Espoon kulttuuria 2008

Paikallislehdessämme Länsiväylässä Heikki Merihaara loi artikkelissaan Kulttuurivuosi huipentui Espoon juhliin mielenkiintoisen katsauksen Espoon viime vuoden kulttuuritarjontaan. Espoolaisia hellittiin kirjoittajan mukaan vuoden 2008 aikana poikkeuksellisen paljon kulttuurilla. Menohaluisille riittikin monia vaihtoehtoja näyttelyistä festivaaleihin ja lauluesityksistä performansseihin. Espoolaiset menestyivät myös monissa kilpailuissa.

Musiikkiteoksen lisäksi saimme myös oikean vanhan kivirakkentamisperinteen mukaisen sillan, jonka vaiheita oli mukava seurata. Espoon hieno kivisilta on tässä kuvassa vielä rakenteilla

Espoo juhli artikkelin mukaan 550-vuotista taivaltaan näkyvästi ja kuuluvasti. Tarjolla oli muun muassa musiikkia – huipentumana tilausteos Silta, joka kantaesitettiin Espoo-päivän pääjuhlassa elokuussa kolmen kuoron voimin. Timo-Juhani Kyllönen sävelsi juhlavuoden kunniaksi Missa Festiva op. 78 -messun, jonka ensiesitys oli Urkuyö ja Aaria -festivaalilla. Kuorojen kevät -konserttisarja täytti Sellosalin.

Kevyempääkin musiikkia oli tarjolla. Kaupunginkirjasto julkaisi levyllisen Espoo-aiheisia lauluja. Espooseen linkittyvät laulut olivat aiheena myös Espoo Top 20 -konsertissa Sellosalissa ja April Jazz -teltassa. Tapiola Sinfonietta tahditti lukiolaisten vanhojen tansseja Länsiauto-areenalla.

Kuvataide näkyi Kivenlahden Kuvataideryhmän ja Soukan taideseuran ympäristötaidepolulla Espoonlahden urheilupuiston tuntumassa sekä työväenopiston kuvataideopiskelijoiden 550 tarinaa -näyttelyssä Espoon kulttuurikeskuksessa. Luontokuvakilpailu huipentui Villa Elfvikin Kevätkarkelot-näyttelyyn. Espoolaiset kameraseurat järjestivät kilpailun teemalla Elämää Espoossa 2008.

Nuorten 550 -tapahtuma toi Weegee-talolle beatboxausta, hip hopia ja jonglöörausta. Juhlavuosi päättyi näyttäviin ilotulituksiin 31. joulukuuta Matinkylässä, Leppävaarassa ja Espoonlahdessa. Näiden ilotulitusten osalta olin kyllä vähän nyreissäni: kaupungin loppuvuoden säästötoimet ja rahan käyttökiellot eivät näköjään ulottuneet tähän tapahtumaan.

Espoon kaupunginmuseo järjesti Paljon annettavaa – 50 vuotta espoolaisten hyväksi -näyttelyn sekä Museotyön juhlaa -teemaviikon. Samanikäinen Gallen-Kallelan museosäätiö järjesti juhlavuoden kunniaksi Esiripun takaa – löytöretki Gallen-Kallelan taiteilijaperheen elämään –näyttelyn sekä julkaisi Tarvaspäästä kertovan kirjan.



Artikkelissa ei mainittu mainioita Gallen-Kallelan Seitsemän veljeksen kuvitusnäyttelyä, joka minulle oli elämys. Gallen-Kallelan museossa oli esillä Mon cher ami – Henry de Vallombreuse, ystävä Pariisista -näyttely.

Tapiolan kirjasto täytti sekin 50 vuotta, ja toi yleisön eteen kirjailijoita ja musiikkiesityksiä. Tapiolan nuoret sinfonikot täytti 45 vuotta, samoin Tapiolan kuoro. Tapiola Sinfonietta sai täyteen kaksi vuosikymmentä ja juhli sitä Hava- sekä Juhlafanfaari-kantaesityksillä. Sellosali järjesti juhlaviikot viiden toimintavuoden kunniaksi.


Claude Monet

Espoon modernin taiteen museo esitteli Claude Monet´n taidetta, puunäyttelyä, kiinalaista teekulttuuria ja Ole Kandelinin maalauksia. Kirjailija ja kuvataiteilija Hannu Väisänen vastasi Saastamoisen säätiön taidekokoelman uudesta ripustuksesta Koiran ja suden välissä. Monet kiinnosti erityisesti siksi, että matkustin kesälomalla ystäviensi kanssa hänen uskomattaman kauniiseen puutarhaansa (Giverny).

Suomen Kellomuseossa oli esillä lasten kelloja Lapsuuden aika -näyttelyssä. Mikki Hiiri juhli 80-vuotista taivaltaan Leikkilinnan näyttelyssä. Mikki Hiiren jatkona oli legopalikoista kertova näyttely.
Espoon kaupunginmuseossa avautui Kylä – keskiaikaa Itämeren rannalla -näyttely, joka perustui arkeologisiin kaivauksiin. Se on saanut paljon kiitosta niin oppilailta kuin opettajiltakin.

Weegeen pihan valtasivat museoajoneuvot kesäkuussa. Mukana oli muun muassa Mannerheimin edustusauto.

Espoolaisteattereiden monipuolisuutta ei voinut artikkelin kirjoittajan mukaan olla huomaamatta. Espoon kaupunginteatteri houkutteli esimerkiksi Waltarin Myöhästyneellä hääyöllä. Kaupunginteatteri kokeili ensi kertaa kesäteatteria, tosin sisätiloissa. Esityksenä oli Histan häät Honkamajalla. Vierailuteattereita kävi runsaasti.
Tanssiteatteri Glims & Gloms esitteli syyskaudella kaksi tanssiteosta: Riittoisa kuu ja Lunta pakaroilla. Pienemmät teatterit antoivat myös parastaan; Masalan nuorisoteatterissa (jonka esityksiä minulla on ollut ilo seurata) esitettiin Isin talviunta, Teatteri Joriinissa Luulosairasta ja Totem-teatterissa Fillarikellarirumpalia. Viimeksi mainitun teatterin modernia ja osin pantomiimin keinoin toteutettua esitystä pidin oikein virkistävänä.

Erityisopettajana olen erityisen iloinen, että Teatteri Totti sai valmiiksi kaikkien aikojen ensimmäisen viittomakielisen oopperanäytelmän Kaarle-kuninkaan metsästys. Unga Teaternin ohjelmistossa olivat Lilla Robinson – Jorden runt på 80 dagar, Kun joku lähtee sekä Joulupukki ja Noitarumpu.

Valtakunnallisilla Lasten ja nuorten teatteripäivillä Oulussa Espoota edusti kolme teatteria: Teatteri Hevosenkenkä, Tanssiteatteri Glims & Gloms sekä Unga Teatern. Kansainvälinen lasten ja nuorten teatterifestivaali Bravo! järjestettiin viidettä kertaa; tapahtumia oli myös Espoossa.

Espoo Ciné tarjosi Tapiolassa dokumentteja, festivaaleilla palkittuja elokuvia ja uutta kotimaista. Kuukauden leffa -sarja toi Louhisaliin draamaa ja Sellosaliin musiikkidokumentteja. Dokkino-elokuvasarja esitti lasten ja nuorten dokumenttielokuvia Sellosalissa ja Espoon kulttuurikeskuksessa. Teemana oli Isoksi yhdessä yössä. Kino Tuomarilan teemaviikolla katsottiin Keski-Espoon alueella kuvattuja elokuvia. Elokuvarintaman kohahduttavin uutinen oli artikkelin mukaan Kino Tapiolan konkurssi.

Espoon kulttuuripalkinnon sai tänä vuonna Tapiola Sinfonietta. Espoon Kulttuuriketju valittiin parhaaksi hallinnollisten innovaatioiden sarjassa; kilpailun järjesti Eurocities-järjestö.

Laulaen menivät voittoon muun muassa Sulasolin Uudenmaan piirin laulukilpailun voittanut espoolaisopiskelijoiden Utu-yhtye ja Kuorotellen-viihdekuoropäivien Soivimmaksi sakiksi valittu Espoon Laulu. Musiikkisektorilla menestyi kitaristi Otto Tolonen, joka voitti espanjalaisen Andres Segovia -kitarakilpailun.

Espoolainen Reima Nevalainen voitti The Art of Basware 2008 -kuvataidekilpailun teoksellaan Vanki ja suihkulähde. Valokuvaaja Tage Strandström sai Esbo svenska kulturföreningin jakaman Pro Cultura Esbo -kulttuuripalkinnon.

Modernin taiteen museo Emma ja Helinä Rautavaaran museo olivat ehdolla Vuoden eurooppalainen museo -kilpailussa. Valinta osui kuitenkin virolaiseen Kumuun. Todella vierailun arvoinen museo!

Vuoden teatteri 2009 -ehdokkaiksi nimettiin Espoon kaupunginteatteri ja Unga Teatern.
Festivaalit olivat musiikkipainotteisia. Keväällä soi April Jazz, Kivenlahti Rock toi musiikin huippunimiä klubeille ja lavoille kesäkuussa. Kylkiäisenä järjestettiin Pikkukivirokki.

Espoon kansanmusiikkiviikkoa eli Juurijuhlaa vietettiin Sellosalissa, Lagstads hembygsgårdissa ja Tapiolan kirkossa. Sellosalissa KuoroEspoo-festivaalilla korostettiin kuorojen yhteisöllisyyttä; kuoromusiikki soi myös Grani KuoroFestillä Kauniaisissa.

Muita tapahtumia olivat Kannusillan teatterisalin Ääni ja vimma, ravintola Basen ja Ratsutorin Base Blues, (kirkkonummelaisen) Masalan koulun Melu-festivaali, Honkamajan Kaamosrock, Alvarin aukion Alwari-rock ja Pikku-Auroran Vasikkarock.
Espoon kulttuurikeskuksessa ja Weegee-talossa vietettiin Cartes Flux -uusmediataidefestivaalia, jossa esiteltiin lyhytfilmejä ja installaatioita.

Kulturen vid ån -tapahtuma toi musiikkia, työpajoja, taikoja ja teatteria sekä 550 ankkaa Espoonjokeen. Finns sommarteater tarjosi Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset -musiikkiteatteriesityksen ruotsiksi.

Video- ja performanssitaiteilija Tomasz Szrama kutsui ihmiset katsomaan maisemaa Kanneltalon galleriaan ja syömään kaksitoista kiloa makeisia. Espoon kulttuurikeskuksessa järjestettiin Suomen ensimmäinen live-looping festivaali. Muumit valtasivat estradeja Pikku-Aurorasta Kannusillan musiikkisaliin. Ohjelmassa oli esimerkiksi näyttelyjä, elokuvia ja yhteislauluja.

Koreografi Eeva Muilu haki ikäihmisiä taideprojektiinsa eli Jossain on jotain -tanssiteokseen. Ihmiset olivat lähtökohtana myös Galleria Aarnissa Inka Niemisen näyttelyssä, tosin muotokuvat oli tehty puusta ja kumista. Ruskaryhmän Mummot-näytelmässä Kalajärven palvelukeskuksessa ikänaiset tarttuivat kuvitteellisiin konekivääreihin ja tekivät laukkuvarkaista ketsuppia ja hakkelusta.(!)

Eli tarjolla oli todella monenlaista ja monipuolista kulttuuria! Artikkeli antoi mukavan kokonaisnäkemyksen Espoon vuoden 2008 tarjonnasta.

Hyvää uutta vuotta!