Teresia Volotinen

Ajankohtaisia ajatuksia

tiistai 6. tammikuuta 2009

Uuden vuoden kunniaksi: tulipaloja, silmävammoja, turhia päästöjä

Lasten ilotuliteleikeistä syttynyt koulupalo on järkyttänyt monia. Mietityttää, miksi papatit tai ilotulitteet tungetaan paperisäiliöön sen sijaan että ne päästettäisiin taivaan tuuliin? Tuusulan Vaunukankaan alakoulun palo aiheutti mittavat aineelliset vahingot. Sunnuntai-iltana päivystävä palomestari Arto Latvala arveli, etteivät koululaiset pysty palaamaan opinahjoonsa lainkaan tällä kevätlukukaudella.

Tutkimustietoa ilotulitteista

Tukesin kyselytutkimuksen mukaan 70 % 15–60-vuotiaista suomalaisista käyttää ilotulitteita uudenvuodenaattona tai osallistuu ilotulitukseen joko perheen tai ystävien kanssa. Lähes puolet väestöstä paukuttelee ihan joka vuodenvaihteessa ja 22 % silloin tällöin. Kyselyyn vastanneista 51 % on sitä mieltä, että ilotulittamisesta on haittaa. Suurimpana haittana pidetään ihmisille aiheutuneita vammoja ja toiseksi suurimpana roskaamista. Hieman yli puolet vastanneista haluaisi kieltää ilotulittamisen kaupunkien keskustoissa ja 75 % toivoo kuntien osoittavan ilotulittamiselle sallitut turvalliset paikat.

Nettihakuja tehdessäni sain myös selville, että ilotulitteissa käytetyt raskasmetallien määrät ovat yllättävän suuria. Ruotsissa rakettien metalleja kartoittaneet ympäristötutkijat varoittavat raportissaan luontoon päätyvien metallien - erityisesti lyijyn - ympäristöhaitoista.
Ruotsissa uudenvuoden ilotulitus tuottaa 3 000 kiloa lyijyä. Tämä on liki yhtä paljon kuin Ruotsin lentoliikenteen vuodessa tuottamat lyijypäästöt. Suomessa tilanne on suhteessa vielä kehnompi. Ympäristöministeriö arvioi, että raketeista irtoaa vuodessa jopa 2 000 lyijykiloa. Lentoliikenne puolestaan tuottaa "vain" 1 070 kiloa lyijyä.Metallien lisäksi taivaalta putoaa rakettien pahvikuoria, keppejä ja muovinuppeja. Kuoret ja kepit maatuvat, mutta muovi ei.(Myös uudenvuoden "tinat" ovat 95-prosenttisesti ongelmajätelyijyä. Niistä löytyy muitakin haitallisia aineita, kuten sinkkiä ja kadmiumia.)

Olenko kateellinen ilonpilaaja?

Espoon 550-vuotisjuhla huipentui uudenvuodenaattona ilotulituksiin Leppävaarassa, Espoonlahden urheilupuistossa ja Matinkylän Jäähallilla. Kaupungin ilotulituksia ehtivät katsomaan perheen pienimmätkin, sillä jokaisessa kolmessa paikassa räiskyntä alkoi kuudelta illalla, kerrottiin uutisissa.

Itseäni harmitti kovasti, että espoolaiskouluilta leikattiin yhtäkkiä käyttörahat, mutta juhlavuoden taivaan tuuliin lentäneisiin ilmansaastemenoihin ei näköjään koskettu.

Ei kommentteja: