisessa kerrottiin. Nostelisin vähintäänkin kulmakarvojani, jos joku kollegani olisi näin supertehokas rankaisija.
Opettajiakin - kuten meitä kaikkia ammatista riippumatta - on moneen lähtöön. Kuitenkin lukukauden alkaessa tuntuu pahalta lukea kaikki kollektiivisen negatiivinen opettajiin ja koululaitokseen kohdistettu kritiikki. Toimittaja kyselee televisiossa johdattelevasti ekaluokkalaiselta: "Onhan tyhmää mennä kouluun, onhan..."! Toivottavasti ei tänä vuonna!
Minusta on median luomista ennakko-odotuksista huolimatta mukavaa mennä töihin, ja niin on myös lähes kaikista koululaisista. On mukavaa tavata tutut oppilaat ja työkaverit, on mukava oppia tuntemaan uusia yhteisön jäseniä ja oppia uusia asioita. Ja ennen muuta on mukavaa olla jakamassa oppimisen iloa lasten kanssa, joille oppiminen ei aina ole helppoa.
Mutta jos jatkuvasti joka tuutista saa kuulla, miten tyhmää on käydä koulua, miten kauhesti koulussa kiusataan, miten paljon kouluissa on häiriköitä, miten idioottimaisia kaikki opettajat ovat, miten surkeaa on kouluruoka, miten epäoikeudenmukaista on arviointi ja arvostelu, miten huono on suomalainen opetussuunnitelma ja koko koululaitos ja miten paljon kaikenlaista pakkoa koulussa on... - itse kukainenkin alkaa uskoa, että koulunkäynti on - sanonko mistä...
Olen osallistunut moniin lukutaito-, tietotekniikka- ja lastenkirjallisuuskongresseihin. Voin vakuuttaa, että Suomen koululaitos on maailmalla erittäin arvostettu! Syy: oppimistulokset ovat huippuluokkaa. Mitenkähän se on mahdollista näin karseissa olosuhteissa?
Miksi siis pitää joka lukuvuoden alussa systemaattisesti pilata oppimisen ilo?
Pikku naisia -kirjan esittelyyn valmistuva kirjakassi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti